Browsing by Subject "unet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tarkastelen tutkielmassani sitä, miten keskiaikaisessa yhteiskunnassa suhtauduttiin yliluonnolliseksi tulkittuihin ilmiöihin. Tutkimukseni keskittyy käsittelemään ihmetarinoita ja keskiaikaista käsitystä tuonpuoleisesta Petrus Cornwallilaisen Liber reuelationumin avulla. Alkuperäislähteinäni käytän Petrus Cornwallilaisen Liber reuelationumin prologia sekä sen ihmetarinoita Visiones Ailsi ja De sancti Patricii purgatorio. Valitsemani tarinat ovat ainutlaatuisia, sillä niitä ei löydy mistään muusta kirjallisesta lähteestä. Visiones Ailsi kertoo Petruksen isoisän, isän ja setien näkemistä näyistä sekä unen aikaisista kohtaamisista pyhän Stefanoksen kanssa. Kyseineen tarina kertoo myös Petruksen perheen elämästä osana pientä kaupunkiyhteisöä Cornwallissa. De sancti Patricii purgatorio antaa puolestaan uuden kuvauksen siitä, mikä syntisen sielua odotti tuonpuoleisessa. Petruksen tarkoitus ei kuitenkaan ollut pelotella ihmisiä uskomaan, vaan päinvastoin osoittaa, että ihminen itse pystyi vaikuttamaan siihen, minne hänen sielunsa joutuisi kuoleman jälkeen. Jos ihminen eläisi hurskaasti ja uskoisi Jumalaan ilman epäilystä tai parmmin sanottuna valitsisi uskoa, saisi hän kuoleman jälkeen palkkion hyvin eletystä elämästä. Tällöin sielu pääsisi paratiisiin ja lopulta Jumalan luokse taivaaseen ja pääsisi nauttimaan ikuisesta rauhasta ja loistosta. Työni osoittaa, että keskiajan Britteinsaarten yhteiskunnassa elämän ja kuoleman välinen raja oli häilyvä ja vielä elossa olevat ihmiset pystyivät ylittämään sen Jumalan luvalla. Pyhimykset ja ihmiset olivat tiiviissä vuorovaikutussuhteessa toistensa kanssa ja muodostivat kumpaakin osapuolta hyödyttäviä ystävyyssuhteita. Pyhimykset auttoivat ihmisiä tuonpuoleista koskevissa asioissa samalla, kun ihmiset auttoivat pyhimyksiä maallisissa asioissa.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Lewis Carrollin lastenkirjan Liisan seikkailut ihmemaassa (Alice’s Adventures in Wonderland) fiktiivistä maailmaa tuoden esiin sen unenomaisia erityispiirteitä. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, mikä tekee tarinan fiktiivisestä maailmasta unen, ja samalla osoittaa unimaailman toimivuuden identiteetin teemojen käsittelyssä sekä yhteiskunnallisen satiirin välineenä. Tutkielma käyttää hyväkseen muun muassa Sigmund Freudin teoriaa unista sekä Allan Hobsonin unitutkimusta tuoden tutkielmaan näkökulman psykologisesta viitekehyksestä. Edellä mainittujen lähteiden käytön tarkoitus on osoittaa se, mikä tekee Liisan seikkailut ihmemassa -tarinan maailmasta unen. Tutkielman ensimmäinen luku käsittelee unille sekä Ihmemaalle tyypillisiä omituisia ja outoja piirteitä. Puhun ensin unien epäloogisesta sisällöstä ja sen järjestäytymisestä, joka näkyy eritoten, siinä kuinka erinäiset objektit ja kertomukselliset sisällöt heijastavat nukkujan todellisia kokemuksia. Puhun myös paikan, ajan ja persoonan epäjohdonmukaisuudesta unimaailmassa sekä kirjan fiktiivisessä maailmassa. Toisessa luvussa kuvataan kirjassa esiin tuotua identiteetin teemaa ja sen yhteyttä uniin. Liisan matka unimaailmassa osoittaa yhteyden Freudin teoriaan toiveiden täyttymisestä (wish-fulfilment in dreams) sekä selkounena tunnettuun tapaan nähdä unia. Käsittelen Liisan siirtymisiä Ihmemaassa, ja osoitan niiden yhteyden unimaailmassa tapahtuviin siirtymisiin paikan ja toiminnan vaihtuessa. Liisa tuntuu siirtyvän paikasta toiseen usein jonkin toiveen johdattamana, ja hänen osittainen tietoisuus Ihmemaan outoudesta viittaisi jonkinasteiseen selkounen kokemukseen. Unien erityispiirteinen suhde muistiin ja tunteisiin osoittavat myös identiteetin tärkeyden unien luonnissa ja näkemisessä. Idenititeetti teemana osoittautuu pureutuvan Liisan unimatkan ytimeen ja yhdistää samalla kirjan toisen suuren teeman, joka on yhteiskunnallisten sääntöjen kritisointi ja pilkka, sillä Liisan identiteetti kietoutuu vahvasti häntä ympäröivään sosiaaliseen maailmaan. Tutkielman kolmannessa luvussa käsittelen unimaailmaa ja sen toimivuutta yhteiskuntasatiirin kehyksenä. Luvussa käsitellään ensin fiktiivistä hahmoa nimeltään Herttuatar ja hänen kauttaan luotua yhteiskunnallisiin luokkaerotteluihin kohdistuvaa kritiikkiä. Herttuattaren henkilöhahmo luo humoristisen kuvan yläluokasta kuvaten sitä ylväyden ja runsauden vastakohtana. Herttuattaren hahmo tuo myös esiin kritiikkiä lastentarinoissa tyypillisille moraalisille opetuksille. Luku kolme käsittelee myös hahmoa Herttakuningatar ja hänen silmitöntä raivoaan, joka luo satiirisen kuvan valtaapitävistä. Kolmannen luvun viimeisessä osiossa tarkastellaan kirjan kahta viimeistä lukua, joissa Liisa päätyy keskelle oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynti on satiirinen kuvaus oikeudesta, joka näyttäytyy valtaapitävien päähänpistojen impulsiivisena toteutumisena ja epäoikeudenmukaisena leikkinä. Tutkielmassa kävi ilmi, että Liisan seikkailut ihmemaassa mukailee unimaailmaa ja on siten erinomainen kehys satiirin käsittelylle, sillä molemmissa on liioittelua, vääristymiä ja epätodellisia elementtejä. Liisan seikkailut ihmemaassa -kirja on kuvaus identiteetistä ja tuo esiin sen yhteyttä uniin. Kirjan maailman voi sanoa muistuttavan unimaailmaa, sillä molemmissa on samoja piirteitä asioiden järjestäytymisestä ja epäloogisuudesta, sekä ajan, paikan ja persoonan epäjohdonmukaisuudesta.
Now showing items 1-2 of 2