Browsing by Subject "taitto"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen yhdysvaltalaisen kirjailijan Mark Z. Danielewskin romaania House of Leaves ja sen visuaalisuutta, multimodaalisuutta ja materiaalisuutta. Olen rajannut tarkasteluni koskemaan romaanin kirjaintyyppejä, taittoa, tekstissä esiintyviä värejä sekä labyrinttiteemaa, joka niveltyy sekä visuaalisuuteen että materiaalisuuteen. Selvitän työssäni minkälaisia visuaalisia ja materiaalisia keinoja romaanissa House of Leaves käytetään ja miten, eli millä tavoin niitä hyödynnetään. Lisäksi tuon ilmi, miksi näin tehdään, eli mihin keinot pyrkivät. Lähtöoletuksenani on, että kirjallisuus on muutakin kuin vain kielen välittämistä kirjainmerkein lukijalle. Oletan kirjallisuuden olevan laajemmin kokemuksen välittämistä, jossa pelkkä kielen ja tarinan representoiminen ei ole riittävää, vaan toisinaan hyödynnetään merkkien muita, kuten visuaalisia, ominaisuuksia. Samalla korostuu visuaalisten valintojen tärkeys: kirja on kokonaisuus ja esine, jossa visuaaliset elementit voivat vaikuttaa tahattomasti tai ne voidaan tarkoituksellisesti valjastaa merkitysten välittämisen välineiksi. Danielewskin romaanissa visuaalisuus ja merkit ovat siis muutakin kuin vain puhtaasti kielen välittämiseen tarkoitettuja välineitä. Romaanissa House of Leaves visuaaliset piirteet toimivat tekstin kanssa symbioottisessa suhteessa toisiaan täydentäen: runsas visuaalisen ja multimodaalisen materiaalin hyödyntäminen saa tekstin merkityksen narratiivisena elementtinä vähenemään ja kuvan puolestaan kasvamaan. Kirjaintyyppien vaihtelu, lukunopeutta säätelevä ja lukuprosessia vaikeuttava taitto sekä värit, jotka linkittävät romaanin niin internetin maailmaan, muihin teoksiin ja Minotauros-myyttiin korostavat lukukokemuksen fragmentaarisuutta sekä labyrinttimäisyyttä ja pelkoa eksyä tarinaan ja kirjan sivuille. Visuaalisuuden kautta rakentuva voimakas immersio kannustaa lukijaa osallistumaan. Immersion luomisessa on keskeistä lukemisen vaikeus, jonka romaanin visuaaliset ominaisuudet synnyttävät. Romaanin rakenteen synkroninen verkkomaisuus ja lukijan diakroninen eteneminen romaanin labyrintissä aiheuttavat epäsuhdan, joka aktualisoituu samastumisena romaanin hahmoihin. Danielewskin romaani pyrkii osallistamaan lukijaa ja pakottamaan lukijan käsittelemään kirjaa, jolloin teoksen olemus artefaktina korostuu. Samalla House of Leavesin lukemisesta tulee fyysinen, aktiivinen teko, joka mahdollistaa niin lukijan asettumisen paitsi hahmoksi romaanin sisälle myös nousemisen kirjailijaksi kirjailijan rinnalle. Multimodaalisuus on romaanin visuaalisten piirteiden yhteinen nimittäjä. Yhdistäessään multimodaaliset ominaisuudet paperiseen ”käyttöliittymään”, House of Leaves pyrkii kiinnittämään huomiota materiaalisuuteensa. Perinteisen kirjan mediasta huolimatta Danielewskin romaani on jatkuvassa muutoksen ja liikkeen tilassa. Romaani pyrkii dialogiin, interaktiiviseen suhteeseen lukijan kanssa ja pyrkii lukijan avulla laajentamaan kaikkialle ympärilleen viittaavaa verkostoaan. Keskustelemalla modernien viestintätapojen kanssa romaani tuo esille paperisen kirjan potentiaalin, mutta samalla House of Leavesin voidaan nähdä myös uudistavan perinteistä romaania: vaikka paperin materiaali on luonteeltaan pysyvää, digiaikaan pyrkiminen on silti mahdollista.