Browsing by Subject "zpd"

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia ja vertailla kahden kielitaidoltaan eritasoisen oppilasjoukon kielenkehitystä kielikylpyesikoulussa. Kielikylvyn periaatteisiin kuuluu, että oppilaat aloittavat kylvyn samanlaisilla valmiuksilla; alussa heidän kohdekielen taitonsa ovat olemattomat tai hyvin rajatut. Tutkimassani kielikylpyesikouluryhmässä on poikkeuksellisesti kielitaustaltaan eritasoisia oppilaita. Osalla on esikoulun alkaessa taustalla vuosi kielikylpypäiväkodissa, kun taas suurin osa aloittaa esikoulun ilman minkäänlaisia ruotsin taitoja. Tutkielmassa pyritään selvittämään, minkälaisia kohdekielen taitoeroja näiden kahden kielitaustaltaan erilaisen ryhmän välillä on puolivuotta esikoulun alkamisen jälkeen sekä esikouluvuoden päätteeksi. Teoreettisena tukena käytän tutkielmassani erilaisia kielenoppimiseen liittyviä teorioita. Analysoimani materiaali koostuu neljästä videoidusta ruokatunnista. Kaksi videoista on tammikuulta 2015 ja toiset kaksi toukokuulta 2015. Kumpaankin ryhmään valittiin neljä oppilasta ja kumpaakin ryhmää on kuvattu kerran tammikuussa ja kerran toukokuussa. Tutkimus on sekä määrällinen, että laadullinen. Määrällinen osa koostuu taulukkomuotoon kootuista laskelmista, jotka sisältävät jaottelun tutkittavien eri kielivalintoihin. Olen laskenut jokaisen tutkittavan lausahdukset ja jakanut ne neljään eri kategoriaan: suomi, ruotsi, koodinvaihtelu, muut. Laadullinen osa koostuu ruotsia sisältävien lausahdusten tarkemmasta sisällöstä. Olen laskenut ko. lausahdusten ruotsinkieliset sanat ja tarkastellut niiden sisältöä ja oikeellisuutta. Analyysistä käy ilmi, että taitoerot ryhmien välillä ovat suuret niin tammikuussa kuin toukokuussakin. Taustaltaan kielikylvyssä aiemmin aloittaneet ovat selkeästi edellä kaikilla kohdekielen osa-alueilla. Tutkimuksen aikaista kielenkehitystä tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa, että lähtötasoltaan alhaisemman tason oppilaat ovat kehittyneet taidoissaan selkeämmin kuin korkeamman lähtötason oppilaat. Tähän mahdollisina syinä voidaan nähdä oppilaiden eri lähtötasoon liittyviä seikkoja. Kielikylvyn periaatteiden mukainen oppilaiden yhteneväinen lähtötaso ei ole toteutunut ryhmässä, mikä vaikeuttaa opettajan pyrkimystä sopeuttaa opetus kaikille sopivaksi. Alhaisemman taitotason oppilaat ovat myös mahdollisesti hyötyneet enemmän itseään taitavampien toverien taidoista kuin mitä paremman lähtötason oppilaat ovat kyenneet hyötymään oppilastovereistaan. Tämä oletus perustuu Lev Vygotskyn kielenoppimisteoriaan lähikehityksen vyöhykkeestä, joka viittaa oppijan potentiaalisen osaamisvyöhykkeeseen, jonne hän ei itsenäisesti yllä, mutta joka hänen on mahdollista tavoittaa itseään kyvykkäämpien avulla. Tutkimusmateriaalia tarkasteltaessa on kuitenkin huomattavissa kummankin oppilasryhmän saavuttaneen kielikylvyn tavoitteet toiminnallisista kielivalmiuksista.