Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vaatteet"

Sort by: Order: Results:

  • Turunen, Ines (2023)
    Tutkielmani käsittelee sitä, miten vaatteen määritelmä on laajentunut muodin lukuisten eri prosessien digitalisoitumisen myötä. Digitalisoitumisen ansioista vaatteiden suunnittelu ja tuotanto on entistä enemmän simulaatiota. Lisäksi kuluttajat hankkivat vaatteitaan sosiaalisen median kautta, sen takia ja sitä varten. Tämän vuoksi muodin diskursseihin osallistuminen on yhä enemmän kuvallisen sisällön jakamista ja kommentoimista sosiaalisessa mediassa. Ihmiset haluavat ilmaista itseään vaatteidensa avulla myös digitaalisissa ja virtuaalissa ympäristöissä, erityisesti koska niiden merkitys ja niissä vietetty aika on kasvanut. Monia kuitenkin huolestuttavat jatkuva kulutuksen paine, vaateteollisuuden aiheuttamat ympäristöhaitat sekä työntekijöiden haastavat työolosuhteet. Tästä johtuen useat yritykset tarjoavat nykyään digitaalisia vaatteita fyysisten vaatteiden tilalle. Digitaalisia vaatteita voi käyttää sosiaalisessa mediassa sekä metaversumeissa eli virtuaalimaailmoissa. Tutkin, pitävätkö sosiologien ja taidehistorioitsijoiden 1900-luvulla syntyneet määritelmät muodista ja vaatteista yhä paikkansa digitaalisella aikakaudella. Vaikka muodin keskeiset prosessit ovat muuttuneet digitalisoitumisen myötä, on muodin perimmäinen filosofia pysynyt samankaltaisena. Muotijärjestelmä on rakenteeltaan kapitalistinen. Se tuottaa jatkuvasti uusia muoti-ihanteita, joita kuluttajat toteuttavat. Muodin syklit ovat huomattavasti nopeutuneet viimeisen vuosisadan aikana, eikä ihmisten keskuudessa vallitse selkeää konsensusta siitä mikä on muodikasta. Siksi sekä sosiaalisen että henkilökohtaisen identiteetin kysymykset nousevat keskiöön. Vaatteiden ilmaisevat ominaisuudet eivät ole kuitenkaan radikaalisti muuttuneet viime vuosisadalta. Vaatteilla ilmaistaan edelleen esimerkiksi ryhmään kuulumista, siitä erottautumista sekä omaa kehollista kokemusta. Digitaaliset vaatteet eivät tarjoa ratkaisuja vaateteollisuuden ongelmiin, mutta ne laajentavat kuitenkin käsitystämme vaatteesta kolmiulotteisena käsinkosketeltavana objektina.
  • Lempiäinen, Piia (2016)
    Tutkimuksen kohteena on Oulun kaupungin asukkaiden pukeutuminen 1600-luvulla. Varhaisella uudella ajalla materiaalinen kulttuuri ilmensi sosiaalisia hierarkioita, ja Ruotsissa pyrittiin merkantilismin hengessä rajoittamaan ulkomaan tuontia ja säätelemään ihmisten pukeutumista ylellisyysasetuksin. Samalla kaupan muuttuvat mekanismit toivat ulkomaisia tuotteita entistä laajemman kansanosan saataville. Tutkimus selvittää, minkälaisia vaatteita oululaiset ovat käyttäneet, mitä kaupat ovat tarjonneet, ja miten sääty ja asema on näkynyt kaupunkilaisten pukeutumisessa. Lähdeaineisto koostuu Oulun-maakunta-arkistossa säilytettävistä 1600-luvun perukirjoista. Tutkimus tarkastelee perukirjoihin lueteltuja vaatteita ja asusteita sekä kauppiaiden puotien inventaarioita. Tutkimus osoittaa, että Oulun asema nuorena ja verrattain pienenä Pohjoisena kaupunkina heijastui kaupunkilaisten pukeutumiseen. Oululaiset ovat pukeutuneet perinteiseen tummasävyiseen porvarispukuun. Heidän vaatteensa ovat olleet hieman vanhanaikaisia verrattuna muihin kaupunkeihin, ja muodikkaita vaatekappaleita on mainittu perukirjoissa vain harvoin. Turkishattujen laaja käyttö on ollut erityinen ominaispiirre Oulun naisten keskuudessa. Kauppapuotien tarjonta vaihteli Oulussa, ja jokainen kauppias oli erikoistunut hieman erilaisiin tuotteisiin. Yleisimpiä myyntiartikkeleja olivat keskihintaiset