Browsing by Subject "vaalit"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2016)Tässä tutkielmassa analysoidaan kahden eri puolueita edustavan espanjalaisen poliitikon, Pablo Iglesiaksen (PI) ja Albert Riveran (AR), puheiden retoriikan keinoja ja populistisen diskurssin piirteitä. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat poliittisen ja populistisen diskurssin määritelmät ja niiden kytkeytyminen retoriikan käsitteisiin. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä retorisia piirteitä puheissa käytetään, millaisia vaikutuksia ne tuottavat, missä temaattisessa kontekstissa ne esiintyvät, mitä populistisen diskurssin piirteitä puheissa on ja miten puheet eroavat toisistaan. Aineisto koostuu kahdesta heinäkuussa 2015 pidetystä puheesta. Työn hypoteesina on, että vaikka puhujat edustavat eri poliittisia linjoja, he käyttävät samanlaisia strategioita. Tutkimusaineisto osoittaa, että kumpikin poliitikko käyttää monipuolisesti retoriikan eri keinoja. Intuitioon vetoavista keinoista kummankin poliitikon puheessa korostuvat perifraasit ja puhujien hellittämätöntä asennetta kuvastavissa keinoissa toisto on näkyvin. AR käyttää toistoa monipuolisemmin hyödyntämällä synonymiaa, kun taas PI toistaa täysin samoja sanoja ja fraaseja. Jännitettä luovista retoriikan keinoista AR:n puheessa korostuu puheen kannalta merkittävien henkilöiden ja ryhmien mainitseminen ja PI:n puheessa korostuu vastustajan herjaaminen. Viestinällisyyttä ilmaisevista keinoista ennakointi on näkyvin. Voidaan siis todeta, että puhujien tarmokkuutta ilmaisevat keinot ovat kummankin poliitikon puheissa yleisimpiä. Eniten puheissa korostuu uuden vaihtoehdon tarjoaminen perinteiselle kaksipuoluejärjestelmälle. AR:n puheessa nousee esille Katalonian asema ja säilyminen osana Espanjaa, kun taas PI:n puheessa korostuu tyytymättömyys nykyhallituksen toimintaan ja köyhempien asemaan. Kummassakin puheessa on populistisen diskurssin piirteitä, mutta ne ovat näkyvämpiä PI:n puheessa. Tämä näkyy esimerkiksi lupauksessa antaa kansalaisille enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa ja tavassa herjata vastustajia suorin loukkauksin, mikä puolestaan puuttuu AR:n diskurssista.
-
(2024)Tämän tutkielman aiheena on ryhmäidentiteettien väliset konfliktit ja vastakkainasettelu orçamento secreto -nimiseen budjetointimalliin liittyvissä Reddit-keskusteluissa Brasilian yleisvaalien 2022 aikaan. Mallia on syytetty joidenkin mediatoimijoiden ja poliitikkojen taholta laillistetuksi korruptioksi. Tässä tutkielmassa käsitellään sitä, miten sosiaalisessa mediassa rakennetaan vastakkainasettelua eri identiteettiryhmien välille kielellisesti. Menetelmänä tutkimuksessa on diskurssianalyysi ja erityisesti tulkitsevan diskurssianalyysin muoto. Ryhmien ja identiteettien välinen vastakkainasettelu ja konfliktit ovat globaaleja ilmiöitä, jotka vaikuttavat kaikkialla maailmassa. Tutkielma lähestyy vastakkainasettelua sosiaaliskonstruktionistisesta näkökulmasta. Tämä tutkielma keskittyy poliittiseen vastakkainasetteluun, jota kutsutaan nimellä polarisaatio. Polarisaatio kategorisoidaan tutkielmassa kolmeen luokkaan aikaisemman tutkimuksen perusteella: ideologiseen, affektiiviseen ja faktuaalisten uskomusten polarisaatioon. Tutkielman aineisto koostuu kuudesta kahdella brasilialaisella subreddit-kanavalla olevasta keskustelusta. Kaikki keskustelut liittyvät vaalien puheenaiheena olleeseen budjetointimalliin. Analyysimenetelmänä tutkielmassa käytetään diskurssianalyysia. Tulokset jakautuvat neljään eri diskurssiin: kaksi ensimmäisestä keskittyvät kansan ja poliittiseen eliitin vastakkainasetteluun. Diskurssit ovat epäluottamusdiskurssi ja uhridiskurssi. Kaksi jälkimmäistä diskurssia keskittyy puolestaan äänestäjien väliseen vastakkainasetteluun. Nämä ovat pienemmän pahan diskurssi sekä toiseuden diskurssi. Tutkielman tuloksissa havaitsin, että vastakkainasettelu näkyi aineistossa sekä ideologisesti, affektiivisesti että faktuaalisen uskomusten polarisaationa. Poliittinen eliitti ja kansa nähtiin toisistaan erillisinä entiteetteinä, joilla on hyvin erilaiset intressit. Poliitikkoja kuvattiin aineistossa hyvin kielteisesti. Kansaa puolestaan kuvattiin oikeamielisempänä, mutta toisaalta myös unohtelevana uhrina. Kommentoijien asemoituminen kansan sisällä vaihteli kuvauksen negatiivisuuden ja positiivisuuden mukaan. Kansan sisällä ulkoryhmäksi aineistossa muodostui erityisesti Bolsonaron äänestäjät. Heitä kuvattiin hyvin kielteisesti, heidät erotettiin muusta oikeistosta ja heidän kanssaan ei koettu tarpeellisena keskustella. Kaiken kaikkiaan vastakkainasettelu sai aineistossa hyvin monenlaisia muotoja.
Now showing items 1-2 of 2