Browsing by Subject "rakennepotentiaali"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)Tutkielmassa tarkastellaan verkossa julkaistun asuntomyynti-ilmoituksen esittelytekstiä ja sen roolia asuntomyynti-ilmoituksen tekstilajin osana. Tavoitteena on selvittää, minkälainen on asuntomyynti-ilmoituksen esittelytekstin funktionaalinen rakenne ja millainen esittelyteksti on osatekstilajina asuntomyynti-ilmoituksen tekstilajin kokonaisuudessa. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana on kielitieteellinen genreanalyysi tekstilajin rakenteen näkökulmasta. Tutkielmassa sovelletaan ESP-teoreetikko Swalesin (1990) kehittämää vaiheanalyysia ja systeemis-funktionaalista suuntausta edustavan Hasanin (1989) näkemystä tekstilajin rakennepotentiaalista. Aineisto koostuu Oikotie.fi -verkkosivustolla julkaistuista asuntomyynti-ilmoitusten esittelyteksteistä. Esittelytekstejä analysoidaan ensin vaiheanalyysin keinoin erottelemalla niin semanttisin kuin kielellisin piirtein erottuvia vaiheita ja vaiheita toteuttavia askeleita, minkä jälkeen vaiheiden frekvenssien pohjalta määritellään esittelytekstin rakennepotentiaali. Osatekstilajina esittelytekstiä tarkastellaan funktionaalisen rakenteen kautta suhteessa koko asuntomyynti-ilmoituksen tekstilajin tavoitteisiin. Tutkimuksen perusteella esittelyteksti koostuu seitsemästä vaiheesta: ASUNNON ESITTELEMISESTÄ, TALOYHTIÖN ESITTELEMISESTÄ, SIJAINNIN KUVAILEMISESTA, OSTAJAN HOUKUTTELEMISESTA, ILMOITUKSEN TÄYDENTÄMISESTÄ, KUTSUSTA ESITTELYYN ja YHTEYSTIEDOISTA. Rakennepotentiaalissa ainoa pakollinen vaihe on ASUNNON ESITTELEMINEN. Muut vaiheet ovat valinnaisia, vaikka suurin osa niistä hahmottuu kuitenkin tyypillisiksi, prototyyppiseen esittelytekstiin kuuluviksi vaiheiksi. Asuntomyynti-ilmoituksen kontekstissa esittelyteksti näyttäytyy vahvasti promotionaalisena, houkuttelevuutta ilmentävänä osatekstilajina. Houkuttelevuus käy ilmi rakennepotentiaalissa esittelytekstin läpäisevänä funktiona, sillä melkein jokaisessa vaiheessa pyrkimyksenä on vedota sekä potentiaalisen ostajan järkeen että tunteisiin faktatietoja kertomalla ja mielikuvia luomalla. Tutkimus osoittaa esittelytekstin olevan asuntomyynti-ilmoituksessa hyvin tärkeä ja monifunktioinen osa, jossa ilmoittaja kielenkäyttäjänä voi vaikuttaa potentiaalisiin ostajiin monella eri tavalla.
-
(2024)Tarkastelen maisterintutkielmassani genrenäkökulmasta käsin 27–39-vuotiaiden, naisista kiinnostuneiden miesten kontakti-ilmoituksiksi luettavia profiilitekstejä, jotka on julkaistu deittiapplikaatio Tinderissä. Työni sijoittuu siis tekstilajitutkimuksen kentälle ja sen löyhänä taustateoriana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Analyysini menetelmällisenä lähtökohtana toimii Hasanin kehittämä yleisen rakennepotentiaalin malli ja siihen oleellisesti liittyvää jaksoanalyysi. Vastaan työssäni seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisista välttämättömistä ja valinnaisista jaksoista tekstit koostuvat? Millaisia toistuvia kielellisiä keinoja jaksot sisältävät? Millaisia sisältöjä Tinderin profiiliteksteihin sisällytetään? Aineistoni tekstit osoittavat, että Tinderissä julkaistut kontakti-ilmoitukset koostuvat neljästä pääjaksosta: ITSEPROMOOTIO- ja KESKUSTELUNALOITUSJAKSOISTA sekä IHANNEKUMPPANIN LUONNEHDINTAA ja SUHTEEN TAVOITTEITA käsittelevistä jaksoista. Näistä ensimmäisenä mainittu jakautuu vielä useaan alajaksoon. Kukin jakso täyttää tietyn tehtävän ja sisältää sille ominaisia kielellisiä piirteitä. Tiukan analyysin mukaan mikään jaksoista ei ole välttämätön, ja teksteissä esiintyykin paljon variaatiota rakenteen suhteen. Toistuvien jaksojen avulla tekstit on kuitenkin hahmotettavissa saman genren edustajiksi. Teksteissä esiintyvästä variaatioista huolimatta Tinderissä julkaistujen profiilitekstien voidaan nähdä muodostavan tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Lisäksi tutkielmani osoittaa, että jaksoanalyysi toimii metodina myös luonteeltaan monimuotoisempien tekstien tutkimisessa.