Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "vaikuttaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Liukonen, Saija (2018)
    Tutkielmani tavoitteena on selvittää millä tavoin metadiskurssia käytetään vaikuttamisen keinona poliittisessa puheessa. Tutkielman poliittinen konteksti on vuoden 2016 kansanäänestys Iso-Britannian EU-jäsenyydestä, ja itse kokoamani korpusaineisto koostuu silloisen pääministerin David Cameronin puheista ja haastatteluista viideltä kuukaudelta ennen äänestystä. Tutkielmassani tarkastelen kuinka Cameron käyttää suostuttelussa hyväkseen metadiskurssia, mitä käytetyt metadiskurssielementit kertovat Cameronin retorisesta strategiasta ja millä tavalla puheiden retoriikka muuttui viimeisenä kuukautena ennen äänestystä. Aihetta käsitellään metadiskurssin, poliittisen puheen ja retoriikan tutkimuksen näkökulmasta. Puheista tekemäni laadullinen ja määrällinen kielitieteellinen korpusanalyysi selvittää kuinka metadiskurssia käytetään kielellisenä suostuttelun keinona. Puheista löytämäni metadiskurssin ilmentymät on jaoteltu Hylandin (2005) luokittelun perusteella kahteen pääkategoriaan: interaktiiviseen (interactive) ja vuorovaikutteiseen (interactional) metadiskurssiin. Aineistoa analysoitiin samanaikaisesti myös Aristoteleen vaikuttamisen keinojen, eetoksen, paatoksen ja logoksen, avulla. Eetoksen tarkoitus on vakuuttaa yleisö puhujan uskottavuudesta ja luotettavuudesta; paatoksella pyritään vetoamaan yleisön tunteisiin, logoksella taas yleisön järkeen. Tulokseni osoittavat Cameronin käyttävän metadiskurssia edistääkseen puheidensa eetosta, paatosta ja logosta. Interaktiivisen metadiskurssin avulla puhujat organisoivat tekstinsä, millä on vaikutus tekstin logokseen. Vuorovaikutteinen metadiskurssi taas auttaa luomaan eetosta ja paatosta. Eetosta rakennetaan itseviittauksilla (self mentions), vahvistuksilla (boosters), varauksilla (hedges) sekä direktiiveillä (directives), kun taas paatoksen välineinä puhujat käyttävät asennemarkkereita (attitude markers), inklusiivista me-muotoa (inclusive we), retorisia kysymyksiä ja eksplisiittisiä viittauksia yleisöön. Tulokseni osoittavat myös Cameronin retorisessa strategiassa tapahtuneen tilastollisesti merkitseviä muutoksia viimeisen kampanjointikuukauden aikana. Cameron esimerkiksi lisäsi metadiskurssipartikkeleiden käyttöä molemmissa pääkategorioissa. Tutkielmassani esitän uuden kielitieteellisen tavan tarkastella poliittista puhetta ja vaikuttamisen keinoja sekä osoitan metadiskurssin olevan tärkeä osa retoriikkaa. Tutkimus osoittaa myös menetelmäni sopivan muiden suostutteluun pyrkivien genrejen analysointiin. Vertailtaessa tuloksiani esimerkiksi kirjoitettuun akateemiseen diskurssiin käy ilmi, että puhuttu poliittinen diskurssi on metadiskurssin osalta todella rikasta.