ulkomaiset villakankaat, eivätkä kaupat tarjonneet monia valmistuotteita valikoimissaan. Kaupunkilaisten pukeutuminen heijasteli kauppojen tarjontaa. Vain harvalla kaupunkilaisella oli todella hienoista ja arvokkaista kankaista valmistettuja vaatteita. Silkkiä ja turkiksia käytettiin lähinnä asusteissa, ja koristenauhoja mainittiin vain muutamissa perukirjoissa. Ruotsissa koko valtakuntaa koskevat ylellisyysasetukset säätelivät ihmisten pukeutumista vuodesta 1644 lähtien. Asetuksilla tahdottiin turvata valtakunnan talous, mutta niillä pyrittiin myös varmistamaan kaikkien säädynmukainen pukeutuminen. Oulussa ylellisyysasetuksia, jotka rajoittivat muun muassa kulta- ja hopeakankaiden, pitsien ja turkisten käyttöä, pääasiassa noudatettiin, joskin yksittäisiä kiellettyjä ylellisyystavaroita mainitaan perukirjoissa. Ylellisyysasetukset eivät kuitenkaan yksin säädelleet pukeutumista. Suurin tekijä on ollut ihmisten varallisuus. Oulussa kaupunkilaisten kesken, ja jopa porvarissäädyn sisällä on ollut paljon eroja siinä, miten ihmiset pukeutuivat. Köyhemmät kaupunkilaiset ovat omistaneet vähän ja vaatimattomista materiaaleista tehtyjä vaatteita. Sen sijaan varakkaammat kaupunkilaiset ovat pystyneet representoimaan omaa asemaansa hyvälaatuisilla vaatteilla ja muotituotteilla. Heillä on ollut myös varaa hankkia joitakin kiellettyjä ylellisyystuotteita ja maksaa niistä saadut sakot. Kiellettyjen tavaroiden vähyys kertoo kuitenkin siitä, pääasiassa kaupunkilaiset pukeutuivat säätynsä mukaan, kruunun toiveiden mukaisesti.
  • Karvinen, Taru (2020)
    New York Cityssä sijaitsevassa Brooklyn Museum -taidemuseossa oli vuonna 2017 esillä Georgia O’Keeffe: Living Modern -näyttely. Kyseinen näyttely esitteli laajasti yhden Yhdysvaltojen tunnetuimman naistaiteilijan, Georgia O’Keeffen (1887-1986) elämää taiteilijan vaatteiden, asusteiden, öljyvärimaalausten ja hänestä otettujen valokuvien avulla. Living Modern -näyttelyn päätyttyä Brooklynissä, kiersi näyttely lähes samanlaisena Yhdysvaltojen kuudessa eri osavaltiossa joko samalla nimellä tai nimellä Georgia O’Keeffe: Art, Image, Style. Näyttelyt poikivat useita kirjoituksia eri julkaisuissa. Tutkielmassani selvitän mitä ja miten Georgia O’Keeffen tyy-listä ja elämästä kirjoitetaan näyttelyyn liittyvissä artikkeleleissa. Pohdin lisäksi millainen taiteili-jan elämäntarina näyttelyn vaatteista, valokuvista ja teoksista muodostuu valitsemieni artikkelien perusteella. O’Keeffen elämä ja ura olivat pitkiä ja menestyksekkäitä. Kiinnostus häntä kohtaan on ollut jat-kuvaa, ja hänestä kirjoitetun aineiston määrä monipuolista. Tästä huolimatta häneen liittyy edelleen tietynlaista mystiikkaa ja tuntemattomattomuuden tunnetta. Tutkielmani lähestyy myös tätä osaa taiteilijan elämästä Living Modern -näyttelyssä esillä olleen esineistön kautta. Tutkielmani aineistona käyttämäni artikkelit, joissa viisi eri kirjoittajaa lähestyvät näyttelyä ja sen sisältöä eri lähtökohdista, auttavat minua löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiini. Keskeistä tutkielmassani on selvittää mitä näyttelyaineisto, tässä tapauksessa vaatteet ja asusteet, voivat parhaimmillaan kertoa taiteilijasta ja tämän elämästä näyttelyvierailijalle sekä millä tavalla taiteilijasta kirjoitettu aineisto voivat vaikuttaa taiteilijasta syntyvään imagoon. Käy ilmi, että taidenäyttely on parhaimmillaan paljon enemmän kuin esineistönsä. Taiteilijan tarina rakentuu lopulta kokonaisuudeksi, jonka osat koostuvat kaikesta koetusta, nähdystä ja luetusta. Ja ehkä erityisesti O’Keeffen kohdalla myös kuvitellusta.
