Browsing by Subject "yhteiskuntakritiikki"

Maisterintutkielmassa tarkastellaan Harry Salmenniemen kokeellisen novellistiikan tapoja representoida yhteiskuntaa kokeellisen kirjallisuuden kontekstissa. Tutkimusaineisto on rajattu pääasiallisesti Salmenniemen novelleihin ”Krematorio” (Uraanilamppu ja muita novelleja, 2017), ”Haastattelu” (Delfiinimeditaatio ja muita novelleja, 2019), ”Yritys” ja ”Maalauksia” (Asiakaskoralli ja muita novelleja, 2021). Tutkimusaihetta motivoi paitsi aiheen ajankohtaisuus ja kotimaisen lyhytproosan esiin nostaminen myös se, ettei Salmenniemen rajoja koettelevaa novellistiikkaa ole tutkittu aiemmin tähänastisena kokonaisuutena. Tutkielman tavoitteena on tarkastella tutkimusaineiston muodollisia ja sisällöllisiä yhteiskunnan kuvauksen tekijöitä. Lisäkysymyksenä tarkastellaan sitä, minkälaisia affekteja novellit tuottavat oletetussa lukijassa. Oletetulla lukijalla tarkoitetaan tekijän yleisöä: lukijaa, jonka voidaan olettaa ymmärtävän tekstissä olevat tunteisiin vetoavat tehokeinot (ks. Lyytikäinen 2016). Tutkielman pyrkimyksenä on niin ikään testata Anna Helteen kotimaiseen kokeelliseen runouteen soveltamaa affektitutkimusta kotimaiseen lyhytproosaan. Tekstianalyysiä hyödyntävän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat kokeellisuutta käsittelevä kirjallisuus sekä affektiteoria. Affektin käsite on tutkielmassa rajattu Baruch Spinozan ajattelusta polveutuvaan Gilles Deleuzen affektiteoriaan. Sen lisäksi tutkielmassa hyödynnetään representaatioteoriaa sekä kirjallisuussosiologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Tutkielmasta käy ilmi Salmenniemen kokeellisen novellistiikan yhteiskunnan nytkähtäneisyys, jota tarkastellaan muodollisten (menetelmällisyys, multimodaalisuus, konfliktialttius) sekä sisällöllisten (henkilöhahmot ja dystopiakuvaukset) tekijöiden kautta. Tutkielman perusteella Salmenniemen novellistiikkaa läpileikkaavat oudot ja ambivalentit äärimmäisyydet, sekä toisiinsa kuulumattomien aiheparien inkongruentti yhdistely: niissä eletään yhteiskunnissa, joissa ääriajattelu on yhä äärimmäisempää ja totaalisen kahtiajakautumisen voidaan olettaa jo tapahtuneen. Tutkielmasta käy niin ikään ilmi kokeellisen menetelmällisyyden keskeinen rooli edellä mainittujen dystooppisten maailmojen ja kaksijakoisten henkilöhahmojen rakentumisessa. Tutkielma osoittaa novellien herättämän affektiivisuuden epämääräiseksi, tahmeaksi ja häiritseväksi. Härnäävä ja staattinen tunnelataus jää päälle viivästyneen katharsiksen seurauksena. Tämä tunnelatauksen patoutuminen pakottaa lukijan puolestaan kääntymään tekstistä kohti itseään, ja uudelleensäätämään näkemyksiään itsestään sekä yhteiskunnasta. Tutkielmassa tarkastellaan myös komiikan ja tragiikan yhteentörmäyksiä sekä samaistuttavuuden vaikutuksia lukijassa heränneisiin tuntemuksiin. Tutkielma pyrkii asettuman osaksi kokeellisen kotimaisen kirjallisuuden tutkimusta, ja osallistumaan kirjallisuuden affektiivisuutta käsittelevään keskusteluun.

