Browsing by Subject "systeemis-funktionaalinen kielioppi"

Tutkielma käsittelee asenteellista kielenkäyttöä talouspolitiikkaa koskevissa keskusteluissa kahden amerikkalaisen talousblogin kommenttiosioissa. Tutkimuskohteena on asenteellisen kielenkäytön tyyppien sekä polaarisuuden suhteellinen määrä, blogien kommentoijien eroavaisuudet sekä se, mihin kommenteissa ilmaistut asenteet kohdistuvat. Aineisto koostuu yhteensä 194:stä kommentista (22 405 sanaa) jotka on kerätty kahdesta eri blogista (Paul Krugmanin The Conscience of a Liberal ja Donald Boudreaux’n Café Hayek). Blogit valikoituivat niiden toisistaan poikkeavien taloustieteellisten lähestymistapojen ja ideologisten maailmankuvien vuoksi. Kommentit on valittu viittä eri julkistalouden osa-aluetta käsittelevistä blogikirjoituksista. Koska Krugmanin blogikirjoitukset sisältävät huomattavasti enemmän kommentteja, niistä valittiin kommenttien saamien suositteluäänten määrän mukaan neljään osaan jaettu ositettu satunnaisotos. Kommentit analysoitiin Martinin ja Whiten (2005) appraisal-teorian attitude-järjestelmän mukaisesti. Tutkielmassa toteutettu aineiston tarkka lähiluku vertautuu mm. Banksin (2005) mini-korpusanalyysiin. Tämän tutkielman pääanalyysissa kommenteista tunnistettiin ja niihin merkittiin asenteellisen kielen esiintymät, niiden tyyppi sekä asenteellisen kielen kohde ja lähde. Tähän käytettiin UAM Corpus Tool -ohjelmaa. Tämän jälkeen tuloksia käsitellään sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkielmassa painottuvat kvalitatiiviset tulokset, koska aineiston asenteellisen kielen kontekstisidonnainen monikerroksisuus on aineiston mielenkiintoisin osa. Aineistossa asenteellista kieltä esiintyy yhteensä 1 882 kertaa, ja se painottuu asioiden ja ilmiöiden (appreciation, 61%), sekä ihmisten tekojen ja ominaisuuksien arviointiin (judgement, 34%). Tunteiden suorat ilmaukset (affect, 5%) ovat huomattavasti vähemmän yleisiä. Tulos viittaa siihen, että asenteellinen kielenkäyttö kommenttiosioissa on pelkkien tunnereaktioiden ilmaisua perustellumpaa. Aineiston asenteellinen kieli on myös 68-prosenttisesti negatiivista. Krugmanin kommenteissa esiintyi 41% epäsuoria asenteen ilmaisuja (invoked attitude), merkittävästi Hayek-otosta enemmän (17%). Krugman-aineistossa käsitellään Yhdysvaltain Demokraatti- ja Republikaanipuoluetta huomattavasti Hayek-aineistoa enemmän, ja markkinavapautta arvotetaan negatiivisemmin (-14/+11). Molemmissa otoksissa käsiteltiin eniten politiikkapäätösten seurauksia sekä Paul Krugmania, molempia pääosin negatiivisesti. Krugmanin kritisointi otoksissa johtuu kuitenkin eri syistä. Hänen omassa blogissaan kritiikkiä synnyttää Krugmanin liian negatiivinen suhtautuminen presidenttiehdokas Bernie Sandersiin ja se, että jotkut pitävät Krugmania liian markkinamyönteisenä. Hayek-yhteisössä kritiikkiä aiheuttaa taas Krugmanin taipumus suosia valtion kontrollia talouden ohjailussa vapaiden markkinoiden sijaan, eli syy on päinvastainen kuin osalla Krugmanin lukijoista. Tutkielman keskeisimpiä huomioita on se, että vaikka taloustiede tieteenalana nojaa rationaalisuuteen ja objektiivisuuteen, keskusteluissa näkyy vahvasti myös talouspolitiikan yksilönläheisempi ja tunteellisempi puoli. Aineiston kommentit sisältävät paljon asenteellista kieltä, joka on luonteeltaan kontekstisidonnaista ja monikerroksista. Vaikka Internet-kommentointi on usein matalatasoista ja polarisoitunutta, niin kommenttien tarkastelu tarjoaa näkökulman niiden kirjoittajien maailmankuviin tavalla, joka on vertaansa vailla maailman historiassa.

Pro gradu -tutkielmani aiheena on ’toiseuden’ ilmenemismuodot (‘othering’) englantilaisen The Economist -viikkolehden nekrologeissa. Tarkastelen ’normiin’ ja ’toiseuteen’ liittyvää henkilökuvausta kriittisen diskurssianalyysin viitekehyksessä. Valitsin lehden tutkimus-kohteekseni, koska sillä on suuri vaikutusvalta maailmanlaajuiseen lukijakuntaan ja sen arvoihin ja asenteisiin. Vuosina 2010 – 2014 The Economist -lehdessä julkaistiin 255 nekrologia. Näiden joukosta valitsin henkilökuvauksen yleisvaikutelman perusteella 10 nekrologia tarkemman kielellisen analyysin kohteiksi. Viisi tekstiä vaikutti kunnioittavaan sävyyn kirjoitetuilta ja toiset viisi negatiivisesti värittyneiltä. Analyysimenetelmänä käytän Fowlerin luokittelua, joka pohjautuu Hallidayn systeemis-funktionaaliseen kielioppiin ja keskittyy transitiivisuuden tarkasteluun. Analysoin verbi-, adjektiivi- ja substantiivirakenteita, verbien konnotaatioita sekä semanttisia rooleja. Nämä rakennevalinnat liittyvät laajaan sosiokulttuuriseen kontekstiin, kielen interpersonaaliseen ja ideationaaliseen funktioon ja saavat merkityksensä niiden kautta. Tekemäni analyysi osoittaa, että ’normia’ edustavat henkilöt ovat aineistossa enemmistönä ja saavat osakseen positiivisia ja arvostavia verbejä, adjektiiveja ja substantiiveja, kun taas ’toiseksi’ luokiteltavia henkilöitä on merkittävästi vähemmän ja heitä kuvataan negatiivisin verbein, adjektiivein ja substantiivein. Lisäksi ’normin’ edustajat kuvataan ’toisia’ useammin toimijan (Agent) semanttisessa roolissa ja ’toiset’ saavat ’normin’ edustajia enemmän kokijan (Experiencer) ja kohteen (Affected) rooleja. Tutkimukseni tulos vastaa van Dijkin representaatiostrategiaa ‘ideological square’, jonka mukaan ’normi’ esitetään positiivisessa ja ’toiset’ negatiivisessa valossa. Tarkasteltavassa aineistossa ’normia’ (Us) edustavat valkoihoiset heteromiehet, ja ’toiseutta’ (Them) taas naiset ja värilliset.