  • Karkkonen, Reija (2015)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen millä tavalla Scarlett O’Haran ja Melanie Wilkesin henkilökuvia rakennetaan puvustuksen ja värien kautta romaanissa ja elokuvassa Gone with the Wind. Fiktiivisten henkilöhahmojen historiallisena näyttämönä ovat Yhdysvaltojen sisällissota ja sitä seuranneet jälleenrakennuksen vuodet. Scarlett ja Melanie muodostavat kiehtovat vastakohdat henkisesti ja fyysisesti. Naiset edustavat kahta ääripäätä. Henkilöhahmoista luodaan mielikuvia vaatteiden ja ulkoisen olemuksen kautta. Värejä on käytetty oivaltavasti Scarlettin ja Melanien kontrastoimisessa ja heidän henkilökuviensa vahvistamisessa. Elokuvassa annetaan visuaalinen esitys siitä, mitä romaanissa on kerrottu ja sanallisesti kuvailtu. On kiinnostavaa verrata romaanin ja elokuvan henkilökuvia keskenään ja tarkastella miten romaanissa asetetut mielikuvat tai toisaalta avoimeksi jätetyt yksityiskohdat toteutetaan elokuvallisen kerronnan keinoin. Teen koottuja huomioita romaanin ja elokuvan eroista ja yhtäläisyyksistä pitkin kertomusta. Tämän työn tavoitteena on osoittaa, että puvustus ei ole vain kuvailevaa, vaan ennen kaikkea voimakas tarinankerronnallinen elementti sekä romaanissa että elokuvassa. Kiinnostukseni kohteena on myös tutkia millä vivahteilla romaani ja elokuva kertovat Scarlettin ja Melanien suhteesta toisiinsa sekä tarinan keskeisiin mieshahmoihin. Tutkimukseni koostuu Scarlettin ja Melanien kannalta oleellisten värien analysoinnista sekä pukujen tarkastelusta eri kohtauksissa. Muutamat ikoniset asut, kuten Scarlettin äidin vihreistä samettiverhoista tehty mekko, ovat huomattavasti suuremman tarkastelun kohteena. Mitchellin runsas värienkäyttö antaa rikkaan maaperän tulkintojen luomiselle. Käsittelen puvustusta ja värejä edeten kronologisessa järjestyksessä elokuvan alusta loppuun ja suhteutan elokuvakohtauksiin romaanin kerrontaa. Havainnoin puvuissa myös niiden käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Huomion kohteena on mitä vaatteita käytetään missäkin tilanteissa ja kuka saa käyttää tietynlaisia vaatteita tai värejä, mitä viestejä puvut kertovat, kuinka sota ja puutos näkyvät vaatteissa ja kuinka erityisesti Scarlett rikkoo rajoja pukeutumisellaan. Kiinnostavaa on myös mitä tapahtuu milläkin tavalla – esimerkiksi Rhett kosii Scarlettia tämän ollessa surupuvussa.