Tutkielmassa tarkastellaan Lewis Carrollin lastenkirjan Liisan seikkailut ihmemaassa (Alice’s Adventures in Wonderland) fiktiivistä maailmaa tuoden esiin sen unenomaisia erityispiirteitä. Tutkielman tarkoitus on kartoittaa, mikä tekee tarinan fiktiivisestä maailmasta unen, ja samalla osoittaa unimaailman toimivuuden identiteetin teemojen käsittelyssä sekä yhteiskunnallisen satiirin välineenä. Tutkielma käyttää hyväkseen muun muassa Sigmund Freudin teoriaa unista sekä Allan Hobsonin unitutkimusta tuoden tutkielmaan näkökulman psykologisesta viitekehyksestä. Edellä mainittujen lähteiden käytön tarkoitus on osoittaa se, mikä tekee Liisan seikkailut ihmemassa -tarinan maailmasta unen. Tutkielman ensimmäinen luku käsittelee unille sekä Ihmemaalle tyypillisiä omituisia ja outoja piirteitä. Puhun ensin unien epäloogisesta sisällöstä ja sen järjestäytymisestä, joka näkyy eritoten, siinä kuinka erinäiset objektit ja kertomukselliset sisällöt heijastavat nukkujan todellisia kokemuksia. Puhun myös paikan, ajan ja persoonan epäjohdonmukaisuudesta unimaailmassa sekä kirjan fiktiivisessä maailmassa. Toisessa luvussa kuvataan kirjassa esiin tuotua identiteetin teemaa ja sen yhteyttä uniin. Liisan matka unimaailmassa osoittaa yhteyden Freudin teoriaan toiveiden täyttymisestä (wish-fulfilment in dreams) sekä selkounena tunnettuun tapaan nähdä unia. Käsittelen Liisan siirtymisiä Ihmemaassa, ja osoitan niiden yhteyden unimaailmassa tapahtuviin siirtymisiin paikan ja toiminnan vaihtuessa. Liisa tuntuu siirtyvän paikasta toiseen usein jonkin toiveen johdattamana, ja hänen osittainen tietoisuus Ihmemaan outoudesta viittaisi jonkinasteiseen selkounen kokemukseen. Unien erityispiirteinen suhde muistiin ja tunteisiin osoittavat myös identiteetin tärkeyden unien luonnissa ja näkemisessä. Idenititeetti teemana osoittautuu pureutuvan Liisan unimatkan ytimeen ja yhdistää samalla kirjan toisen suuren teeman, joka on yhteiskunnallisten sääntöjen kritisointi ja pilkka, sillä Liisan identiteetti kietoutuu vahvasti häntä ympäröivään sosiaaliseen maailmaan. Tutkielman kolmannessa luvussa käsittelen unimaailmaa ja sen toimivuutta yhteiskuntasatiirin kehyksenä. Luvussa käsitellään ensin fiktiivistä hahmoa nimeltään Herttuatar ja hänen kauttaan luotua yhteiskunnallisiin luokkaerotteluihin kohdistuvaa kritiikkiä. Herttuattaren henkilöhahmo luo humoristisen kuvan yläluokasta kuvaten sitä ylväyden ja runsauden vastakohtana. Herttuattaren hahmo tuo myös esiin kritiikkiä lastentarinoissa tyypillisille moraalisille opetuksille. Luku kolme käsittelee myös hahmoa Herttakuningatar ja hänen silmitöntä raivoaan, joka luo satiirisen kuvan valtaapitävistä. Kolmannen luvun viimeisessä osiossa tarkastellaan kirjan kahta viimeistä lukua, joissa Liisa päätyy keskelle oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynti on satiirinen kuvaus oikeudesta, joka näyttäytyy valtaapitävien päähänpistojen impulsiivisena toteutumisena ja epäoikeudenmukaisena leikkinä. Tutkielmassa kävi ilmi, että Liisan seikkailut ihmemaassa mukailee unimaailmaa ja on siten erinomainen kehys satiirin käsittelylle, sillä molemmissa on liioittelua, vääristymiä ja epätodellisia elementtejä. Liisan seikkailut ihmemaassa -kirja on kuvaus identiteetistä ja tuo esiin sen yhteyttä uniin. Kirjan maailman voi sanoa muistuttavan unimaailmaa, sillä molemmissa on samoja piirteitä asioiden järjestäytymisestä ja epäloogisuudesta, sekä ajan, paikan ja persoonan epäjohdonmukaisuudesta.