Browsing by Subject "uutiset"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2019)Tutkielmassa vertaillaan uutisten ja valeuutisten rakenteita menetelmällä nimeltään move-analyysi, joka kuuluu genreanalyysiin. Genreanalyysi pyrkii tulkitsemaan, kuvailemaan ja selittämään genrejen ominaispiirteitä, ja move-analyysiä käytetään tunnistamaan yhteyksiä tekstin rakenteen ja sisällön välillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka valeuutiset eroavat rakenteellisesti oikeista uutisista, mitkä rakenteelliset elementit voisivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa, ja mikä on valeuutisten suhde oikeisiin uutisiin genren kannalta. Tutkielman aineisto koostuu 15 uutisesta ja 15 valeuutisesta, jotka ovat valittu Hornen ja Adalin vuonna 2017 kokoamasta ja julkisesti jakamasta yhdysvaltalaisten poliittisten uutisten aineistosta. Uutiset jaettiin tutkielmassa “move” -nimisiin osiin, jotka vastaavat yleistyksiä tekstin osien viestinnällisistä pyrkimyksistä. “Movet” puolestaan jaettiin osiin niiden erilaisten ilmentymistapojen mukaan. Jakaminen tapahtui määrittelemällä tekstin osien eli “movien” ja niiden ilmentymien rajat ja funktiot lingvistisen analyysin ja uutisarvojen mukaan, käyttämällä myös apuna tutkimusta uutisten rakenteesta. Tutkielma löysi pääasiallisia rakenteellisia osia eli “moveja” neljä kappaletta uutisille ja viisi valeuutisille: “otsikko”, “ingressi”, “leipäteksti” ja “lisätieto” kummallekin genrelle ja “paatos” valeuutisille. Ilmenemistapoja löytyi kuusi: tapahtuman-, yksityiskohdan-, taustan-, lähteen-, ja seurauksen raportti ja lisäksi kommentti. Tutkielman tulosten mukaan genret eroavat toisistaan siten, että artikkeleiden alussa ja lopussa valeuutisten sisältö painottuu mielipiteen ilmaisuun vahvemmin kuin oikeissa uutisissa. Oikeat uutiset seuraavat rakennetta, jossa tärkein esitetään ensin, mutta valeuutisissa on uutisia, jotka antavat yhtä suuren painoarvon myös artikkelin lopulle. Uutisaiheen kommentointi valeuutisissa on myös henkilökohtaisempaa kuin oikeissa uutisissa, ja sitä on enemmän, huolimatta siitä, että valeuutiset ovat keskimäärin aineistossa lyhyempiä. Valeuutisissa otsikon, leipätekstin ja ingressin suhteessa saattaa myös olla sisällöllisiä epäselvyyksiä ja lähteiden raportointi voi olla epäselvää, tai yksinkertaista ja toistavaa. Nämä erot voivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa. Erot genrejen välillä voivat johtua siitä, mikä niissä nähdään keskeisenä uutisarvona: lukijan informoiminen, tai uutistapahtuman tai siihen liittyvien henkilöiden paheksuminen. Paheksunta näyttää tutkielman valossa olevan pääasiallinen valeuutisten jakama motiivi ja merkittävin ero uutisiin genrenä.
-
(2020)Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2014 Ukrainan vallankumouksen osapuolten nimeämistä Helsingin sanomien uutisoinnissa. Analyysissä tutkitaan uutisointia kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi, joista ensimmäinen keskittyy analysoimaan vallankumouksen eri osapuolten representaatioita. Toinen tutkimuskysymys keskittyy siihen, kuinka osapuolten nimeäminen muuttuu tapahtumien edetessä. Tutkimus on laadullista ja keskittyy nimeämisen eli sanatason leksikaalisten valintojen analysointiin. Tutkielman aineistona on 60 uutista Helsingin sanomista marraskuun 2013 lopulta helmikuun 2014 loppuun, ja ne keskittyvät Kiovan tapahtumiin tuona aikana. Tutkielmassa erotetaan vallankumouksesta kaksi osapuolta: silloisen presidentti Janukovytšin hallinto ja tätä vastustaneet mielenosoittajat. Analyysin kautta käy ilmi, että mielenosoittajat ovat hyvin kirjava joukko: heihin kuuluu ihmisiä tavallisista kansalaisista nationalistisiin ääriryhmiin. Hallinto sitä vastoin näyttäytyy melko kasvottomana koneistona. Poliisi näyttäytyy hyvin vahvasti hallintoa puolustavana, jopa sotilaallisena osapuolena. Aineistossa hallintoa vastustavien mielenosoittajien representaatiot ovat huomattavasti moniulotteisempia, ja niiden kautta näkökulma asettuu useimmin implisiittisesti mielenosoittajien puolelle. Toista tutkimuskysymystä varten aineisto on jaettu kolmeen osaan: mielenosoitusten alkuun, väkivaltaisuuksien lisääntymiseen, joka johti vallankumoukseen, ja vallankumouksen jälkeiseen aikaan. Ukrainan vallankumouksessa keskiöön nousevat ensin tavalliset mieltä osoittavat kansalaiset. Poliisin väkivaltaisen reaktion seurauksena joukkoon liittyy myös äärioikeistolaisia, radikaaleja ryhmiä, jotka konkreettisesti taistelevat poliiseja vastaan kaduilla. Tapahtumien edetessä myös poliiseista käytetyt nimitykset muuttuvat enemmän sotilaallisiksi: heistä käytetään myöhemmin esimerkiksi nimitystä turvallisuusjoukot, ja joukkoon liittyy myös tarkka-ampujia. Analysoimalla nimeämisen muuttumista tapahtumien edetessä on mahdollista seurata sitä, kuinka osapuolet muuttuvat, mitkä näkökulmat nousevat keskiöön ja kuinka historialliset tapahtumat vaikuttavat leksikaalisiin valintoihin uutisdiskurssissa.