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan sidoksia, joilla kääntäminen ja typografia liittyvät toisiinsa. Tavoitteena on vahvistaa kääntäjien tietoisuutta typografisten valintojen merkityksestä ja selvittää nykykääntäjien typografista kompetenssia ja mahdollista koulutustarvetta. Kääntäjä tarvitsee typografiaa vahvistaakseen asiantuntijuuttaan viestinnässä ja tekstintuotannossa. Julkaisun ulkoasun vaikutusta viestin vastaanottamiseen tarkastellaan käännöstieteen, semiotiikan, typografian ja kulttuurisen tekstintutkimuksen näkökulmasta. Erikseen paneudutaan typografian merkitykseen sarjakuvan kääntämisessä. Käännöstieteellinen tarkastelu pohjautuu mm. Jürgen F. Schoppin typografiaa ja kääntämistä käsitteleviin teksteihin sekä Klaus Kaindlin tutkimuksiin typografian vaikutuksista sarjakuvan kääntämisessä. Typografian osalta keskeisimpiä lähteitä ovat Markus Itkosen, Sarah Hyndmanin ja Jorma Hinkan kirjoitukset sekä Riitta Brusilan kirjoittamat ja toimittamat tekstit. Typografian varhaisia teoreetikkoja edustavat Beatrice Warde ja Jan Tschichold. Marraskuussa 2017 sain 93 vastausta KAJ:n ja SKTL:n jäsenille tekemääni verkkokyselyyn, joka koski työelämän odotuksia ja kääntäjien typografisia valmiuksia. Kyselyssä oli monivalintatehtäviä, joista osaa oli mahdollista täydentää omin sanoin. Vastauksissa todentuu tekstin sisällön ja ulkoasun jopa symbioottinen suhde, ja tutkimuksesta voi tehdä seuraavat päätelmät: Tulkin työssä typografialla on selvästi vähäisempi rooli kuin useimmilla kääntäjillä, mutta kääntäjän työhön typografia nivoutuu monin tavoin. Kääntäjien työnkuvat ovat moninaisia, mistä johtuen osaamiseen kohdistuu vaihtelevia odotuksia. Typografiasta tullaan tietoisiksi viimeistään silloin, kun työhön liittyy esim. fontti-, merkki-, mahtumis- tai näkyvyysongelmia. Tekniset muutokset tai rajoitteet käyttöympäristössä vaikuttavat luettavuuteen. Eniten typografiaan liittyviä kysymyksiä pohtivat asiatekstinkääntäjät. Tilaongelmia ilmenee varsinkin av-kääntämisessä, lokalisoinnissa, ohjelmisto- ja käyttöliittymäkääntämisessä ja sekä runsaasti kuvitettujen julkaisujen kääntämisessä. Kirjaintyypit kiinnostavat pääosaa kääntäjistä, neljännestä paljon tai erittäin paljon. Vastaajat arvostavat kirjainten selkeyttä, neutraaliksi koettua luonnetta ja hyvää luettavuutta, mutta tarpeet ja mieltymykset vaihtelevat. Yli puolet vastanneista on ollut vastuussa julkaistavan tekstin ulkoasusta, runsas viidennes usein. Neljännes kertoi taittaneensa. Osaamisen taso on kirjava: vain harvoilla on typografista koulutustaustaa. Lähes puolet vastaajista on tehnyt työssään typografisia valintoja julkaistavaksi tarkoitetulle tekstille. Kieliversioita tekeviltä kääntäjiltä odotetaan vähintäänkin typografian hienosäätöä. Käännösmuistiohjelmissa vaikuttaa olevan kehittämisen varaa niin ergonomian kuin käytettävyyden osalta. Käyttämiinsä käännösmuistiohjelmiin tyytymättömiä oli vastaajista 18 prosenttia. Kääntäjät tuntevat typografian kulttuurikohtaisia konventioita, mutta typografisessa kompetenssissa on puutteita. 31 prosenttia vastaajista oli tästä tietoinen ja haluaisi parantaa osaamistaan. 33 prosenttia ei kuitenkaan kaivannut typografiaan liittyvää koulutusta ja 35 prosenttia ei osannut sanoa.
Now showing items 1-2 of 2