Browsing by Subject "uhanalaisten kielten elvytys"

Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan kahden vähemmistökielenä puhutun kelttikielen ‒ iirin ja kymrin ‒ elvytysprosessia Irlannin tasavallassa ja Walesissa. Molemmat kielet ovat olleet enemmistön puhumia kieliä omalla maantieteellisellä alueellaan, mutta ovat marginalisoituneet vuosisatojen saatossa englannin kielen valta-aseman seurauksena. Samankaltaisesta menneisyydestä huolimatta kielistä puhutaan hyvin eri tavalla sekä tutkimuskirjallisuudessa että julkisessa keskustelussa. Iirin tilannetta pidetään yleisesti esimerkkinä epäonnistuneesta kielipolitiikasta ja kielenelvytyksestä, kun taas kymristä puhutaan usein esimerkkinä uhanalaisen kielen onnistuneesta säilyttämisestä. Nämä näkemykset ovat tämän vertailevan tutkielman lähtökohtana, sillä sen perimmäisenä tarkoituksena on selvittää, mistä tämä ero johtuu. Tutkielma kuuluu kielen sosiologian alaan ja menetelmän osalta tutkimus on kirjallisuuskatsaus. Teoriaosassa esitellään keskeisiä uhanalaisiin kieliin, niiden elvytykseen sekä kielipolitiikkaan liittyviä käsitteitä. Tutkimuskirjallisuuteen kuuluu useita kielten historiaa ja niiden aseman kehitystä käsitteleviä teoksia ja tutkimusartikkeleja sekä maiden virallisia kielipoliittisia asiakirjoja. Tutkielmassa tarkastellaan ja vertaillaan siis kielten aseman kehitystä menneisyydessä kielen eri käyttöalueilla sekä luodaan yleiskatsaus kielten tämänhetkiseen tilaan. Tässä sovelletaan Unescon uhanalaisiin kieliin keskittyneen työryhmän kehittämää kielten elinvoimaisuuden arvioimiseen tarkoitettua viitekehystä. Englannin asemaa vahvistavien kielilakien lisäksi useat yhteiskunnalliset ilmiöt, kuten teollistuminen ja kaupungistuminen ovat menneisyydessä vaikuttaneet kielten marginalisoitumiseen ja toisaalta jotkin ilmiöt, kuten kymrin kielen käyttö uskonnollisissa yhteyksissä, ovat edesauttaneet kielten säilymistä. Varsinaisena poliittisena teemana kielenelvytys kehittyi hieman eri tavalla Irlannissa ja Walesissa. Iiri julistettiin heti valtion itsenäistyessä viralliseksi kansalliskieleksi ja itsenäistymisestä lähtien harjoitettu niin sanottu ylhäältä alas suuntautuva kielenelvytys on todennäköisesti vaikuttanut kielen elvytyksen onnistumiseen negatiivisesti. Kymrin kielen elvytys ja kielen puhujien kielellisistä oikeuksista taisteleminen olivat 1900-luvun loppuun asti pitkälti kieliaktivistien vastuulla. Walesissa kielen elvytys prosessina on siis suuntautunut alhaalta ylös toisin kuin Irlannissa. Nämä seikat osittain selittävät, miksi kielistä puhutaan niin eri tavalla. Kampanjoidessaan kielen puolesta ruohonjuuritason toimijat pitävät huolen siitä, että kieli pysyy puheenaiheena yhteiskunnallisessa keskustelussa, minkä myötä yleinen tietoisuus kielestä ja sen merkityksestä kasvaa ja kiinnostus sitä kohtaan lisääntyy. Nykyisin molemmat kielet on maiden lainsäädännössä määritelty virallisiksi kansalliskieliksi ja maiden kielipolitiikka tähtää ennen kaikkea kielten puhujamäärien kasvattamiseen ja yhteiskunnan kaksikielistymiseen.