  • Melender, Maria (2016)
    Pro gradu -tutkielmani käsittelee retorisia keinoja ja vaikuttamista. Aineiston olen kerännyt demi.fi-keskustelufoorumilta. Aineistooni kuuluu neljä eri viestiketjua, jotka yhteensä sisältävät 372 viestiä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Mitä toistuvia piirteitä kielenkäytöllä verkkokeskustelussa on – millainen kommunikaation muoto nuorison verkkokeskustelu on? Miten nuoret käyttävät argumentoinnissaan seuraavia retorisia keinoja: kirosanat, koodinvaihto, auktoriteetin lausunnolla vahvistaminen, esimerkit ja rinnastukset, ironia ja retoriset kysymykset? Tutkimusmenetelmäni on kvalitatiivinen, enkä pyri numeerisiin johtopäätöksiin. Tutkimukseni teoreettisen viitekehyksen muodostavat eräät internetistä ja verkkokommunikaatiosta tehdyt tutkimukset ja retoriikan ja diskurssianalyysin tutkimus. Laaksosen, Matikaisen ja Tikan (2013) mukaan verkosta on tullut erityisesti länsimaissa ubiikki kokonaisuus, jota on perusteltua tutkia. Verkkokeskustelulla on tiettyjä kommunikatiivisia piirteitä. Retoriikka on tutkimusala, jolla on pitkä historia ja joka tarkastelee vakuuttamaan pyrkivää argumentoivaa kielenkäyttöä. Jokisen (1999) mukaan retoriikalla on yhtymäkohtia diskurssianalyysiin. Retoriset keinot puolestaan ovat hänen mukaansa keinoja vakuuttaa yleisö. Retoristen keinojen onnistuneella käytöllä saadaan vakuuttavasti kuulijat puolelleen. Olen aineistoanalyysini perusteella havainnut, että nuorison keskustelufoorumilla erilaisia retorisia keinoja käytetään pääpiirteissään seuraavilla tavoilla: sanoman perille menemistä tehostetaan napakoilla kirosanoilla ja koodinvaihdolla; ihmisoikeuksiin, etiikkaan ja tunteisiin vedotaan esimerkeillä ja rinnastuksilla, retorisilla kysymyksillä ja auktoriteetin lausunnolla vahvistamisella; toisen argumentti pyritään kumoamaan ja toinen tekemään jopa naurunalaiseksi ironisilla ilmauksilla. Tutkimus demi.fi:n verkkokeskustelujen kielenkäytöstä on spesifinen tapaustutkimus.
  • Alhanen, Milla-Maria (2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinointitekstien kieltä. Tutkimus on rajattu markkinointimateriaaleihin, joita laitos käytti kampanjassaan kevään 2018 korkeakoulujen yhteishaun aikana. Tavoitteena on selvittää, millaisia kielellisiä vaikutuskeinoja markkinoinnissa on sovellettu, kuinka niillä pyritään yleisön vaikuttamiseen ja millaista kuvaa markkinoinnissa rakennetaan Haaga-Helian toiminnasta ja siellä opiskelusta. Samalla selvitetään, kuinka analysoidut markkinoinnin osat sopivat mainonnan genreen. Aineistona tutkimuksessa on käytetty Haaga-Helian kolmea markkinoinnin välinettä: iskulauseita, hakijoille tarkoitettua opaskirjasta ja laitoksen Facebook-tilillä julkaistuja päivityksiä, joiden tekstit käsittelevät Haaga-Heliassa opiskelua, työelämää tai yhteishakua. Iskulauseita kuuluu aineistoon yhteensä viisi erilaista, hakijan oppaan tekstejä 45 ja Facebook-julkaisuja 19. Niitä on analysoitu sillä ajatuksella, että ne ovat mainostekstejä. Tutkimuksessa on hyödynnetty aikaisempaa retoristen ilmiöiden ja mainonnan vaikutuskeinojen tutkimusta. Analyysissa on sovellettu retorista diskurssianalyysia. Sen avulla on pyritty selvittämään, mitä markkinoinnissa käytetyillä retorisilla keinoilla on tilanteisesti haluttu tavoitella. Tutkimuksesta käy ilmi, että Haaga-Helia on hyödyntänyt markkinoinnissaan retoristen keinojen kirjoa laajasti. Runsaimmin esiintyy metaforien, narratiivien ja me-muotoisen puheen käyttöä, sekä yksikön toisessa persoonassa olevaa puhuttelua käskevine ja kysyvine lauseineen. Näiden piirteiden lisäksi tutkimuksessa on analysoitu rinnastettuja sanapareja sekä erikseen iskulauseita ja niiden tehtäviä. Tutkimuksen tuloksena on, että retorisilla keinoilla on pyritty lukijan huomion kiinnittämiseen, suostutteluun, samastamiseen ja vakuuttamiseen. Niillä rohkaistaan myös opiskelijaksi hakemiseen ja tehdään esitettyjä abstrakteja asioita konkreettisiksi. Tavoitteineen ja keinoineen iskulauseet, Facebookin päivitykset ja hakijan opas osoittautuvat tyypilliseksi mainonnaksi. Yhteenvedossa käydään läpi sitä, mitä tulokset kertovat Haaga-Helian markkinoinnista: minkä tyylistä mainontaa se oikeastaan on, ja minkälaisena ammattikorkeakoulumaailma siinä esitetään. Oppilaitoksen arvoina erottuvat dynaamisuus, nuorekkuus, käytännönläheisyys ja hyvä yhteishenki.