-
(2016)Tutkielma tarkastelee, kuinka sanoja asylum seeker, refugee ja migrant (suomeksi turvapaikanhakija, pakolainen ja siirtolainen) käytetään Ylen englanninkielisissä verkossa julkaistuissa uutisartikkeleissa, jotka käsittelevät Euroopan pakolais- ja siirtolaiskriisiä. Aihetta tarkastellaan kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tarkastelun kohteena ovat sanojen esiintymistiheys, synonymia sekä kielelliset representaatiot turvapaikanhakijoista, pakolaisista ja siirtolaisista. Tutkielman teoriataustana toimii kriittinen diskurssianalyysi, joka on luonteeltaan monitieteistä. Kielitieteellisten kysymysten lisäksi tutkielmassa sivutaankin sosiologisia ja sosiaalipsykologisia kysymyksiä. Aineisto koostuu Ylen englanninkielisistä uutisartikkeleista, jotka on julkaistu Ylen verkkosivuilla kolmena eri aikakautena: lokakuussa 2014, lokakuussa 2015 ja huhtikuussa 2016. Tutkielmassa hyödynnetään korpuslingvistisiä metodeja, mutta tarkastelutapa on ensisijaisesti kvalitatiivinen. Tutkielman tuloksista ilmenee, että tarkasteltujen termien esiintymistaajuus vaihtelee aineistossa eri vuosina. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja siirtolaisia käsitteleviä uutisartikkeleita esiintyy vuoden 2015 aineistossa moninkertaisesti vuoden 2014 aineistoon verrattuna. Vuoden 2016 aineistossa esiintymiä on huomattavasti vähemmän kuin vuoden 2015 aineistossa mutta kuitenkin enemmän kuin vuoden 2014 aineistossa. Turvapaikanhakijat, pakolaiset ja siirtolaiset olivat korostetusti esillä uutisissa syksyllä 2015, mutta kiinnostus aihetta kohtaan on sittemmin vähentynyt. Tuloksista ilmenee myös, että termit refugee ja migrant viittaavat vuoden 2014 aineistossa eri ihmisryhmiin. Termiä asylum seeker ei esiinny vuoden 2014 aineistossa lainkaan. Sen sijaan vuoden 2015 ja 2016 aineistoissa kaikkia kolmea termiä käytetään synonyymeina, ja asylum seeker on esiintyvyydeltään yleisin. Turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja siirtolaisia käsitellään aineistossa suppeasti, eikä ryhmien representoinnissa ole havaittavia eroja. Ryhmiä käsittelevä uutisointi ei ole aineiston perusteella erityisen monipuolista, vaan keskittyy tiettyihin, toistuviin aiheisiin.
