Browsing by Subject "syntetisaattori"

Tutkielma käsittelee suomalaisen kaupallisen syntetisaattorivalmistuksen kenttää Pierre Bourdieun ja Karl Marxin teorioiden kautta. Marxin teoriaa markkinoista ja kapitalistisesta tuotannosta sovelletaan Bourdieun kentän käsitteeseen. Tutkielmassa tarkastellaan myytäväksi valmistettuja syntetisaattoreita, niiden valmistajia ja niiden suhdetta markkinoihin. Bourdieun ja Marxin teorioiden synteesiin yhdistetään myös Social Construction of Technological Systems -teorian ymmärrystä sosiaalisen ulottuvuuden roolista teknologian kehityksessä. Tutkielman keskeisenä tutkimustehtävänä on selvittää kaupallisuuden ja kokeellisuuden suhdetta syntetisaattorivalmistuksessa. Tutkielmaa varten haastateltiin seitsemää suomalaista syntetisaattorivalmistajaa, jotka edustivat kuutta yritystä. Suomalaisen kaupallisen syntetisaattorivalmistuksen kentällä toimivat yritykset ovat eri kokoisia: osa toiminimellä harrastuspohjalta toimivia yksityisyrityksiä, osa useampia henkilöitä työllistäviä ja tuotantoaan laajentavia kaupallisia yrityksiä. Haastattelujen lisäksi tutkimusaineistona hyödynnän itse soittimia, niiden käyttöohjeita sekä yritysten verkkosivuillaan tarjoamia tietoja soittimista. Suomessa toimivat syntetisaattoriyritykset valmistavat kolmenlaisia tuotteita. Osa yrityksistä valmisti rakennussarjoja, joissa ostajan tulee kasata laite itse. Syntetisaattoriharrastajien keskuudessa suosittuja eurorack-standardin mukaisia syntetisaattorimoduuleja myi suurin osa tarkastelluista yrityksistä. Kaksi yrityksistä valmisti kokonaisia syntetisaattoreita. Taustaoletusten mukaisesti talous ja markkinat näyttävät olevan syntetisaattorivalmistuksen kentällä kaikenkokoisten valmistajien tuotantoon keskeinen vaikuttava asia. Talous ja kaupallisen syntetisaattorivalmistuksen vaikutus näkyivät myös kokeellisimpien ja epäkaupallisimpien yritysten toiminnassa ja tuotteissa. Mitä laajemmille markkinoille yritys suuntasi tuotantonsa, sitä enemmän soitinsuunnittelussa toisinnettiin syntetisaattorirakentamisen ja tonaalisen musiikin konventioita. Pienen yleisön soittimet olivat tutkielman perusteella sopivampia kokeellisempaan ilmaisuun. Niissä ostaja pääsi myös lähemmäksi komponenttitasoa ja vaikuttamaan laitteen kytkentöihin huomattavasti enemmän kuin laajalle yleisölle suunnatuissa soittimissa. Tutkielman perusteella Bourdieun, Marxin ja SCOT-teorian yhdistelmä soveltuu hyvin kulttuuristen ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimushaastattelulla tutkimuskohteista saatiin sellaista tietoa, jota pelkällä soitinten toiminnan tai soinnin tarkastelulla olisi voitu saada. Markkinoiden ja kokeellisuuden tarkasteleminen osoittautui hedelmälliseksi.