Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ystävyys"

Sort by: Order: Results:

  • Niku, Maria (2022)
    Tutkielmani aihe on nukkesymboliikka Elena Ferranten Napoli-sarjassa ja tutkimuskysymykseni on: millä lailla nukkesymboliikka näkyy Napoli-sarjassa? Napoli-sarjassa hallitsevat teemat ovat ystävyys, naiseus, lapsuus ja äitiys, joita nuket kirjasarjassa symboloivat. Ystävyys liittyy nimenomaan kertoja Elena Grecon ystävyyteen Raffaella Cerullon eli Lilan kanssa. Ystävyys onkin kantava teema läpi kirjasarjan ja heidän ystävyytensä on läheinen huolimatta siitä, että heidän elämänsä eroavat toisistaan paljon. Heidän ystävyytensä on silti aina hyvin tiivis. Kirjasarja alkaa kehyskertomuksella Lilan pojan soittaessa Elenalle ja ilmoittaessa, että Lila on kadonnut 66-vuotiaana. Sillä hetkellä Elena päättää kirjoittaa kirjan elämästään ja ystävyydestään Lilaan. Elenan ja Lilan ystävyys alkaa heidän leikkiessään nukeilla Napolin kortteleissa. Elenalla on Tina-nukke, Lilalla puolestaan Nu-nukke. Nuket ovat tärkeitä heidän ystävyytensä kannalta, sillä ne tuovat heidät lopulta yhteen. Nukkesymboliikan kannalta merkittävä kohtaus kirjassa on hetki, jolloin Lila saa Elenan Tina-nuken syliinsä ja pudottaa sen pimeään ja pelottavaan kellariin. Elena tekee saman Lilan nukelle, minkä jälkeen he juoksevat kellariin etsimään nukkejaan. Tytöt eivät kuitenkaan löydä niitä, mutta kirjasarjan viimeisessä osassa, Elenan ja Lilan ollessa yli 60-vuotiaita, selviää, että Lila oli ottanut nuket itselleen. Lila lähettää nuket Elenalle kadotessaan eli ympyrä sulkeutuu, kun kadonneet nuket ovat jälleen Elenalla. Alku ja loppu ovat sanataiteessa huomiota herättäviä kohtia. Nukkien katoaminen aloittaa kirjasarjan ja niiden löytyminen päättää kirjasarjan. Jo tästä voi päätellä, että nukeilla on symbolinen merkitys Napoli-sarjassa. Symbolin tehtävänä on myös välittää teema lukijalle. Nukkien lähettäminen Elenalle on rakkaudellinen teko Lilalta, joka muutoin on hävittänyt kaiken itsestään aina valokuvia myöten. Nuket toimivat ikään kuin lohdutuksena sille, että Lila katoaa ja aiheuttaa näin tuskaa ystävälleen. Tätä voisi pitää ystävyyden symbolisena tekona. Nukkien katoaminen liittyy myös olennaisesti kirjasarjan järkyttävimpään kohtaukseen, kun Lilan Tina-tytär katoaa eräänä sunnuntaiaamuna nelivuotiaana. Hänen kohtalonsa jää täysin auki, mikä horjuttaa Lilan mielenterveyttä niin paljon, että Lilan ystävyssuhteet kärsivät siitä. Lapsuudessa kadonnut Tina-nukke tavallaan symboloi Tina-tyttären kohtaloa, vaikkakin toisin kuin Tina-nukke, Tina-tytärtä ei koskaan löydetä. Lapsuuden kokemuksilla on merkittävä vaikutus ihmisen loppuelämään ja nukkien katoaminen on järkyttävä hetki sekä Lilalle että Elenalle. Lilalle siten, että hän pelkää omaa käyttäytymistään ja Elenalle siten, ettei hän voi luottaa Lilaan. Tämä nukkien katoaminen sekä nukkeleikit nousevat useita kertoja esille pitkin kirjasarjaa, mistä voi jo päätellä, että nukeilla on merkityksensä Napoli-sarjassa. Nukkemaisuus näkyy myös erityisesti Lilassa, jota kohdellaan kotonaan kuin räsynukkea. Tällä on merkitys siihen, miten Lila kohtelee muita ihmisiä – kuin nukkeja. Hän myös käyttäytyy lapsen tavoin vielä vanhuuden päivilläänkin. Kirjasarja päättyy Lilan katoamiseen
