Browsing by Subject "uudelleenkoulutus"

Tekstiili- ja muotiala elää monen muun alan tavoin murrosvaiheessa. Suomessa kehitetään entistä ympäristöystävällisempiä ja teknisempiä tekstiilimateriaaleja, joiden saaminen kansainvälisille markkinoille on monelle yritykselle elintärkeää. Kansainvälistyminen tarkoittaa kuitenkin aina sitä, että tuotetietoa tarvitaan suomen lisäksi myös muilla kielillä. Kuluttaja haluaa lukea tuotetiedot omalla äidinkielellään, jotta hän ymmärtää tuotteen ominaisuudet ja pystyy vertailemaan tuotteita keskenään. Tuotekuvausten ja verkkosivujen kääntäminen useille kielille aiheuttaa verkkokauppiaille usein päänvaivaa, sillä monikieliselle tiedonhallinnalle ei välttämättä ole valmista prosessia. Monikielisen tiedonhallinnan prosessit vaihtelevat yrityksittäin, ja tuotetietojen kääntäminen on usein kallis ja monivaiheinen projekti, jonka lopputuloksena syntyvien käännösten laatu riippuu monesta tekijästä. Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia tekstiilialan tuotekuvauksia ja niiden sopivuutta neuroverkkokonekääntämiseen, sillä neuroverkkokonekääntämisestä voisi olla tulevaisuudessa hyötyä myös suomalaisten yritysten käännösprosesseissa. Tutkielmassa esikoulutettu geneerinen neuroverkkokonekäännin Marian uudelleenkoulutettiin, jotta saataisiin selville, parantaako uudelleenkoulutus konekäännösten laatua. Aineistona käytettiin pientä rinnakkaiskorpusta, joka koostuu tunnettujen ulkoiluvaateyritysten tuotekuvausteksteistä ja joka on koottu tätä tutkielmaa varten yritysten verkkosivuilta. Tutkielman teoriaosuudessa esitellään tuotekuvauksia, niiden rakennetta sekä kielellisiä piirteitä ja tarkastellaan erilaisia tuotekuvauksia koskevia rajoituksia. Tuotekuvauksia tarkastellaan tutkielmassa erikoiskielenä ja vielä rajoitetummin minilektinä, jotta tarkastelu kattaisi useamman näkökulman. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään neuroverkkokonekääntämistä ja sen tärkeimpiä teknologioita. Tutkielman tuloksena voidaan todeta, että esikoulutetun geneerisen neuroverkkokääntimen voi adaptoida erikoisalalle myös hyvin pienellä määrällä koulutusmateriaalia niin, että BLEU-pisteet nousevat jo heti ensimmäisen koulutusajon jälkeen. Suurin parannus tapahtui erikoisalan termeissä, jotka neuroverkkokonekäännin oppi tehokkaasti pienestä koulutusaineistosta huolimatta. Koulutusaineisto aiheutti kuitenkin myös ongelmia: tuotekuvausten hyvin rajoittunut kieli ja lyhyet virkkeet heikensivät konekääntimen laatua ja aiheuttivat käännössegmenttien lyhentymistä ja poistoja. Ongelmaa ei saatu kokonaan korjattua, mutta laatua pystyttiin parantamaan toistamalla uudelleenkoulutus niin, että esikoulutusmateriaalissakin mukana olleita segmenttejä lisättiin uudelleenkoulutusaineistoon. Tuotekuvaukset ja niiden neuroverkkokonekääntäminen tarjoavat runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia, ja erikoisalakoulutetulle neuroverkkokonekääntimelle on varmasti kysyntää alati kasvavilla markkinoilla, kun käännöksiä toivotaan aikaisempaa nopeammilla aikatauluilla ja yhä edullisimmin kustannuksin.