Browsing by Subject "yhdyssanat"

Tämän tutkimuksen kohteena ovat yleisimmät kaksiosaiset yhdyssanat, joiden alkuosa on nominatiivissa tai genetiivissä. Tutkimuksen tavoitteena on löytää joitakin nominatiivi- ja genetiivialkuisten yhdyssanojen välisiä eroavuuksia, jotta suomen kielen opiskelijat voisivat hyödyntää näitä eroja koskevaa tietoa kielen opiskelussa ja ymmärtää milloin yhdyssanojen muodostuksessa käytetään genetiiviä ja milloin taas nominatiivia. Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty Suomi24-korpuksen vuosina 2000–2020 käydyistä keskusteluista. Aineistona on yleisimpiä kaksiosaisia yhdyssanoja, joiden alkuosa on joko nominatiivissa tai genetiivissä. Lisäksi yhdyssanojen yhdysosat ovat myös itsenäisiä sanoja, jotta voidaan analysoida yhdysosia yksinään analyysiosassa. Tutkimuksen ensimmäisessä analyysiosassa tarkastellaan genetiivialkuisten ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen käytön tendenssiä. Analyysiä varten aineisto on käsitelty siten, että kummankin yhdyssanatyypin sanat on jaettu neljään ryhmään: vuosina 2000–2005, 2006–2010, 2011–2015 ja 2016–2020 ja yhdyssanat on laitettu järjestykseen käyttökertojen perusteella. Tutkimuksen tuloksena on, että genetiivialkuisten yhdyssanojen käytössä näkyy vakautta, kun taas nominatiivialkuisten yhdyssanojen käytössä tapahtuu muutosta. Tutkimuksen toisessa analyysiosassa käsitellään ensin yhdysosia, jotka esiintyvät aineistossa sekä nominatiivi- että gene- tiivialkuisissa yhdyssanoissa ja sitten yhdysosia, jotka esiintyvät vain toisessa yhdyssanatyypissä. Analyysi osoittaa, että genetii- vialkuisissa yhdyssanoissa on melko paljon jälkiosia, jotka ovat deverbaalisubstantiiveja, mikä tuo teko–kohde-suhteen merkitystä yhdyssanaan. Lisäksi genetiivialkuisille yhdyssanoille on myös tyypillistä, että yhdysosien välillä vallitsee kokonaisuus–osa-suhde, jolloin jälkiosa on alkuosan fyysisesti erottamaton osa, tai ominaisuus, taito, sekä omistussuhde, jolloin alkuosa viittaa jälkiosan omistajaan tai sitä kontrolloivaan entiteettiin. Nominatiivialkuisille yhdyssanoille taas on tyypillistä, että jälkiosa ilmaisee koko yhdys- sanan aihealueen ja alkuosa määrittelee sanaa tarkemmin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että genetiivialkuiset yhdyssanat ovat vakaampia ja genetiivin käyttö yhdyssanoissa yleensä johtuu yllä mainituista kolmesta merkityssuhteesta: teko–kohde-suhde, kokonaisuus–osa-suhde ja omistussuhde. Nomi- natiivialkuiset yhdyssanat ovat joustavampia ja alttiimpia muutoksille.