Browsing by Subject "systeemis-funktionaalinen kielitiede"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan empatian ilmenemistä internetin lapsettomuusaiheisilla keskustelupalstoilla. Tutkimuksen aineistona ovat kaksplus.fi-sivuston kahden keskusteluketjun viestit, jotka on julkaistu ajalla 27.9.2013–31.12.2013. Aineistossa on viestejä yhteensä 200. Tutkimuksessa selvitetään, millaisilla kielen keinoilla keskusteluketjujen viesteissä houkutellaan muilta keskustelijoilta empatiaa, millaisilla kielen keinoilla empatiaa osoitetaan toiselle keskustelijalle sekä millaisiin laajempiin tekstilajille ominaisiin jaksoihin empatia viesteissä kytkeytyy. Tutkimuksen teoriatausta on tekstintutkimuksellinen. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kognitiivinen kielioppi ja systeemis-funktionaalinen kielitiede. Tutkimuksessa keskeisiä käsitteitä ovat kognitiivisen kieliopin piiristä konstruoinnin ulottuvuudet sekä SF-teoriaan kytkeytyvät funktionaaliset jaksot. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnetään psykologian alan tutkimusta empatian käsitettä avattaessa. Empatialla tarkoitetaan tutkielmassa monitahoista kognitiivista prosessia, jossa eläydytään ja samastutaan toisen henkilön asemaan ja omaksutaan tämän näkökulma. Empatia on sekä toisen henkilön tunteeseen ja tilanteeseen samastumista että myötätunnon osoittamista. Empatian ilmenemistä aineiston viesteissä tarkastellaan yhtäältä kieliopillisten ja leksikaalisten kielen keinojen tasolla ja toisaalta tekstilajin tasolla funktionaalisen jaksoanalyysin avulla. Tarkasteltavia kieliopillis-leksikaalisia keinoja ovat esimerkiksi viesteissä esiintyvät persoonamuodot, joista tarkastellaan yksikön ja monikon ensimmäistä ja toista persoonaa, sekä persoonan kaltaiset ilmaukset, kuten nollapersoona ja passiivi. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat konditionaali, määritteet, tunnekausatiivit, kannustavat ja lohduttavat sanavalinnat, nimimerkit, hymiöt sekä kolmen pisteen käyttö. Tekstilajin tasolla empatia kytkeytyy viesteissä muun muassa oman lapsettomuushistorian ja -tilanteen kuvauksiin, tunteiden kuvaukseen, vastaavan kokemuksen kertomiseen, myötäiloa ja lohdutusta tarjoaviin jaksoihin sekä kysymyksiin, joilla voidaan kontekstista riippuen sekä houkutella että osoittaa empatiaa. Empatia kytkeytyy viesteissä myös jaksoihin, joissa pyydetään muilta lupaa liittyä keskusteluun, sekä itsekeskeisyyttä pahoitteleviin jaksoihin. Aineiston analyysi osoittaa, että empatia näkyy viestien kielen piirteissä monin tavoin ja läpäisee kielen eri rakennetasot. Empatia kytkeytyy sekä viestien kieliopillisiin ja leksikaalisiin keinoihin että laajempiin funktionaalisiin jaksoihin, joilla on oma tehtävänsä tekstilajin rakentumisessa ja empatian ilmentämisessä ja joiden rakenteessa ja käytössä on analyysin perusteella hahmotettavissa säännönmukaisuutta.
-
(2016)Pro gradu -tutkielmassani analysoin selkokielen periaatteita noudattavia suomen- ja ruotsinkielisiä EU-esitteitä kääntämisen näkökulmasta. Analysoimani materiaali koostuu kahdesta suomenkielisestä selkoesitteestä ja niiden ruotsinkielisistä käännöksistä sekä yhdestä vertailun vuoksi analyysiin mukaan otetusta, alun perin ruotsiksi kirjoitetusta selkoesitteestä. Tutkielmassani olen pyrkinyt selvittämään, kuinka selkokielelle tyypilliset piirteet säilyvät tai muuttuvat käännettäessä selkoesitteitä suomesta ruotsiksi. Lisäksi vertailen alkuperäistekstien ja käännösten luettavuutta. Laajemman teoreettisen taustan työlleni muodostaa tekstin toimivuutta korostava systeemis-funktionaalinen kielitiede ja siihen liittyvä multimodaalisuus. Käännösteorian puolelta hyödynnän työssäni käännöksen toimivuutta ja tarkoitusta korostavia näkemyksiä, esimerkiksi Katharina Reißin ja Hans J. Vermeerin skoposteoriaa. Lisäksi tarkastelen käännöksessä tapahtuneita muutoksia suomen- ja ruotsinkielisille selkoteksteille annettujen kirjoitusohjeiden näkökulmasta. Tutkimusmenetelmäni on pääasiassa deskriptiivinen ja kvalitatiivinen: kuvaan materiaalista poimittujen tekstiesimerkkien avulla muutoksia niin selkokielelle annettujen ohjeiden, systeemis-funktionaalisen kielitieteen kuin multimodaalisuudenkin näkökulmasta. Muutosten määrää kuvaan kuitenkin myös kvantitatiivisin taulukoin. Tutkielmassani tehty materiaalin läpikäynti osoittaa, että molempien esitteiden käännöksiin on tehty jonkin verran muutoksia. Suurin osa kääntäjien tekemistä muutoksista liittyy selkokielen erityispiirteisiin, kuten esimerkiksi puhuttelumuotoihin, joita on analysoimissani käännöksissä enemmän kuin alkuteksteissä. Myös virkkeiden pituudet vaihtelevat alkutekstien ja käännösten välillä. Systeemis-funktionaalisen kielitieteen näkökulmasta tarkasteltuna merkittävimmät muutokset ovat tapahtuneet multimodaalisuuden alueella eli tekstin ja kuvan välisissä suhteissa. Esimerkiksi toisessa suomenkielisessä esitteessä olevaa äänestämiseen liittyvää kuvasarjaa on jouduttu lyhentämään käännöksessä, koska ruotsinkielinen leipäteksti on vienyt vastaavaa suomenkielistä tekstiä enemmän tilaa. Osa ruotsinkielisten esitteiden kuvista myös sisältää suomenkielistä tekstiä, eli kaikkia kuvia ei ole käännetty ruotsiksi. Analyysini lopussa arvioin tutkimusmateriaalinani olleiden EU-esitteiden luettavuutta Ruotsin kieliviranomaisen Språkrådetin tuottaman selväkielisyystestin (Klarspråkstest) avulla. Testin tulosten mukaan sekä alkutekstit että käännökset ovat yhtä helppolukuisia, ja luettavuudessa onkin suurempi ero ruotsinkielisen käännöksen ja suoraan ruotsiksi tuotetun tekstin välillä kuin suomenkielisen alkutekstin ja ruotsinkielisen käännöksen välillä. Tutkielmani yhteenveto-osiossa ehdotan, että selkokielisiä tekstejä ja niiden käännöksiä voisi jatkossa tutkia keskittymällä tarkemmin kääntäjän käyttämiin käännösstrategioihin. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi kääntämällä itse jokin selkokielinen teksti ja tarkastelemalla tehtyjä käännösratkaisuja jo itse käännösprosessin aikana.
Now showing items 1-2 of 2