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan yhdeksäsluokkalaisten mielipideteksteissään käyttämiä otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin selvittää, hallitsevatko yhdeksäsluokkalaiset tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen osalta. Tutkielman tavoitteena on myös kuvata, millaisia otsikoinnin, aloittamisen ja lopettamisen keinoja yhdeksäsluokkalaiset kirjoittavat käyttävät. Tutkielma kuuluu tekstilajitutkimuksen alaan. Tutkielman aineisto muodostuu neljästäkymmenestä mielipidetekstistä, jotka on laadittu osana kansallisen oppimistulosten arviointihankkeen esitestauskoetta. Aineiston tekstejä analysoidaan suhteessa tekstilajin rakennepotentiaaliin. Analyysin kohteena ovat tekstien otsikot, aloitusjaksot ja lopetusjaksot, joita pidetään sekä mielipidetekstille että koulukirjoitelmalle välttämättöminä jaksoina. Tutkieman tulokset osoittavat, että yhdeksäsluokkalaiset hallitsevat tekstin kokonaisrakenteen otsikoinnin ja aloittamisen osalta, mutta lopettaminen on oppilaille hankalampaa. Kaikilla analysoiduilla teksteillä on selkeä otsikko, joskin viisi kirjoittajaa on käyttänyt tehtävänantoa otsikkonaan. Kolmea tekstiä lukuun ottamatta kaikissa analysoiduissa teksteissä on selkeä aloitusjakso. Lopetusjakso puuttuu hieman useammasta kuin joka viidennestä tekstistä. Yleisimpiä otsikkotyyppejä ovat aiheotsikko ja väiteotsikko, joita käyttää teksteissään yhteensä miltei neljä viidestä oppilaasta. Aloituskeinoista yleisimpiä ovat tekstin pohjustaminen ja oman pääväitteen esittäminen. Erilaisia lopetuskeinoja – tulevaisuuteen suuntautuvaa lopetusta, kokoavaa lopetusta ja johtopäätöslopetusta – oppilaat käyttävät teksteissään jokseenkin samoissa määrin.
-
(2023)Tutkielma käsittelee synnytyskertomuksia tekstilajina. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria ja erityisesti teoria rakennepotentiaalista. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisista funktionaalisista rakenneosioista synnytyskertomukset koostuvat, mitkä osioista ovat välttämättömiä ja mitkä valinnaisia, ja millaisessa järjestyksessä osiot tyypillisesti esiintyvät. Osioita käsitellään erityisesti funktion ja sisällön näkökulmasta, mutta tarkastelu kohdistuu myös merkittävimpiin kielellisiin piirteisiin. Aineisto koostuu kymmenestä suullisesta synnytyskertomuksesta, narratiivista, jotka keräsin huhti-toukokuussa 2022. Haastateltavat löytyivät kaikki omasta tuttavapiiristäni. Oletuksena oli, että informantit kuuluvat samaan diskurssiyhteisöön ja että synnytyskertomus on heille tekstilajina tunnistettava. Haastateltavat kertoivat oman synnytyskertomuksensa vapaasti ilman apukysymyksiä. Haastattelut äänitettiin ja litteroitiin. Aineistoa analysoitiin tämän jälkeen laadullisen sisällönanalyysin menetelmin, eli tarkastellen erityisesti kertomuksia yhdistäviä ja erottavia piirteitä. Analyysissa synnytyskertomusten skemaattiseen rakennepotentiaaliin havaittiin kuuluvan seuraavat osiot: kertomisen kommentointi, aikaorientaatio, tausta, ydinnarratiivi, arviointi ja kooda. Näistä välttämättömiä osioita ovat aikaorientaatio, ydinnarratiivi ja arviointi. Osiot erotettiin toisistaan erityisesti funktion ja sisällön perusteella, mutta osioiden välillä havaittiin eroja myös muun muassa finiittiverbien aikamuodoissa. Analyysissa havaittiin, että synnytyskertomus on emotionaalisesti virittynyt kokemuskertomus. Kertomuksilla on sekä narratiivinen, kuvaileva, että arvioiva