Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ruumiinfenomenologia"

Sort by: Order: Results:

  • Rantala, Milla (2015)
    Tutkielmani käsittelee Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologisen metodin ontologisia seurauksia. Tarkastelen pääasiassa Merleau-Pontyn teoksia Phénoménologie de la perception ja Le visible et l’invisible. Viittaan myös Merleau-Pontyn muihin teoksiin ja tutkielmani aiheeseen liittyvään kommentaarikirjallisuuteen. Tavoitteeni on ymmärtää, miten Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian ontologinen näkökulma hahmottuu hänen ruumiinfenomenologisen metodinsa pohjalta. Merleau-Pontyn fenomenologinen metodi on väline eletyn kokemuksen eksistentiaalisesti merkittävien rakenteiden tutkimiseen. Ruumiinfenomenologisen metodin avulla Merleau-Ponty löytää teoksessa Phénoménologie de la perception ruumiillisen subjektiviteetin eli eletyn ruumiin (corps vivant), jonka ontologinen rakenne toimii pohjana teoksessa Le visible et l’invisible hahmottuvalle samuuden ja eron ontologialle. Tämä Merleau-Pontyn viimeisessä teoksessa hahmottuva elementaalinen ontologia mahdollistaa mieli-ruumis -dualismin muuttumisen mielen ja ruumiin jatkumoksi sekä saman ja toisen (le même et l’autre) resiprookkisen suhteen. Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian näkökulmassa kartesiolainen substanssiontologia ja husserlilaisittain ymmärretty tietoisuuden konstituutio jäävät taakse. Kiinnitän tutkielmassani huomiota erityisesti Merleau-Pontyn fenomenologian eksistentiaaliseen luonteeseen ja reduktiokäsitykseen. Tutkielmani keskeisimmät löydökset ovat, että Merleau-Ponty on uransa loppuun saakka sitoutunut fenomenologiseen metodiin ja että Merleau-Pontyn filosofiassa esireflektiivinen eletyn kokemuksen taso on ontologisesti perustava. Tulkintani mukaan Merleau-Ponty tavoittaa myöhäisfilosofiassaan Olemisen: näkyvän (faktisuuden) ja näkymättömän (ideaalisuuden) kietoutumisen ilmaisun ilmiössä.
  • Katainen, Reija (2017)
    Tutkielmassa tarkastellaan alakulttuurista ja naiserityistä aktivismia vuosina 1996-2001 ilmestyneessä Hella & Nyrkki -pienledessä. Lehti on osa suomalaista punk-kulttuuria, jonka yhtenä toimintamuotona oli omaehtoisten ja omakustanteisten pienpainatteiden tuottaminen. Tutkielma selvittää, miten ja miksi Hella & Nyrkki -lehteä julkaissut Naisten Alakulttuuriyhdistys rakensi julkaisusta naiserityistä toimintakenttää rajaamalla miehet pois lehden teosta. Samalla tutkitaan miten naiset merkityksellistävä sukupuolta, ruumiillisuutta ja niihin liittyviä normeja. Tutkimuskysymyksenä on, mitä uutta naiserityinen ja feministinen aktivismi luo ja saa aikaan ja miten se ilmenee lehdn juttuvalikoimassa ja kirjoittamisen tyylissä. Tutkielman teoreettisena taustana on ruumiinfenomenologia, jossa ihmisen maailmassaoloa luonnehtivat ruumiillisuus ja eletty kokemus. Fenomenologisessa sukupuolikäsityksessä sukupuolta ei lähestytä pysyvänä olemuksena, vaan tyylin kaltaisena piirteiden yhdistelmänä. Sukupuoli on avoin rakennelma, jonka ilmaisussa on mahdollisuus muutokseen kulttuurin sekä eletyn ja opitun rajoissa. Tutkimusaineistona on Hellan & Nyrkin kaikki 22 julkaistua numeroa. Aineistosta on nostettu kolme pääteemaa, jotka liittyvät tilaan, ruumiillisuuteen ja tyyliin. Aineistosta on etsitty parhaiten tutkimuskysymykseen vastaavia kirjoituksia. Niiden analyysimenetelmänä on käytetty lähilukua. Tutkielma osoittaa, että naiset kokivat punk-kulttuurin käytännöt ulossulkeviksi ja piilomaskuliinisiksi. Ratkaisukeinona käytettiin naiserityisen aktivismin strategiaa, jossa määriteltiin itse omaa toimintakulttuuria, ruumiillisuutta ja ilmaisun tyyliä.