-
(2016)Espanja on demokratiaan siirtymisestään saakka ollut poliittisesti hyvin jakautunut yhteiskunta, ja heinäkuussa 2015 voimaan tuli vallassa olleen oikeistopuolueen läpi viemä, hyvin poleeminen laki ley de seguridad ciudanana. Opposition lisäksi suuri osa kansasta vastusti demokratian vastaisena ja moderneja ihmisoikeuksia polkevana pidettyä lakia, kun taas oikeiston mukaan tarkoituksena oli parantaa kansalaisten turvallisuutta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin espanjalaiset sanomalehdet esittävät lakiin liittyvät sosiaaliset toimijat. Koska poliittinen jakautuminen näkyy perinteisesti myös maan lehdistössä, tarkastellaan yhtenä tärkeänä osa-alueena sitä, miten eri lehtien representaatiot toimijoista eroavat toisistaan. Tämän kautta päästään selville myös siitä, missä määrin uutisointi on objektiivista. Tutkimuksessa on haluttu keskittyä tekstilajeista nimenomaan uutisiin, eikä vaikkapa erilaisia kantoja näkyvämmin ilmaiseviin kolumneihin, sillä koska uutiset ainakin näennäisesti pyrkivät objektiiviseen tiedonvälitykseen, niihin uskotaan usein lähes varauksetta. Näin niiden vaikutus kansaan on hyvin merkittävä – heidän on vaikeampi tiedostaa mahdollisia vaikutusyrityksiä – ja se antaa entistä suuremman syyn tutkia, missä määrin objektiivisuus toteutuu uutisoinnissa. Tutkimuskysymyksiä lähestytään kriittisen diskurssianalyysin näkökulmasta, keskittyen siihen, millä tavoin uutisointi tuottaa yhteiskunnallista todellisuutta ja samalla uusintaa sitä. Teoriataustana käytetään Theo Van Leeuwenin ja Montserrat Ribasin sosiaalisten toimijoiden representaation teorioita. Aineistoläheiksi on valittu maanlaajuiset lehdet Diagonal, El País, El Mundo ja La Razón joiden on nähdään edustavan Espanjan poliittisia suuntauksia mahdollisimman monipuolisesti. Aineisto koostuu kahdestatoista ley de seguridad ciudadanaa käsittelevästä uutisesta jotka ilmestyivät 19.-30.11.2013 lehtien Internet-versioissa. Lehtien poliittiset kannat näkyvät uutisoinnissa selvästi, kuten jo alkuhypoteesissa ounasteltiin. Oikeistomieliset lehdet La Razón ja El Mundo esittävät hallituksen ja poliisivoimat positiivisessa valossa ja lakia vastustavat mielenosoittajat negatiivisesti. Poliittisessa kentässa vasemmalle sijoittuvat Diagonal ja El País tekevät vahvan representaation oppositiosta, mielenosoittajista ja yhteiskunnallisista liikkeistä, antaen vähemmän painoarvoa hallitukselle. Ne nostavat lisäksi esiin kysymyksen siitä, miten laki mahdollistaa hallituspuolueelle tilaisuuden hyväksikäyttää valta-asemaansa, kun taas oikeistomieliset lehdet vaikenevat aiheesta. Tutkimus osoittaa, että vaikka uutisointi pyrkii näyttämään objektiiviselta, poliittiset vaikuttimet ohjaavat sitä. Tulos painottaa kriittisen ajattelun tarvetta, ja se tarve on globaali, koska nykytilanteessa Internet ja sosiaalinen media tuovat ulottuvillemme valtavan määrän informaatiota, josta meidän tulee osata suodattaa se, mitä pidämme uskottavana. Näennäisen neutraaliuden kätkemät ideologiat on helppo omaksua huomaamatta, ja siksi niiden paljastaminen on tarpeellista.
-
(2024)Tutkimus käsittelee uskontoja suomalaisessa feature-journalismissa. Uskonnon mediatisoitumisella tarkoitetaan kehitystä, jonka seurauksena media yhä enenevässä määrin välittää sekä aktiivisesti tuottaa ja kehystää uskontoon liittyviä aiheita. Mediasta on tullut myös kasvavalle ihmisjoukolle pääasiallinen kosketuspinta uskontoon. Tarinallisuus on feature-journalismissa hyödynnetty tyylikeino. Tutkimus tarkastelee, millaista kuvaa uskonnosta tarinallinen uskontojournalismi rakentaa vastaamalla kysymyksiin siitä, keille feature-journalismi antaa äänen ja millaisia tarinallisia keinoja siinä hyödynnetään. Tutkielman aineisto koostuu Long Playssä, Suomen Kuvalehdessä sekä Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ja Sunnuntai-osiossa vuonna 2020 julkaistuista feature-artikkeleista, joissa on tarinallinen ulottuvuus. Artikkeleita on 14 ja ne käsittelevät suomalaisia uskonnollisia vähemmistöjä, evankelisluterilaisen kirkon haasteita jäsenmäärän huvetessa, ortodoksikirkon johtamisongelmia, tyttöjen sukuelinten silpomista ja poikien ympärileikkausta sekä konservatiivikristittyä liikehdintää. Aineiston analyysissa on hyödynnetty diskurssianalyyttistä linssiä. Tutkimuksen perusteella suomalaisen feature-journalismin rakentama kuva uskonnollisuudesta on perinteistä uutismediaa monimuotoisempi. Se myös auttaa rikkomaan tiettyjä perinteisiä stereotypioita esimerkiksi vähemmistöuskontoja kohtaan. Tämä johtuu siitä, että artikkeleissa ääni annetaan usein ensisijaisesti asianosaisille. Lisäksi artikkeleissa kuullaan usein laajasti eri tahoja. Tarinallisuutta hyödynnetään artikkeleissa tehokeinona esimerkiksi esimerkkihenkilön kokemuskertomuksen avulla kuvaamaan monimutkaista yhteiskunnallista ongelmaa. Lisäksi tarinallisuutta hyödynnetään juttujen rakenteessa rytmittämään tieto- ja analyysiosioita esimerkkihenkilön tarinan kanssa. Tutkimuksen perusteella kokemuskertomus asettuu monissa tapauksissa etualalle suhteessa sitä tukevaan tietosisältöön.
Now showing items 1-5 of 5