Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ulkoryhmä"

Sort by: Order: Results:

  • Mustonen, Lina-Maria (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan, miten ja millaisilla tavoilla ryhmiä nimetään ilmastonmuutosaiheisissa verkkokeskusteluissa. Nimeäminen on merkittävä osa ryhmien rakentumisen prosessia, ja nimityksillä konstruoidaan sekä keskustelun osapuolia että muita ilmastonmuutosdiskurssissa esiintyviä ryhmiä. Tarkastelun kohteena tutkielmassa ovat ryhmien nimitykset sekä niihin liittyvät määritteet, kielellisten valintojen osoittamat asenteet sekä suhtautumistavat. Lisäksi huomio kiinnittyy muihin ilmastonmuutosdiskurssin piirteisiin, joita ovat muun muassa vahva polarisaatio, uskonnollinen ja poliittinen retoriikka, tiedon ja uskon vastakkainasettelu sekä Suomen ja suomalaisten osuus ilmastonmuutoksen torjunnassa. Tutkielmassa paneudutaan myös siihen, konstruoidaanko viesteissä sisäryhmää vai ulkoryhmää, sekä siihen, miten kirjoittaja konstruoimaansa ryhmään suhtautuu. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta Suomi24-sivuston keskusteluketjusta, jotka sijoittuvat ajallisesti syksyyn 2019. Viestejä ketjuissa on yhteensä 401, ja ne on jaoteltu 93 esimerkkiin. Tutkielman taustateorioina hyödynnetään kognitiivisen kielitieteen näkemystä kielestä, diskurssianalyysia, sisä- ja ulkoryhmän käsitteitä sekä suhtautumisen teoriaa. Lisäksi nimitysten muodostamiseen ja analysoitavuuteen kiinnitetään huomiota: nimitysten muodostaminen on usein kreatiivista, ja ryhmiä konstruoidaan muun muassa muodostamalla uusia yhdyssanoja. Toisaalta nimitykset voivat olla sanatasolla hyvin neutraaleja, mutta pejoratiivisuus tai muu affektiivisuus ilmenee niihin liitettyjen määritteiden ja toimintaa luonnehtivien ilmaisujen keinoin. Nimitykset on jaettu tutkielmassa teemoittain viiteen eri kategoriaan, joita ovat uskonnollinen viitekehys, politiikasta juontuvat nimitykset, alarmisti ja denialisti -nimitykset sekä Suomeen ja suomalaisuuteen viittaavat ryhmäkonstruoinnit. Viidennessä ryhmässä tarkastellaan muista kategorioista eroavia ja kertaluontoisempia muodosteita. Läpi tutkielman ilmastonmuutosdiskurssia verrataan myös maahanmuuttokeskustelun retoriikkaan. Tutkielmassa osoitetaan, että ilmastonmuutosdiskurssia sävyttää vahva polarisaatio. Keskustelun osapuolet rakentuvat joko ilmastonmuutostoimien puolustajina, jotka haluavat ehkäistä ilmastonmuutosta, tai vastustajina, jotka epäilevät ja jopa kieltävät koko ilmastonmuutoksen olemassaolon. Ilmastonmuutokseen suhtaudutaankin keskustelussa usein mielipidekysymyksenä. Näkemyksistä myös väitellään. Lisäksi merkittävä havainto on se, että keskustelijat konstruoivat erityisesti vastapuolta, jonka näkökulma eroaa heidän oman sisäryhmänsä mielipiteestä. Esimerkeistä suurimmassa osassa kirjoittajan näkemys ilmastonmuutoksesta tulee ilmi eksplisiittisesti tai implisiittisesti, usein juuri vastapuolen konstruoinnin kautta. Maahanmuuttodiskurssiin verrattuna ilmastonmuutoskeskustelu näyttäytyy moniäänisempänä, sillä sekä ilmastonmuutostoimien puolustajat että vastustajat ovat tasapuolisemmin äänessä. Lisäksi mielipiteitä yritetään perustella useammin, jopa tieteen keinoin. Jatkotutkimukseksi argumentoinnin tarkastelu sopisikin mainiosti.
