Browsing by Subject "säännönmukaisten vastineiden teoria"

Tutkielmassa tarkastellaan manipuloinnin ilmiötä kääntämisessä ja manipulatiivisia strategioita yksittäisen käännöksen pohjalta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää manipuloinnin merkitsimiä käännöksessä, manipuloinnista syntyviä muutoksia käännös-tekstissä sekä manipulointiin johtavia syitä. Lisäksi pohditaan, rajoittuuko manipuloinnin esiintyminen itse käännöksen tekstiin ja etsitään manipuloinnin ilmentymiä myös tekstin ulkopuolelta. Tutkielman aineistona on Veijo Meren teos Manillaköysi ja teoksen venäjännöksessä tehdyt käännösratkaisut. Aputeoksena käytetään teoksen ruotsinnosta. Tarkastelun kohteena on koko teoksen teksti ja sen teema. Tutkimus pohjaa manipulatiivisen koulukunnan tutkimukseen, josta hyödynnetään teoreettisia näkökulmia ja yksittäisiä käsitteitä kuten käännösnormit, käännösstrategiat, käännösvaihdokset, käytetään. Tutkimus todistaa, että manipulointi on monimerkityksellinen termi ja manipuloivat strategiat tulisi erottaa välttämättömistä käännösvaihdoista ja tekstin muokkauksesta kääntämisen yhteydessä. Manipulatiivisiksi käännösstrategioiksi katsotaan alkuteoksen tekijän intentioita vastaan toimivat strategiat. Muokkausstrategiat ja manipulatiiviset strategiat muistuttavat osittain toisiaan, mutta strategioilla on kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen ero. Tutkimus vahvistaa sekä Hermansin hypoteesin käännöksen manipulatiivisesta luonteesta että kääntämisen universaalit. Tutkimuksesta ilmenee, että on perusteltua puhua venäjännöksen manipulatiivisista strategioista. Käännösteksti ei ole neutraali ja manipuloi alkutekstiä ja tuo siihen toisenlaisen näkökulman muokkaamalla teoksen merkityksiä. Muokkausten taustalla on ideologinen ulottuvuus sekä kohdekulttuurin vallitseva poetiikka, sosialistisen realismin konventiot. Käännös muuttaa alkuteoksen teeman, genren, kohdelukijan aikuisesta nuoreen henkilöön. Systemaattinen manipulointi muokkaa ja latistaa kirjailijan tyyliä. Tekstissä käytettäviä strategioita ovat poistot, lisäykset, muokkaukset (semanttinen muutos), kiertoilmaisut ja selitykset alaviitteessä. Kääntäjään suosimia strategioita ovat muokkaus ja poisto. Tekstin ulkopuolella manipulointi näkyy esipuheessa, kuvituksessa, Venäjällä vallitsevassa käännöspolitiikassa. Esipuhe asettaa teoksen alkuteoksesta poikkeavaan tulkintakontekstiin ja muokkaa Meren ja Suomen kirjallisuuden imagoa Suomesta poikkeaviksi. Käännöksessä on selkeitä eroja alkuteokseen nähden: modernistinen idea häviää, uskonnollinen diskurssi lähes puuttuu ja tyyli latistuu. Käännösratkaisu myös neutraloi alkuteoksen uniikin aineksen. Kääntäjä noudattaa kohdekielen käännösnormeja, muun muassa ekpressiivis-emotionaalisen konkretisoinnin sekä ekspressiivis-pragmaattisen konkretisoinnin normeja. Ilmiötä voidaan tulkita käännösuniversaalien piiriin kuuluvaksi, eksplisiittistämisen alalajiksi. Tutkimus vahvistaa, että päätös manipuloida (sinänsä globaalin strategian päätös) vaikuttaa perusstrategioiden valintoihin. Uuteen kohdekulttuuriin kotoutettuna ja adoptoituna käännös on maahanmuuttaja, emigrantti, vieras ilmiö riippumatta siitä, minkä sija sillä on lähdekulttuurissaan. Käännöksessä on toissijainen, perifeerinen paikka kohdekulttuurissa sekä käännöksenä että nuorisokirjallisuuden käännöksenä. Tutkimustuloksena esitetään näkemys, että stilistisesti ja sisällöllisesti innovatiivinen kaunokirjallinen teksti vaatii kääntäjältä toisenlaisen lähestymistavan ja toisenlaisia strategioita. Venäjännös sen sijaan muuttaa, muokkaa ja poistaa järjestelmällisesti kaikki lähdetekstin innovaatiot ja tyylilliset piirteet tasoittamalla alkuteoksen teemaa ja muotoa