  • Tervahauta, Tuomas (2024)
    Taloudellinen tiedotustoimisto oli teollisuuden etujärjestöjen muodostama tiedotusorganisaatio, jonka tehtävä oli vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan yleiseen mielipiteeseen. Tavoitteena oli teollisuudelle myönteisen yleisen mielipiteen luominen. Keskeisin vaikuttamiskeino oli lehdistö. Tutkimukseni mukaan tiedotustoimisto onnistui luottamuksellisten lehdistösuhteiden luomisessa vaaran vuosien aikana ja nämä suhteet institutionalisoituivat 1950-luvulla. Tiiviiden lehdistösuhteiden avulla tiedotustoimisto sai onnistuneesti levitettyä teollisuuden etujen mukaista materiaalia suomalaisessa lehdistössä. Tiedotustoimistoon ja sen tiedotustoimintaan keskittyvää tutkimusta ei ole tehty. Toimistoa on sivuttu laajassa etujärjestö- ja työmarkkinahistorian kentässä. Tutkielmani kumoaa aikaisemman tutkimuksen muodostamaa kuvaa siitä, että toimisto aloitti yleisen mielipiteenmuokkaamisen vasta 1970-luvulla. Osoitan, että toimisto vaikutti sanomalehtien julkaisuihin jo 1940-luvun lopulta lähtien. Tutkielmani tekee näkyväksi, miten eri yhteiskunnalliset toimijat kamppailevat yhteiskunnallisesta vallasta, ja pyrkivät edistämään omia tavoitteitaan mediassa sekä median kautta. Kvalitatiivinen tutkielmani perustuu historian tutkimuksessa käytettäviin menetelmiin, kuten alkuperäislähteiden lähilukuun ja heuristiseen kehään. Empiria korostuu lähdeaineiston havainnoinnissa ja perustelussa. Väitteeni ja tulkintani perustan aikaisemmin tutkimattomiin tiedotustoimiston toimintakertomuksiin, joissa toimintaa on kuvattu vuositasolla. Kertomuksissa kuvataan suhteita lehdistöön ja seurataan, missä määrin toimiston tuottamaa materiaalia julkaistiin eri sanomalehdissä. Liike-elämä sekä teollisuus on aina ollut kiinnostunut omasta yhteiskunnallisesta vaikutusvallastaan. Se on myös ollut siitä huolissaan, ja erityisen huolissaan 1940-luvun lopulla sekä 1960–70-lukujen taitteessa. Vaaran vuosien aikaan kommunistit sekä poliittinen vasemmisto voimistuivat ja haastoivat olemassa olevaa talouspoliittista järjestelmää. Oikeistopoliitikot sekä yritysjohtajat olivat huolissaan muun muassa sosialisoinnista ja tuotantokomiteoiden muodostamisesta, joka olisi muuttanut talouspoliittisen järjestelmän valtatasapainoa. Toimiston perustaminen oli osa aikakauden kamppailua kommunisteja ja vasemmistoa vastaan, mutta vaikuttaminen jatkuu tänäkin päivänä.
