Browsing by Subject "yksinäisyys"

Tarkastelen tässä maisterintutkielmassa sivullisuutta Raija Siekkisen pienoisromaanissa Saari (1988). Siekkinen käsittelee tuotannossaan usein sivullisia naisia, ja myös Saaressa esiintyy kaksi sivullisia piirteitä omaavaa naishahmoa. Tutkin, miten sivullisuus ilmenee näiden kahden naishahmon toiminnassa, tunteissa ja kokemuksissa, sekä miten naisten sivulliset piirteet eroavat toisistaan. Kartoitan myös sivullisuutta romaanin kerronnallisten strategioiden kautta. Siekkisen romaani sisältää selkeitä sivullisuuden ilmentymiä, mutta hieman eri tavoin kuin 1950-luvun sotien jälkeistä kirjallisuutta leimaavissa sivullisuuskertomuksissa. Pohdinkin myös, miten Siekkisen teoksen sivullisuus poikkeaa modernistisen kirjallisuuden sivullisuuden kuvauksista. Tutkielmani menetelmänä toimii teoksen lähiluku sekä kirjallisuuden sivullisuustutkimuksiin ja sivullishahmon kartoituksiin nojaava tekstianalyysi. Aiempi sivullisuuden tutkimus pohjaa Colin Wilsonin (1956) määritelmään sivullishahmosta sekä Elise Nykäsen (2022) tutkimukseen kotimaisen kirjallisuuden sivullisista ja eksistentiaalisista tunteista. Hyödynnän analyysissa myös kertomuksen teorian käsitteistöä keskittyen erityisesti romaanin kertojan ja fokalisaation vaikutuksiin sivullisuuden ilmenemisessä. Tutkimukseni osoittaa, että sivullisuus ilmenee Siekkisen teoksen naishahmoissa sekä konkreettisen toiminnan että kokemuksellisuuden kautta. Sivulliselle ominaista toimintatapaa kuvaa naisten muusta maailmasta eristäytyminen, mikä aiheuttaa naisissa ambivalentteja yksinäisyyden sekä ahdistuksen tuntemuksia. Kumpikin nainen kokee myös eksistentiaalisen muutoksen, jossa oma kokemus itsen ja muun maailman välisestä suhteesta muuttuu. Tämän muutoksen aiheuttamat tunteet ilmenevät naisissa maailmassa olemista koskevina eksistentiaalisina tunteina, joista erityisesti vierauden sekä oman arvottomuuden ja merkityksettömyyden tunteet korostuvat. Naisten tapa kokea erilaiset sivullisuuden tuntemukset sekä elämään ja olemassaoloon liittyvät muutokset kuitenkin poikkeavat toisistaan. Esitän myös, että Saaren kerronta nostaa esiin naisten sivullisuutta ulkopuolisen ja etäisen kertojan sekä naisten mielenmaiseman kuvauksen kautta. Fokalisaatio tuo esiin myös naisten välisen peilaussuhteen, mikä korostaa sivullisille ominaista sivustaseuraamista ja katseen kohteena olemista. Kerronnan kaksoiskatse tarkentaa myös yksinäisyyden ja toisen läsnäolon väliseen jännitteeseen. Analyysini pohjalta esitän, että Saaren sivulliset naishahmot asettuvat modernismin sivulliskuvausten jatkumoon täydentäen aikaisempia sivullishahmon kartoituksia. Siekkisen teoksen naisten sivullisuus poikkeaa kuitenkin hieman modernismin sivullisuudesta, koska naisten kokemuksissa ja sivullisuuden kuvauksissa voi havaita arkisuutta ja ajattomuutta. Tulkintani mukaan Siekkinen kuvaa yleisesti sivullisuuden ja yksinäisyyden tunteiden kanssa kamppailevien naisten mielenmaisemaa, mikä osoittaa myös sivullisuuden tunteen universaaliuden. Sen lisäksi että naishahmojen tutkimus tuo uutta näkökulmaa sivullishahmon traditioon, syventää tutkimukseni myös käsitystä Siekkisen naishahmojen sivullisista piirteistä sekä koko Siekkisen tuotantoa leimaavasta sivullisesta naiskuvasta.