Browsing by Subject "yrittäjyys"

Tutkielman tarkoituksena on selvittää työelämän muutoksia ja epävarmuuden kokemuksia käännös- ja tulkkausalalla itsensä työllistäjien keskuudessa prekarisaation viitekehyksessä. Prekarisaatio on työelämän ja yhteiskunnallisen muutoksen ilmiö, jossa työsuhteet muuttuvat poispäin palkkatyönormista kohti epävarmuutta aiheuttavia ansiotyön muotoja. Käännös- ja tulkkausalalla on pitkälti luovuttu työsuhteissa työskentelystä ja työtä tehdään itsensä työllistäjänä, useimmiten yrittäjänä. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kyselylomaketta, jota on jaettu Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton sähköpostilistalle sekä alan sosiaalisen median ryhmiin. Lomakkeessa on sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä, joiden avulla kerätään kvalitatiivista ja kvantitatiivista dataa. Vastausten analysointiin käytetään temaattista analyysia avointen kysymysten kohdalla. Monivalintakysymysten tulokset esitetään erilaisina graafeina. Kyselyyn vastasi yhteensä 208 henkilöä. Yli puolet kyselyyn vastanneista on työskennellyt alalla yli 15 vuotta, joten vastaukset tarjoavat pitkän aikaperspektiivin alalla tapahtuneisiin muutoksiin. Vastaajat tekevät alan sisällä useita eri työtehtäviä ja vastaajista 60 % työskentelee ainoastaan käännös- ja/tai tulkkausalalla. Alalla alle viisi vuotta olleita kyselyyn vastanneista oli vain 17 % ja heistä alle vuoden alalla olleita on 2 %. Kyselyn tulokset osoittavat, että suurimmat epävarmuutta aiheuttavat tekijät liittyvät toimeentuloon. Huolimatta epävarmuuden kokemuksista, monet vastaajista työskentelevät nyt ja tulevaisuudessa mielellään itsensä työllistäjinä. Töiden vaihtelevuus ja sitä kautta työaikojen määrittelemisen vapaus on monille myös epävarmuutta vähentävä tekijä. Itsensä työllistäminen ja kokoaikainen työskentely alalla on vastaajien kesken ehdottomasti suosituin työskentelyn muoto. Pitkän uran tehneiden kohdalla muutoksiin ja epävarmuustekijöihin on totuttu.

Tutkimus kuuluu sekä yrittäjyystutkimuksen että Latinalaisen Amerikan tutkimuksen alaan. Tavoitteena on tuottaa lisätietoa vielä varsin vähän tutkitusta ilmiöstä niin Latinalaisen Amerikan tutkimuksen kuin yrittäjyystutkimuksenkin alalla eli kuubalaisesta pienyrittäjyydestä. Työn tutkimusongelma on: millainen oli yrittäjyysilmasto vuosina 1993–2008 Fidel Castron johtamassa Kuubassa? Yrittäjyydeksi tässä käsitetään nimenomaan cuentapropismi (esp. trabajo por cuenta propia, cuentapropismo), joka tarkoittaa tässä työssä itsensä työllistämistä ja pienyrittäjänä/mikroyrittäjänä toimimista Kuubassa. Ilmiötä tarkastellaan yrittäjyyden makroulottuvuudessa, joka tarkastelee yrittäjyyttä yhteiskunnallisena, alueellisena ja makrotaloudellisena ilmiönä. Siinä yrittäjyys kuvataan kahdensuuntaisesti: yhtäältä tarkastellaan sitä, mitä yrittäjyys saa yhteiskunnassa aikaan (yrittäjyyden rooli ja tehtävät) ja toisaalta minkälaisessa taloudellisessa ja kulttuurisessa ympäristössä yrittäjyys pääsee kehittymään suotuisissa olosuhteissa tai jää kehittymättä epäsuotuisten olosuhteiden vallitessa. Tässä työssä keskitytään jälkimmäiseen ulottuvuuteen, johon sisältyy myös yrittäjyysilmasto. Kuubassa vaikean taloudellisen kriisin seurauksena tuli vuonna 1993 voimaan uusia lakeja, jotka mahdollistivat aiempaa laajemman pienyrittäjyyden harjoittamisen. Vuonna 2008 Fidel Castro luopui virallisesti tehtävistään maan johtajana. Nämä vuodet asettavat aikarajat tutkittavalle kohteelle. Teoreettisessa osassa pyritään vastaamaan seuraaviin alaongelmiin: Millainen oli se poliittis-taloudellinen kehitys, joka johti sosialistisessa Kuubassa siihen, että yksityistä pienyrittäjyyttä päädyttiin sallimaan entistä laajemmin? Mitä käsitetään yrittäjyydellä ja yrittäjällä sekä miten kyseiset käsitteet määritellään tässä tutkimuksessa? Millaisia vaikutussuhteita on yrittäjyyden ja yhteiskunnan välillä yleisesti sekä erityisesti Latinalaisen Amerikan ja sosialististen maiden tapauksissa? Empiirisen osan aineistona on vuosina 1993–2008 voimaan tullut cuentapropismia koskeva lainsäädäntö. Lainsäädäntöä tutkimalla pyritään selvittämään valtiovallan asennetta cuentapropismi-yrittäjyyttä kohtaan. Tutkimus on kvalitatiivien ja otteeltaan abduktiivinen. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että tutkitun ajanjakson Kuubaa ei voida pitää yrittäjäystävällisenä maana. Yrittäjyysilmasto oli erittäin huono. Ideologisista syistä yrittäjyyden edistäminen ei ole ollut osa Kuuban politiikkaa. Se taas on suoraan heijastunut harjoitettuun talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Kyseessä on ollut pikemminkin yrittäjyyden vastentahtoinen sietäminen kuin sen edistäminen. Cuentapropismia koskivat monet määräykset, mutta sille annettiin vähän oikeuksia ja vapauksia. Lainsäädäntöä muutettiin jatkuvasti, mutta ei selkeästi johonkin tiettyyn suuntaan, vaan kehitys on ollut poukkoilevaa. Kukaan ei taannut, että cuentapropismi olisi pysyvästi sallittua: pienyrittäjyyden tulevaisuus oli epävarma ja riippui hallituksen kulloinkin harjoittamasta talouspolitiikasta. Yksityisyrittäjyys oli ristiriitainen ilmiö Kuuban tyyppisessä yhteiskunnassa. Vaikka sen avulla talous saatiin kasvamaan vaikean taloudellisen kriisin jälkeen ja se toi mukanaan mm. töitä, tuotteita ja palveluja yhteiskunnalle sekä tuloja valtiolle, se myös ruokki ihmisten ajatuksia itsenäisyydestä ja autonomiasta ja toimi eräänlaisena "kapitalismin pesäkkeenä" sosialistisessa Kuubassa.