Browsing by Subject "tähtitieteen historia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan tähtikartografian historiassa usein esitettyä väitettä Albrecht Dürerin (1471–1528) vuonna 1515 julkaiseman tähtikartan kuvitusten vaikutuksesta myöhempiin 1500-luvun tähtikarttojen kuvituksiin. Väitettä tutkitaan kuvavertailulla, jollaista aiheen aiemmassa tutkimuksessa ei ole tehty. Tutkielma siis täydentää jo olemassa olevaa tutkimusta kuva-analyysilla. Vertailtavat kuvitukset ovat Johannes Honteruksen (Johann Honter, 1498–1549) vuoden 1532 kartassa, Petrus Apianuksen (Peter Bienewitz, Peter Apian, 1495–1552) vuoden 1540 kartassa ja Italiassa Caprarolan kaupungissa sijaitsevan Villa Farnesen kattomaalauksessa, jonka on arvioitu valmistuneen vuonna 1575. Aluksi Albrecht Dürerin kartta ja sen merkitykset sijoitetaan osaksi tähtikartografian historiaa, minkä jälkeen suoritetaan varsinainen vertailu, jossa kunkin kartan kuvituksia tarkastellaan Dürerin kartan kuvituksen rinnalla. Kartoille yhteiset tähtikuviot käydään läpi yksitellen. Vertailussa keskitytään kuvitusten kuvallisiin piirteisiin, sommitteluun sekä hahmojen asentoihin, ilmeisiin ja asusteisiin. Kuvituksissa on paljon yhteisiä piirteitä, ja vertailun perusteella todetaan olevan todennäköistä, että Albrecht Dürerin kuvittama kartta on vaikuttanut myöhempiin kartantekijöihin, kuten tähtikartografian historiassa on jo pitkään annettu ymmärtää. Vertailun jälkeen tutkielmassa käsitellään 1500-luvun tieteellistä kuvittamista yleisemmällä tasolla näkökulmasta, jonka mukaan tiede käsitteenä tarkoitti 1500-luvulla eri asiaa kuin nykyään.
-
(2017)Pro gradu -työssäni tutkin Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -nimellä tunnetussa tietosanakirjassa esitettyjä tähtitieteellisiä ja astrologisia käsityksiä sekä niiden taustoja. Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ on islamilaisen maailman ensimmäinen tieteitä ja maailman rakennetta esittelevä yleistajuinen tietosanakirja, joka koostuu 52 kirjeestä. Teos on kirjoitettu pseudonyymin ”Ikhwān al-Ṣafā’” eli ”Puhtauden veljet” takaa, eikä kirjoittajien henkilöllisyydestä ole varmaa tietoa. Puhtauden veljet vaikuttivat pääasiassa Basrassa, joka sijaitsee nykyisen Irakin alueella. Myös Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -teoksen tarkka ajoitus on hämärän peitossa, mutta todennäköisesti teos on syntynyt 900-luvulla. Rasā’il oli tunnettu keskiajan arabialais-islamilaisen kulttuurin eliitin keskuudessa. Puhtauden veljet olivat esoteerisia muslimeja. Ryhmän uusplatonilaissävytteisessä ajattelussa on eklektisesti ammennettu hyvin monista eri filosofisista ja uskonnollisista lähteistä. Tähtitieteeseen ja astrologiaan liittyvissä näkemyksissä on esimerkiksi kreikkalaisia, babylonialaisia, intialaisia, hermeettisiä ja islamilaisia elementtejä. Puhtauden veljet pitävät filosofiaa tienä pelastumiselle, ja heidän yhtenä tavoitteenaan on osoittaa Jumalan ilmoituksen oikeellisuus tieteiden avulla. Veljet pyrkivätkin herättämään lukijan kiinnostuksen tieteitä kohtaan. Rasā’ilin uskonnollinen suvaitsevaisuus ja eklektinen suhtautuminen pakanoiden ajatuksia kohtaan on huomattavaa. Selvitän pro gradu -työssäni millaisia tähtitieteellisiä ja astrologisia käsityksiä Rasā’ilissä esitetään, sekä mistä eri lähteistä ja traditioista nämä näkemykset ovat peräisin. Tuon työssäni esiin Puhtauden veljien esittämän näkemyksen maailmankaikkeuden rakenteesta, taivaskehistä ja planeettaliikkeistä. Päälähteenäni käytän Rasā’il Ikhwān al-Ṣafā’ -teoksen uutta Oxfordin editiota.
Now showing items 1-2 of 2