  • Sahlberg, Vera (2024)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen, millaisia representaatioita sukupuolesta ja parisuhteesta on nähtävissä kahdessa Midsommar – Loputon yö -kauhuelokuvasta tehdyssä populaarianalyysissa, Caitlin Kennedyn Screen Queens -sivustolla julkaistussa kirjoituksessa Monstrous Womanhood and the Unapologetic Feminism of ‘Midsommar’ (2019) ja Ryan Hollingerin omalla YouTube-kanavallaan julkaisemassaan videoesseessä Why Midsommar Broke Me (2019). Käyn representaatioanalyysia hyödyntäen läpi näiden arvioiden tekijöiden argumentteja ja pyrin muodostamaan kuvan heidän esittämistään representaatioista. Hyödynnän sen jälkeen tieteellisiä artikkeleita Midsommariin ja elokuvatutkimukseen liittyen erotellessani, miksi aineistoni esittämät väitteet ja representaatiot ovat ongelmallisia kriittisen feministisen elokuvatutkimuksen näkökulmasta. Tutkielmani lähtökohtana on ottaa elokuvan sijaan tarkasteltavaksi elokuvasta tehtyjä arvioita ja tarkastella niitä yhtä lailla kulttuurin tuottamisen välineinä. Teoriaosuudessa pohjustan Midsommaria osana kauhuelokuvien perinnettä ja sen sijoittumista erityisesti folk-kauhun jatkumoon sekä osaksi niin kutsuttua event-kauhun kategoriaa. Alustan hieman myös kauhuelokuvien asemaa laajan yleisön keskuudessa sekä sen vaikutusta niiden vastaanottoon. Pohjustuksena aineistoni tarkastelulle tuon esille kosto- ja väkivaltafantasioiden asemaa ja merkitystä elokuvalajina. Representaation kannalta olennaista on myös sosiaalisen median alustojen ja algoritmien merkitys sille, miten käyttäjiin vaikutetaan heille ehdotetun sisällön perusteella. Tuon esille tämän hetkisen audiovisuaalisen kulttuurin piirteitä ja esitän näkemyksiäni erityisesti lyhytmuotoisen videoformaatin vaikutuksista populaarianalyyseihin. Tutkielman pääkysymyksenä on selvittää ”Millaisia representaatioita populaarianalyysit esittävät?” ja hypoteesinani on näiden representaatioesitysten olevan yksipuolisia tai pinnallisia. Vaikuttavina tekijöinä tähän tarkastelen muun muassa populaarianalyyseihin liittyvän mahdollisen rahallisen hyödyn tavoittelun näkökulmaa. Tavoitteenani on tuoda esille näkökulmaa kriittisestä medialukutaidosta ja sen tärkeydestä, että katsojat olisivat tietoisia tavoista, joilla heihin voidaan yrittää vaikuttaa. Tutkielmassa on nähtävissä, että tarkasteltu aineisto esittää elokuvan tapahtumat tavalla, joka asettavat päähenkilön loppuratkaisun onnelliseen valoon ja luovat voimaantumisen narratiivin tämän liittymisestä kultin jäseneksi. Oma tulkintani ja tieteelliset lähteeni asettavat tämän esityksen kyseenalaiseksi osoittamalla elokuvan kultin kytkökset valkoisen ylivallan aatteisiin sekä tarkastelemalla kultin yhteisöllisyyttä välittävän sijaan tukahduttavana. Tämän tapausesimerkin pohjalta teen päätelmän, että populaarianalyysien representaatioita ja vaikuttamista olisi hyvä tutkia laajemmin.