Browsing by Subject "rakennusala"

Koronapandemian alkaessa alkuvuonna 2020 monikieliset työyhteisöt joutuivat pohtimaan, miten viestiä työntekijöille koronavirustaudista ja siitä suojautumisesta siten, että kaikki ymmärtävät. Tutkimukseni tavoite on tunnistaa monikielisen kriisiviestinnän parhaita käytäntöjä rakennusalalla. Termi parhaat käytännöt tarkoittaa parhaita mahdollisia kyseisellä hetkellä tunnettuja tapoja saavuttaa asetettu tavoite tai menetelmää, joka parantaa organisaation toimintaa ja joka voidaan toistaa tai sitä voidaan hyödyntää muualla (Abudi 2011). Lisäksi tutkin, miten vieraskieliset huomioitiin kriisiviestintäsuunnitelmassa ennen koronapandemiaa, millaisia eroja koronaviestinnässä ja sen kääntämisessä oli normaaliin viestintään verrattuna, ja mitä haasteita toimijat kohtasivat koronaviestinnässä. Tutkimus on tapaustutkimus kahdesta rakennusalan toimijasta, rakennusalalla toimivien yritysten keskusjärjestöstä Rakennusteollisuus RT ry:stä ja sen jäsenyrityksestä NCC Suomi Oy:stä. Aineisto kerättiin haastattelemalla Rakennusteollisuus RT ry:n tiedottajaa ja NCC Suomi Oy:n viestintäjohtajaa huhtikuussa 2022. Kuvaan aluksi vieraskielisten lukumäärää ja suhteellista osuutta Suomessa, koronapandemian vaikutuksia Suomen vieraskielisiin ja rakennusalan työturvallisuusohjeita. Tämän jälkeen perehdyn aiempaan tutkimukseen monikielisyydestä työyhteisössä ja erityisesti rakennusalalla, kääntämisestä kriisitilanteessa ja monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana. Aiempi tutkimus monikielisestä viestinnästä koronapandemian aikana on keskittynyt erityisesti viranomaisten ja julkisten toimijoiden tuottamaan viestintään, ja pyrin tutkimuksellani tuomaan näkökulmaa yksityisen sektorin toimijoista mukaan keskusteluun. Käyttämäni menetelmät ovat tapaustutkimus, haastattelututkimus ja laadullinen sisällönanalyysi. Rakennusteollisuus RT:n rooli alalla oli suuri. Se jakoi ohjeet koronaturvallisuudesta, joihin NCC Suomi Oy sitoutui. Nopeus, ketteryys, viestin selkeys ja ytimekkyys olivat tärkeimpiä tunnistettuja parhaita käytäntöjä. Piktogrammijuliste toimi kaikille kielestä riippumatta. Jatkossa NCC Suomi Oy tulee panostamaan kriisiviestintäsuunnitelmassa sekä vieraskielisten huomioimiseen että tiedon tavoitettavuuteen. Sen lisäksi että kieliversiot ovat olemassa, tiedon on oltava näppärästi saatavilla. Poikkeusolosuhteissa kieliversiot tulee saada tuotettua nopeasti, ja selkeät lähdetekstit helpottavat myös kääntäjien työtä. Alan toimijoiden keskinäinen yhteistyö lisäsi koronakriisiviestinnän tehokkuutta, ja Rakennusteollisuus RT toimi myös aktiivisesti ideoiden jakajana.