Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "taboo language"

Sort by: Order: Results:

  • Petäjistö, Jussi-Pekka (2016)
    Tutkielmani pohjautuu verkossa tehtyyn kyselytutkimukseen. Kyselyn avulla selvitin, miten suomalaiset henkilöt, joiden äidinkieli on muu kuin englanti, suhtautuvat englanninkielisiin, eri etnisiin ryhmiin viittaaviin termeihin. Keskityn tutkielmassani erityisesti siihen, tuntevatko kyselyyn vastaajat heille esitetyt termit ja kuinka loukkaavina he pitävät niitä. Osaa tutkimuksessa mukana olevista termeistä pidetään englanninkielisissä maissa yleisesti loukkaavina. Koska tällaisia sanoja ei yleensä opeteta vieraiden kielten oppitunneilla, tutkin myös vaikuttaako termien tuntemiseen henkilön asuminen englanninkielisessä maassa tai englanninkielisen koulun käyminen. Lisäksi tarkastelen, onko suomenkielisten ja ruotsinkielisten vastaajien välillä eroja siinä, kuinka todennäköisesti termit tunnistetaan ja kuinka loukkaavina niitä pidetään. Kyselyyn vastasi yhteensä 165 henkilöä, joista suurin osa oli suomen- tai ruotsinkielisiä. Vastaajia pyydettiin arvioimaan termien African-American, American Indian, Black, Chinaman, Cracker, Eskimo, Frenchman, Jap, Jew, Jewish, Kike, Mulatto, Native American, Nigger, Paki, Redskin, ja White trash loukkaavuutta tai ilmoittamaan, jos englanninkielinen termi ei ole tuttu. Vastaajilla oli myös mahdollisuus antaa avoimia kommentteja valinnoistaan. Taustatiedoissa vastaajilta kysyttiin, olivatko he asuneet englanninkielisessä maassa tai käyneet englanninkielistä koulua ja kuinka kauan. Tutkimus osoitti, että mikäli vastaaja oli asunut englanninkielisessä maassa tai käynyt englanninkielistä koulua, hän tunsi useammin tutkimuksessa olleet termit kuin muut tutkimukseen vastaajat. Kaiken kaikkiaan kyselyyn osallistujat kuitenkin tunsivat tutkimuksen termit melko hyvin. Sanat Cracker, Kike ja Paki olivat kyselyn vastaajille kaikkein tuntemattomimmat. Ruotsinkieliset vastaajat tunnistivat tutkimuksen termit hieman suomenkielisiä vastaajia useammin. Ruotsinkieliset vastaajat myös pitivät yleisesti ottaen tutkimuksen termejä hieman vähemmän loukkaavina kuin suomenkieliset vastaajat. Vastaajan iällä tai sukupuolella ei näyttäisi tutkimuksen valossa olevan merkitystä sille, kuinka loukkaaviksi termit koettiin.