funktio. Kuvailu keskittyy erityisesti tunteiden, fyysisten tuntemusten ja kipukokemuksen kuvailuun, sekä tunnelman, henkilöiden ja ympäristön kuvailuun. Arviointi on luonteeltaan joko evaluoivaa tai suhteuttavaa. Kaikki informantit kykenivät tuottamaan odotuksenmukaisen synnytyskertomuksen, jolla oli selvästi hahmotettava ja yhdenmukainen kokonaisrakenne. Voidaan päätellä, että synnytyskertomus on tekstilajina informanteille helposti tunnistettava ja he ovat sosiaalistuneet sen käytänteisiin. Kertomuksia yhdistävän rakenteen ja sisällön lisäksi kertomuksissa oli havaittavissa yhteistä sanastoa, fraaseja ja kielellisiä rakenteita. Tätä voidaan pitää osoituksena samaan diskurssiyhteisöön kuulumisesta. Synnytyskertomuksia tutkimalla voidaan tehdä päätelmiä nykyisestä synnytysdiskurssista ja synnytyskulttuurista. Synnytyskertomuksen kokonaisrakenteen hahmottaminen luo pohjan kunkin rakenneosion sisältöihin, kieliopillisiin rakenteisiin tai muihin ilmiöihin syventymiselle.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan Kiasman näyttelyjulkaisuissa esiintyviä tekstejä, joissa kuvaillaan nykytaiteilijoita ja näiden taideteoksia. Tekstejä nimitetään lyhyemmin teoskuvauksiksi. Tutkielmassa pohditaan, muodostavatko aineiston tekstit tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Lisäksi vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Millaisia teoskuvaukset kielellisesti ovat? Millaisista välttämättömistä tai valinnaisista jaksoista teoskuvaukset rakentuvat? Millainen on jaksojen suhde toisiinsa? Entä millaisia toistuvia kielellisiä keinoja eri jaksoista voi tunnistaa? Tutkimuksessa selvitetään myös, sopivatko alkujaan rajattujen ja yksinkertaistettujen tekstilajien tutkimiseen kehitetyt metodit vapaamuotoisemman aineiston tutkimiseen. Tutkielman aineisto koostuu viidestätoista suomen kielellä kirjoitetusta nykytaiteen teoskuvauksesta, jotka on koottu vuosina 2001–2019 ilmestyneistä Kiasman näyttelyjulkaisuista ja Kiasma-lehdestä. Työ sijoittuu tekstilajitutkimuksen kentälle ja sen taustateoriana toimii systeemis-funktionaalinen kieliteoria. Aineistoa tarkastellaan erityisesti Hasanin kehittämän yleisen rakennepotentiaalin mallin ja tähän liittyvän jaksoanalyysin keinoin. Aineiston tekstit ryhmitellään jaksoihin erilaisten funktioiden ja topiikkien perusteella ja jaksoista tarkastellaan erilaisia leksikaalis-kieliopillisia piirteitä. Kielen lisäksi myös tekstien typografiset piirteet otetaan analyysissä huomioon. Tutkielmassa nostetaan esiin neljä erilaista teoskuvauksissa esiintyvää jaksoa, jotka ovat teosjakso, aihejakso, taiteilijajakso sekä taustoitusjakso. Kyseiset jaksot ovat aineistossa selkeästi toistuvia, luokiteltavissa ja tekstien funktion kannalta tärkeitä. Tutkielma osoittaa, että nykytaiteen teoskuvauksille luonteenomaisia ja leimallisia piirteitä ovat muun muassa konkreettisen ja abstraktin tason vaihtelu teosta kuvailevissa teosjaksoissa sekä erilaisten laajempien puheenaiheiden tuominen tekstiin aihejaksoissa. Esiin nousee myös teosjakson ja aihejakson vaikutus katsojan tekemän tulkinnan ohjaamisessa. Työn tulosten perusteella teoskuvausten voi nähdä muodostavan suhteellisen vakiintuneen tekstilajiksi tunnistettavan kokonaisuuden. Tekstityypiltään teoskuvaukset näyttäytyvät kertovina ja kuvailevina. Ainoana teoskuvauksen välttämättömänä jaksona voi pitää teosjaksoa, joka voisi potentiaalisesti muodostaa teoskuvauksen yksinäänkin. Prototyyppisessä teoskuvauksessa esiintyy kuitenkin teosjakson lisäksi ainakin yksi valinnainen jakso. Aineistosta löytyvät toistuvat jaksot ja muut työn löydökset osoittavat, että myös tämänkaltaisia varioivia tekstilajeja voi jäsentää jaksoanalyysin keinoin.
Now showing items 1-5 of 5