  • Pajunen, Heikki (2017)
    Pro gradu-tutkielmani käsittelee Francis Baconin ystävyyssuhteita Essexin jaarlin Robert Devereux’n ja Buckinghamin herttuan George Villiersin kanssa. Tutkin suhteita kirjeenvaihdon ja Baconin esseiden kautta vuosien 1591—1626 välillä. Tutkimuksessani pyrin hahmottamaan yksityisen ja yleisen ystävyyden risteävyyttä kyseisenä ajanjaksona. Ystävyys ei ole ollut historiantutkimuksessa yleisesti suosittu tutkimuskohde. Siihen on helposti suhtauduttu anakronisesti ja se on nähty muuttumattomana ilmiönä. Kyseenalaistan tutkimuksessani tämän käsityksen ja kuvaan esimodernin ystävyyden luonnetta valitsemieni henkilösuhteiden avulla. Tutkimukseni perustuu James Speddingin 1880-luvulla kokoamaan Francis Baconin kirjekokoelmaan. Analysoin kirjeitä huomioiden aikakauden retoriset konventiot ja kohteliaisuuskulttuurin. Hyödynnän tutkielmassani myös paljon aihepiiristä tehtyä tutkimuskirjallisuutta ja pyrin ottamaan siihen tutkimuksessani kantaa. Osoitan ystävyys- ja patronus-klientti -suhteiden rajan häilyvyyden 1600-luvun vaihteen Englannin hovikulttuurissa. Kirjeenvaihdon avulla kuvaan Baconin suhteen Essexin olleen neuvonanto- ja klienttisuhde. Lähdeaineiston perusteella heidän välillään ei voida nähdä olleen yksityistä ystävyyttä. Buckinghamin ja Baconin suhde jakautuu tutkimukseni mukaan eri vaiheisiin: neuvonanto-, klientti- ja ystävyyssuhteeseen. Osoitan heidän suhteessaan olleen monia eri puolia, ja sen että keväällä 1617 Baconin asema suhteessa Villiersiin muuttui neuvonantajasta klientiksi. Vuoden 1617 tapahtumat käänsivät suhteen painopisteen entistä enemmän omistautumista vaatineeksi patronus-klientti -suhteeksi. Baconin uran loputtua 1621 osoitan, että klienttisuhde vaihtui ystävyydeksi. Tätä väitettä perustelen heidän kirjeenvaihdossaan tapahtuneilla muutoksilla tuona aikana. Tuon esille ystävyyden luonteen, joka rikkoo aiempia tulkintoja esimodernista ystävyydestä ja klienttisuhteesta. Esitän esimodernin ystävyyden olleen aiemmin luultua enemmän poliittiseen vaikuttamiseen kietoutunutta. Osoitan myös ystävyyssuhteiden saavan modernille ystävyydelle tyypillisiä piirteitä intiimiydessä ja sielunsukulaisuudessa. Tutkin suhteissa Baconin kiinnittymistä ystäviinsä hyödyntäen psykohistorioitsija Heinz Kohutin teoriaa itseyden sulautumisesta toiseen. Tutkielmani asettaa ystävyys- ja klienttisuhteiden kautta esimodernin ihmiskuvan uuteen tarkasteluun. Klientti- ja ystävyyssuhteiden rajojen häilyvyys ja suhteissa ilmenevät erilaiset kiinnittymistavat peilaavat laajempaa yhteiskunnallista ja lajityypillistä kehitystä. Tässä on nähtävissä kehitys, jossa vähitellen siirrytään sukutaustaan ja rooliin pohjautuvasta maailmasta yksilöön ja persoonaan nojaavaan maailmaan.