Browsing by Subject "vaatteet"

Tutkimuksen kohteena on Oulun kaupungin asukkaiden pukeutuminen 1600-luvulla. Varhaisella uudella ajalla materiaalinen kulttuuri ilmensi sosiaalisia hierarkioita, ja Ruotsissa pyrittiin merkantilismin hengessä rajoittamaan ulkomaan tuontia ja säätelemään ihmisten pukeutumista ylellisyysasetuksin. Samalla kaupan muuttuvat mekanismit toivat ulkomaisia tuotteita entistä laajemman kansanosan saataville. Tutkimus selvittää, minkälaisia vaatteita oululaiset ovat käyttäneet, mitä kaupat ovat tarjonneet, ja miten sääty ja asema on näkynyt kaupunkilaisten pukeutumisessa. Lähdeaineisto koostuu Oulun-maakunta-arkistossa säilytettävistä 1600-luvun perukirjoista. Tutkimus tarkastelee perukirjoihin lueteltuja vaatteita ja asusteita sekä kauppiaiden puotien inventaarioita. Tutkimus osoittaa, että Oulun asema nuorena ja verrattain pienenä Pohjoisena kaupunkina heijastui kaupunkilaisten pukeutumiseen. Oululaiset ovat pukeutuneet perinteiseen tummasävyiseen porvarispukuun. Heidän vaatteensa ovat olleet hieman vanhanaikaisia verrattuna muihin kaupunkeihin, ja muodikkaita vaatekappaleita on mainittu perukirjoissa vain harvoin. Turkishattujen laaja käyttö on ollut erityinen ominaispiirre Oulun naisten keskuudessa. Kauppapuotien tarjonta vaihteli Oulussa, ja jokainen kauppias oli erikoistunut hieman erilaisiin tuotteisiin. Yleisimpiä myyntiartikkeleja olivat keskihintaiset ulkomaiset villakankaat, eivätkä kaupat tarjonneet monia valmistuotteita valikoimissaan. Kaupunkilaisten pukeutuminen heijasteli kauppojen tarjontaa. Vain harvalla kaupunkilaisella oli todella hienoista ja arvokkaista kankaista valmistettuja vaatteita. Silkkiä ja turkiksia käytettiin lähinnä asusteissa, ja koristenauhoja mainittiin vain muutamissa perukirjoissa. Ruotsissa koko valtakuntaa koskevat ylellisyysasetukset säätelivät ihmisten pukeutumista vuodesta 1644 lähtien. Asetuksilla tahdottiin turvata valtakunnan talous, mutta niillä pyrittiin myös varmistamaan kaikkien säädynmukainen pukeutuminen. Oulussa ylellisyysasetuksia, jotka rajoittivat muun muassa kulta- ja hopeakankaiden, pitsien ja turkisten käyttöä, pääasiassa noudatettiin, joskin yksittäisiä kiellettyjä ylellisyystavaroita mainitaan perukirjoissa. Ylellisyysasetukset eivät kuitenkaan yksin säädelleet pukeutumista. Suurin tekijä on ollut ihmisten varallisuus. Oulussa kaupunkilaisten kesken, ja jopa porvarissäädyn sisällä on ollut paljon eroja siinä, miten ihmiset pukeutuivat. Köyhemmät kaupunkilaiset ovat omistaneet vähän ja vaatimattomista materiaaleista tehtyjä vaatteita. Sen sijaan varakkaammat kaupunkilaiset ovat pystyneet representoimaan omaa asemaansa hyvälaatuisilla vaatteilla ja muotituotteilla. Heillä on ollut myös varaa hankkia joitakin kiellettyjä ylellisyystuotteita ja maksaa niistä saadut sakot. Kiellettyjen tavaroiden vähyys kertoo kuitenkin siitä, pääasiassa kaupunkilaiset pukeutuivat säätynsä mukaan, kruunun toiveiden mukaisesti.

Tässä tutkielmassa tarkastelen millä tavalla Scarlett O’Haran ja Melanie Wilkesin henkilökuvia rakennetaan puvustuksen ja värien kautta romaanissa ja elokuvassa Gone with the Wind. Fiktiivisten henkilöhahmojen historiallisena näyttämönä ovat Yhdysvaltojen sisällissota ja sitä seuranneet jälleenrakennuksen vuodet. Scarlett ja Melanie muodostavat kiehtovat vastakohdat henkisesti ja fyysisesti. Naiset edustavat kahta ääripäätä. Henkilöhahmoista luodaan mielikuvia vaatteiden ja ulkoisen olemuksen kautta. Värejä on käytetty oivaltavasti Scarlettin ja Melanien kontrastoimisessa ja heidän henkilökuviensa vahvistamisessa. Elokuvassa annetaan visuaalinen esitys siitä, mitä romaanissa on kerrottu ja sanallisesti kuvailtu. On kiinnostavaa verrata romaanin ja elokuvan henkilökuvia keskenään ja tarkastella miten romaanissa asetetut mielikuvat tai toisaalta avoimeksi jätetyt yksityiskohdat toteutetaan elokuvallisen kerronnan keinoin. Teen koottuja huomioita romaanin ja elokuvan eroista ja yhtäläisyyksistä pitkin kertomusta. Tämän työn tavoitteena on osoittaa, että puvustus ei ole vain kuvailevaa, vaan ennen kaikkea voimakas tarinankerronnallinen elementti sekä romaanissa että elokuvassa. Kiinnostukseni kohteena on myös tutkia millä vivahteilla romaani ja elokuva kertovat Scarlettin ja Melanien suhteesta toisiinsa sekä tarinan keskeisiin mieshahmoihin. Tutkimukseni koostuu Scarlettin ja Melanien kannalta oleellisten värien analysoinnista sekä pukujen tarkastelusta eri kohtauksissa. Muutamat ikoniset asut, kuten Scarlettin äidin vihreistä samettiverhoista tehty mekko, ovat huomattavasti suuremman tarkastelun kohteena. Mitchellin runsas värienkäyttö antaa rikkaan maaperän tulkintojen luomiselle. Käsittelen puvustusta ja värejä edeten kronologisessa järjestyksessä elokuvan alusta loppuun ja suhteutan elokuvakohtauksiin romaanin kerrontaa. Havainnoin puvuissa myös niiden käyttötarkoituksia ja merkityksiä. Huomion kohteena on mitä vaatteita käytetään missäkin tilanteissa ja kuka saa käyttää tietynlaisia vaatteita tai värejä, mitä viestejä puvut kertovat, kuinka sota ja puutos näkyvät vaatteissa ja kuinka erityisesti Scarlett rikkoo rajoja pukeutumisellaan. Kiinnostavaa on myös mitä tapahtuu milläkin tavalla – esimerkiksi Rhett kosii Scarlettia tämän ollessa surupuvussa.