Browsing by Subject "vuokranantaja"

Tutkimukseni tarkastelee vuokranantajiin suhtautumista Uuden Suomen ja Suomen Sosiaalidemokraatin kirjoituksissa vuosina 1944-1967. Tutkin, miten vuokranantajiin on suhtauduttu ja minkälaista argumentaatiota on käytetty vuokranantajien puolesta tai heitä vastaan. Lähestyn aihetta erityisesti omistajuuden kautta, sillä suhtautuminen yksityiseen omaisuuteen on ollut merkittävästi vaikuttamassa lehtien suhtautumiseen. Omistajuuteen keskittyvän näkökulman ja lehtien argumentaation tutkiminen tarjoavat puuttuvan lisän jo runsaaseen asuntopolitiikkaan keskittyvään tutkimukseen. Tutkimukseni aineistona olen käyttänyt Suomen Sosiaalidemokraatin ja Uuden Suomen uutisia, yleisönosastokirjoituksia, artikkeleita ja pääkirjoituksia. Olen myös tutustunut SDP:n ja kokoomuksen talous- ja sosiaalipoliittisiin linjauksiin, sillä puolueen viralliset näkemykset talous- ja sosiaalipolitiikasta heijastuvat myös puolueen lehtien kirjoituksissa esiintyvään argumentaatioon. Tutkimuskirjallisuudessa olen perehtynyt laajasti omistamisen teoriaan ja siihen liittyviin erilaisiin näkemyksiin. Tutkimusajanjaksoni aikana vallitsi suuri asuntopula, mikä pakotti valtion säätelemään asuntojen vuokria huoneenvuokrasäännöstelyn muodossa ja ottamaan suuremman roolin asuntopolitiikan saralla esimerkiksi Arava-lainojen muodossa. Erilliset huoneenvuokralautakunnat olivat vastuussa vastuussa vuokralaisten sijoittamisesta, jolloin vuokranantaja ei itse voinut valita vuokralaisiaan. Lainsäädäntö rajoitti vuokranantajien mahdollisuuksia irtisanoa vuokralaisensa. Tämän lisäksi vuoden 1949 alusta lähtien valmistuneet talot olivat vapautettuja vuokrasäännöstelystä, jolloin vuokranantajien asema on ollut tutkimusajanjaksollani epätasa-arvoinen. Uuden Suomen kirjoituksissa korostui vuokranantajien asema omistajina, joilla on oikeus sijoituksistaan saamilleen voitoille ja joille kuuluu oikeus saada asua omistamissaan asunnoissa rauhassa. Huoneenvuokrasäännöstely nähtiin kirjoituksissa yksityisen omistusoikeuden rikkomisena, sillä sen myötä vuokranantaja menetti asuntonsa hallintaoikeuden. Suomen Sosiaalidemokraatin kirjoituksissa korostui vuokralaisen turvaton asema suhteessa omistavaan vuokranantajaan, joka on ahneuksissaan valmis kohtelemaan vuokralaisiaan huonosti ja aiheuttaa siten heille turvattomuutta. Kirjoituksissa korostui erityisesti huoli köyhien lapsiperheiden kohtelusta ja huoneenvuokrasäännöstely nähtiin suojakeinona vuokranantajien mielivaltaa vastaan.