Browsing by Subject "yuan"

Tutkielmani tavoite on määrittää, miten Kiinan kansallisen valuutan (renminbi) kansainvälistäminen vaikuttaa Itä-Aasiassa tapahtuvaan valuuttayhteistyöhön. Tutkimuksessani sovellan neorealistista teoriaa arvioidessani, mitkä asiat motivoivat valuuttojen kansainvälistämistä ja kansainvälistä valuuttayhteistyötä. Ensisijaisena lähteenä tutkielmani teoriaosuudelle käytän William Grimesin kehittämää neorealistista analyysia Itä-Aasian taloudellisesta ja monetaarisesta regionalismista. Lisäksi määritän ja esittelen kolme alueen historiallista tekijää (Aasian talouskriisi, “ASEAN Way” ja Kiina-Japani -suhteet), jotka määrittelevät rajat, joiden puitteissa alueellinen valuuttayhteistyö on mahdollista. Hypoteesini on, että Kiinan päätös kansainvälistää valuuttansa on pysyvästi muuttanut alueellisen valuuttayhteistyön peruslähtökohtia ja että renminbin kansainvälistämisen taustalla vaikuttavien motivaatioiden ymmärtäminen on välttämätöntä vastaisuudessa tehtäville alueellisen valuuttayhteistyölle. Itä-Aasian valuuttayhteistyötä on tutkittu aina Aasian talouskriisistä (1997–1998) lähtien niin akateemisesti kuin valtiollisillakin tahoilla, mutta toistaiseksi julkaistussa tutkimuksessa ei ole otettu huomioon Kiinan renminbin kansainvälistämisen vaikutuksia Itä-Aasian valuuttayhteistyöhön. Tutkimuksessani teen kirjallisuuskatsauksen siihen, mitä valuuttojen kansainvälistämisestä, renminbin kansainvälistämisestä ja Itä-Aasian valuuttayhteistyöstä on kirjoitettu. Määritelmäni kansainvälisestä valuutasta ja kansainvälistämisprosessista noudattavat standardisoituja määritelmiä, kun taas arvioni valuutan kansainvälistämisen motivaatioista ammentavat Chey'n, Cohenin ja Grimesin tutkimuksesta valtapolitiikan ja kansainvälisten valuuttojen yhteyksistä. Esiteltyäni yleisen teorian valuuttojen kansainvälistämisestä esittelen Kiinan renminbin tapauksen soveltaen siihen neorealistista teoriaa ja valuutan kansainvälistämisen teoriaa arvioidakseni, mikä on motivoinut Kiinan johtajia kansainvälistämään valuuttaansa. Tämän jälkeen esittelen alueen valuuttakurssiregiimejä ja sitä, millaisia ehdotuksia alueelliselle valuuttayhteistyölle on tarjottu. Lopulta pohdin, miten renminbin kansaivälistäminen on vaikuttanut alueellisen valuuttayhteistyön tulevaisuuden näkymiin. Päättelen, että alueellisen valuuttayhteistyön sijaan Kiina tulee keskittymään renminbin kansainvälistämisteen kotialueellaan Itä-Aasiassa. Tulevan Itä-Aasian valuuttayhteistyötä käsittelevän tutkimuksen tulisikin huomioida renminbin nouseva rooli keskeisenä alueellisessa käytössä olevana valuuttana, joka toimii vähintäänkin osalle alueen valtioista pääasiallisena ankkurivaluuttana. Renminbin kansainvälistäminen on Kiinan johdolle ensisijaista ja alueellinen yhteistyö toissijaista. Alueellisen valuuttayhteistyön keskiöön voisivat nousta ne viisi valtiota, joiden kansallisten valuuttojen valuuttakurssi on kytketty renminbin valuuttakurssiin huomattavasti tiukemmin kuin muihin kansainvälisiin valuuttoihin.