  • Puukko, Iiris (2021)
    Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan poliitikko Jussi Halla-ahon tviiteissä esiintyviä vastakkainasetteluja ja rinnastuksia. Nyky-yhteiskunta on monessakin mielessä hyvin polarisoitunut, ja erityisesti poliittisissa yhteyksissä ihmiset asettuvat helposti toisiaan vastaan. Sosiaalinen media, varsinkin Twitter, toimii merkittävänä poliittisen vaikuttamisen alustana ja saa aika ajoin aikaiseksi jopa laajoja poliittisia liikkeitä. Tutkimuskohteena Twitter on kiinnostava, sillä kyseiseen mikroblogipalveluun kirjoitetut merkkimäärältään rajoitetut viestit leviävät nopeasti laajalle yleisölle. Sosiaalisen median voima on valtava, ja sen vuoksi on tärkeää ymmärtää niitä kielellisiä keinoja, joiden avulla ihmisiin ja heidän poliittisiin kantoihinsa voidaan sosiaalisen median alustoilla vaikuttaa. Kieli on työkalu, ja sen käytön hallitseminen merkittävä poliittinen valttikortti. Tutkimus perustuu lingvistiseen diskurssintutkimukseen, joka tarkastelee kielen rakenteen ja muodon lisäksi myös muita merkitykseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusmetodeina käytetään argumenttianalyysia ja lingvististä tekstintutkimusta. Tviittejä analysoidaan sekä eksplisiittisellä, implisiittisellä että tulkinnallisella tasolla, sillä suurimmassa osassa analysoitavia tviittejä vastakkainasettelun ja rinnastamisen havaitseminen edellyttää sekä tviitin että sen kontekstin kokonaisvaltaista tarkastelua. Tutkimusaineistona on 139 tviittiä, jotka Jussi Halla-aho on julkaissut mikroblogipalvelu Twitterissä aikavälillä 14.4.2019–1.9.2019. Tässä tutkimuksessa analyysin kohteeksi valikoituvat kuitenkin ainoastaan sellaiset aineistossa esiintyvät tviitit, joissa selkeästi ilmenee vastakkainasettelua, rinnastamista tai molempia niistä. Aineiston 139 tviitistä tämä käsittää noin joka kuudennen. Tarkasteltavat tviitit on analyysissa jaettu viiteen kategoriaan niiden kielellisten keinojen perusteella, jotka toimivat niissä pääasiallisina vastakkainasettelun ja rinnastamisen keinoina. Nämä valitut kategoriat ovat syntaktinen symmetria, nimitykset vastakkainasettelun keinona, me ja muut -asetelma, näennäisasetelmat ja negaatio vastakkainasettelun keinona. Tutkimustulokset osoittavat, että merkittävä osa Halla-ahon tviiteissä ilmenevästä vastakkainasettelusta ja rinnastamisesta toteutuu me ja muut -asetelman keinoin. Me-retoriikka on tyypillistä poliittisissa konteksteissa, sillä sen avulla puhujan tai kirjoittajan on mahdollista esiintyä jonkun laajemman joukon nimissä. Me ja muut -asetelmaa käytetään aineistossa monella tavalla, mutta tyypillisimmin meillä eli sisäryhmällä viitataan perussuomalaisiin (ja heidän kannattajiinsa) ja muilla eli ulkoryhmällä muihin puolueisiin (ja heidän kannattajiinsa). Myös nimitykset toimivat analysoiduissa tviiteissä yleisenä vastakkainasettelun keinona, ja tulosten perusteella on mahdollista todeta, että nimityksiä käytetään tavallisesti vastaposition heikentämiseen niin, että vastustaja pyritään saattamaan niiden avulla negatiiviseen valoon. Lisäksi vastakkainasettelua vahvistetaan esimerkiksi vastapuolen kategorisoimisella. Tulosten perusteella merkittävä osa Halla-ahon vastakkainasetteluihin ja rinnastuksiin perustuvan retoriikan hahmottamista edellyttää lukijalta implisiittistä ja tulkinnallista päättelyä sekä kontekstuaalista – esimerkiksi yhteiskunnallista – tietoa. Tviiteissä esiintyy huomattavan paljon ironiaa, ja erityisesti sen ymmärtämien vaatii lukijalta monessa tapauksessa perussuomalaisten ideologioiden tuntemista. Tämä osoittaa, että Halla-ahon tviittien pääasialliseksi kohderyhmäksi oletetaan todennäköisesti hänen omat kannattajansa. Ironia toimii tviiteissä merkittävänä vastakkainasettelua tukevana tekijänä, ja sitä ilmaistaan pääasiassa lainausmerkkien ja käänteisen asetelman avulla.