Browsing by Subject "työmuisti"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Masennus on yleinen ja kansanterveydellisesti merkittävä sairaus, josta aiheutuu merkittävää haittaa ja kärsimystä yksilölle. Masennusta esiintyy vuosittain n. 8 % suomalaisväestöstä. Kognitiivisilla toiminnoilla tarkoitetaan aivojen tiedonkäsittelyprosesseja, jotka mahdollistavat sujuvan toiminnan jokapäiväisessä elämässä suunnittelusta laskutoimituksiin ja muistisuoriutumiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millainen masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen on ja eroaako se terveiden kontrollihenkilöiden kognitiivisesta suoriutumisesta. Lisäksi tarkasteltiin, onko jokin tietty masennukseen liittyvä oire, kuten ruminaatio tai anhedonia, yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen. Tutkimus koostui 38 masennuspotilaasta ja 31 perusterveestä kontrollihenkilöstä, joille tehtiin neuropsykologinen tutkimus. Toiminnanohjauksen eri komponentteja tutkittiin Trail Making -testillä (TMT-A ja -B), Reyn kuviotestillä ja Lontoon torni -testillä. Työmuistia arvioitiin Numerosarjat ja Kirjain-numerosarjat -tehtävillä ja prosessointinopeutta Merkkikokeella (WAIS-III). Masennuspotilaiden masennusoireilua kartoitettiin BDI-21 - ja PHQ-9 -kyselyillä, ruminaatiotaipumusta RSQ-kyselyllä ja anhedoniaa SHAPS-kyselyllä. Lisäksi masennuspotilaiden maniaoireilua, epävakaan persoonallisuushäiriön piireitä ja ahdistuneisuusoireilua seulottiin MDQ-, BPD- ja OASIS-kyselyillä. Masennuspotilaiden kognitiivinen suoriutuminen oli työmuistin osalta heikompaa verrattuna kontrollihenkilöihin Numerosarjoissa eteenpäin ja taaksepäin, sekä lähestyi tilastollista merkitsevyyttä Kirjain-numerosarjoissa. Muissa kognitiivisen suoriutumisen komponenteissa ei havaittu eroa masennuspotilaiden ja kontrollihenkilöiden välillä. Oirekyselyt eivät olleet masennusryhmän sisällä yhteydessä kognitiiviseen suoriutumiseen korrelatiivisesti tarkasteltuna. Masennuspotilaiden heikompi suoriutuminen työmuistitesteissä oli linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa, kun taas toiminnanohjauksen ja prosessointinopeuden osalta tulos erosi aiemmasta tutkimustiedosta. Heikompi työmuistisuoriutuminen vaatii jatkotutkimuksia ja voi mahdollisesti olla osa-alue, joka voidaan huomioida masennuspotilaan hoidossa sekä psykoedukaation että kuntoutuksen osalta.
-
(2019)Konsekutiivitulkkaus eli peräkkäistulkkaus asettaa haasteita tulkin muistitoiminnoille kuormittaen niitä tehokkaasti. Muistin tukena monet konsekutiivitulkit käyttävät työssään muistiinpanovälineitä. Kaikki eivät kuitenkaan muistiinpanoja käytä, ja osa tulkeista tulkkaa yksinomaan muistinvaraisesti. Tässä tutkielmassa tutkitaan muistiinpanojen vaikutusta konsekutiivimenetelmällä tuotettuihin tulkkeisiin. Tarkastelussa huomio kiinnittyy tulkkien käyttämien tulkkauspuheenvuorojen lukumäärään, rakenteeseen ja esitystapaan. Tutkimusmenetelmänä oli kokeellinen tutkimus. Muistiinpanojen vaikutusta tulkkaussuoritukseen tarkasteltiin tulkkauskokeiden avulla. Tutkimuksen yhteydessä järjestettiin kaksi tulkkauskoetta, joihin osallistui kuusi konsekutiivitulkkia. Tutkimusmateriaalina toimi kaksi äänitettyä dialogia, joita kävivät viranomainen ja asiakas. Tulkkauskokeiden aikana koehenkilöt kuuntelivat molemmat materiaalit, joista toisen he tulkkasivat muistiinpanojen avulla ja toisen ainoastaan muistinsa varassa. Tulkit tulkkasivat molemmat materiaalit molempiin kieliparinsa suuntiin. Tulkattavat kielet olivat suomi ja venäjä. Koehenkilöiden tulkkaussuoritukset äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin. Tutkimustuloksista käy ilmi, että tulkatessaan muistiinpanojen avulla tulkit käyttävät vähemmän tulkkauspuheenvuoroja kuin tulkatessaan saman sisällön muistinvaraisesti. Aidossa muistinvaraisessa tulkkaustilanteessa suurempi määrä tulkkauspuheenvuoroja näyttäytynee suuremmalla määrällä puhujan keskeytyksiä tulkin toimesta. Muistiinpanoilla ja muistinvaraisesti tuotetut tulkkeet eroavat toisistaan myös mieteäänien ja miettimistaukojen lukumäärässä. Tulkatessaan muistiinpanoilla tulkki pitää vähemmän miettimistaukoja, mutta tuottaa enemmän mieteääniä. Pienempi määrä miettimistaukoja tekee tulkkauspuheenvuoroista rakenteeltaan eheämpiä ja lyhyempiä. Tutkimustulosten perusteella mieteäänet vaikuttavat olevan muistiinpanoista lukemisen lieveilmiö. Tulkin käyttämien tulkkauspuheenvuorojen lukumäärä, mieteäänet ja miettimistauot ovat kaikki merkittäviä löydöksiä, sillä aidossa tulkkaustilanteessa niillä on vaikutuksia molempien ensisijaisten puhujien kielelliseen käyttäytymiseen.
Now showing items 1-2 of 2