Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "takakansitekstit"

Sort by: Order: Results:

  • Honkanen-Haapasalo, Terhi-Mari (2020)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee moniäänisyyttä, erityisesti sitaatteja, osana kotimaisten romaanien kansitekstejä. Tutkimus lähestyy kansitekstejä ja niiden jaksoja tekstilajioletuksesta käsin ja asettuu osaksi genretutkimuksen kenttää. Aineistoa tarkastellaan myös promotionaalisuuden ja moniäänisyyden näkökulmasta. Menetelminä hyödynnetään tarpeen mukaan erilaisia tekstintutkimuksen työkaluja kuten jaksoanalyysia ja systeemisfunktionaalista kielentutkimusta. Aineisto koostuu 30 kotimaisesta, sitaatillisesta romaanin kansitekstistä, jotka on julkaistu vuoden 2010 jälkeen. Takakansikokonaisuuksissa kuvataan, arvioidaan ja näytetään kirjaa monesta näkökulmasta, monella eri äänellä ja moninaisia suostuttelun keinoja hyödyntäen. Luvussa 3 aineiston esitellään seuraavanlaisia kansien toiminnallisia jaksoja: 1) evaluointijaksot, jotka jakautuvat edelleen romaanin ja kirjailijan evaluointiin, 2) romaanin kuvailu pidempinä juonen referointijaksoina tai ytimekkäinä, elliptisinä kiteytyksinä, 3) kirjailijaesittely, 4) arvostelut, 5) validointi sekä 6) sitaatit, jotka on tässä luokiteltu sen mukaan, kaiuttavatko ne tekstiin yhden vai useamman lähteen ääniä. Sitaatin äänet poikkeavat monella tapaa muista jaksoista: muualla kansissa on äänessä kirjan ulkopuolinen, tietojaan ja arvioitaan esittävä auktoriteetti, ja sitaatin puhe on modaalisesti varauksellisempaa ja eri tavoin moniäänistä. Selkein tunnusmerkki kansien sitaatille on yksikön ensimmäinen persoona sekä yksilön kokemusmaailman näkökulma. Luvussa 4 tarkastellaan sitaatteja niissä aktivoituvien verbiprosessien kautta. Tässä tarkastelussa hyödynnetään Hallidayn ja Matthiessenin verbiprosessiluokittelua, jonka avulla analysoidaan sitaattijaksojen ajatuksia, tekemisiä ja olemisia. Aineiston verbiprosesseista suurin osa on mentaalisia, ja niillä kuvataan romaanin henkilöiden mielenliikkeitä ja ajatuksia. Materiaaliset prosessit tyypillisesti näyttävät lukijalle romaanien käänteentekeviä hetkiä. Sitaattien relatiivisilla prosesseilla taas kuvataan kirjan henkilöiden suhdetta muihin ihmisiin tai maailmaan tai rakennetaan dramaattisia asetelmia, jotka herättävät lukijan kiinnostuksen. Lukijalle tarjoutuva dialoginen tila ja tulkintojen vapaus laajenevat, kun vaikuttamisen keinoissa siirrytään evaluoinnista ja aiempien teosten arvosteluista kuvailuun ja sitaatteihin. Vaikka sitaateilla vaikutetaan lukijaan epäsuorasti, niillä ohjataan tulkintaa: sitaatin poimiminen, rajaaminen ja nostaminen kanteen on aktiivinen valinta, jolla kansitekstin tekijä ohjaa lukijan katseen haluamaansa suuntaan.
  • Uimonen, Ella (2019)
    Tutkielma käsittelee lukijaa sitouttavia tekniikoita yhdysvaltalaisten lastenkirjojen takakansiteksteissä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millainen retorinen rakenne lastenkirjojen takakansiteksteissä on, millaisia lukijaa sitouttavia strategioita lastenkirjojen takakansiteksteissä käytetään, ja löytyykö piirteiden käytössä eroavaisuuksia eri ikäryhmille suunnatun lastenkirjallisuuden takakansitekstien välillä. Tutkittavat lastenkirjallisuuden lajit ovat kuvakirjat, kouluikäisille suunnatut kirjat, nuorten aikuisten kirjat sekä lapsille suunnattu tietokirjallisuus. Tutkielman aineisto koostuu yhteensä 160 takakansitekstistä, joiden analysoinnissa käytettiin lähilukumenetelmää. Tutkielmassa vertaillaan eri ikäryhmille suunnattujen lastenkirjojen takakansitekstien retorista rakennetta Gea-Valorin ja Inigo Rosin mallia (2009) apuna käyttäen. Tutkielmassa hyödynnetään myös mukautettua versiota Ken Hylandin akateemisen diskurssin mallista (2005) lukijaa sitouttavien piirteiden tunnistamiseksi. Lukijaa sitouttaviksi interpersoonaisiksi piirteiksi laskettiin tutkielmassa lukijan puhuttelu, käskyt, kysymykset sekä sivuhuomautukset. Tutkielmassa osoitetaan, että lastenkirjojen takakansitekstejä voidaan pitää luonteeltaan interpersoonaisina, ja niissä ilmenevillä sitouttamismerkitsijöillä on oma osansa lukijan vakuuttamisessa. Tutkielmassa selvisi, että lastenkirjojen takakansitekstien rakenteiden välillä on pieniä eroavaisuuksia, mutta mitään huomattavaa trendiä ei ollut nähtävissä. Kaikille teksteille yhteinen piirre oli kirjan sisällön kuvaileminen. Interpersoonaisia sitouttamismerkitsijöitä löytyi yleisesti ottaen eniten nuorille aikuisille suunnattujen kirjojen takakansiteksteistä, mutta muuten erot kategorioiden välillä eivät olleet merkittäviä. Yleisimpiä teksteissä ilmenneitä interpersoonaisia piirteitä olivat lukijan puhuttelu sekä kysymykset. Tutkielma osoittaa, että Hylandin metadiskurssimallia voidaan tietyin genrepohjaisin mukautuksin soveltaa akateemisen diskurssin lisäksi myös muihin tekstilajeihin.