Browsing by Subject "metsä"

In this paper, I examine the discussions around the concept of carbon sinks. From those discussion of Finnish forestry, I identify frames based on a media material of 108 news articles combining the methodologies of frame analysis and content analysis. I aim to contextualize the carbon sink discussions of the latter half of 2010s and examine how the natural science-based term is used to support varying policy agendas. Building from background literature on the media as a societal actor and a context around Finnish forest discussions and mismatches between science and forest policy, I reflect on the ways that Finnish media frames and contextualizes carbon sink-related forest discussions. Eventually, I identify three dominant and eight secondary frames that describe the ways of using and the transforming of carbon sink as a term in detail. The dominant frames divide the discussion into two clashing ways to communicate carbon sink issues and a third middle ground way of understanding and using the term. The middle ground frame identifies the conflict between the clashing frames and suggests reaching to an understanding as a priority goal in terms of optimal climate change policy. I discuss the results in terms of the frames' policy implications. In addition, I ask how they signal potential developments in forest and climate policy and discourse. The analysis shows that the clearest disagreements in the carbon sink conflicts raise from how forestry restricting policies are seen to affect carbon sink levels and how prominent a role should forest industry have in meeting national and international climate policy targets. The study confirms that carbon sink as a term transforms into altering forms to support distinct, even controversial policy goals because of both definitional and calculative uncertainties.

Tutkimus tarkastelee Pentti Haanpään novellikokoelmaa Lauma (1937) kirjallisen primitivismin kirjallisuushistoriallisen suuntauksen edustajana. Tutkimus lähestyy teosta ekokriittisen tutkimusmetodin kautta tulkiten primitiiviselle luonnolle annettuja merkityksiä kirjallisen primitivismin trooppeja ja teoksen kirjoitusajankohdan luontokäsityksiä vasten. Novellikokoelman kertomukset käsittelevät kirjallisen primitivismin teoksille tyypillistä aihetta: modernisaation vaikutusta traditionaaliseen yhteisöön ja sen sosiaalisiin rakenteisiin. Yhteiskunnallinen muutos kulminoituu kertomuksissa myös ihmisen ja luonnon välisen suhteen kysymykseksi, jota teos käsittelee primitivismin kuvakieleen kuuluvien erämaan ja eläimen trooppien kautta. Tutkimus tarkastelee, miten teos toistamalla ja muuntelemalla kirjalliselle primitivismille ominaisia trooppeja luo uusia kirjallisia metaforia, jotka problematisoivat ihmisen ja luonnon välisen yhteyden. Primitiivisen luonnon kuvaus rakentaa kerrontaan ekosentrisyyttä, jonka kautta teos pohtii ihmisen luontoon kuulumisen ja kuulumattomuuden kysymystä. Luonnon ja ihmisen välistä primitiivistä yhteyttä rakentaa teoksessa erityisesti puu-motiivi, jossa tiivistyviä alkukantaisuuden merkityksiä tutkimus tulkitsee. Puiden alkukantaisuuden rakentumista tarkastellaan transsendentalismin, suomalaisen kansanuskomusperinteen, kirjallisuuden tradition ja metsähistoriantutkimuksen valossa. Analyysi osoittaa, että Lauman primitiivisen luonnon merkitykset nousevat oman aikakautensa luontokäsityksistä ja kirjallisesta traditiosta. Kertomukset kommentoivat ekosentrisestä näkökulmasta modernin ihmisen luontoyhteyden heikkoa tilaa ja ihmisen sisäisestä kehittymättömyydestä juontuvia ympäristöeettisiä seurauksia.

Introduction. The purpose of this study was to find out what is adventure education and how could it be put into practice in the forest during comprehensive school’s home economics’ lesson. Some home economics researches have been done concerning nature and home economics but there’s no research about adventure education and home economics. This study tries to answer Finnish comprehensive school’s curriculum, National Core Curriculum for Basic Education 2014 that says: the teacher should use nature as a learning environment and one aim of the education is to teach sustainable lifestyle. I wanted to innovate how adventure education and forest as a learning environment could develop pupil’s home economics skills. I chose forest as a possible learning environment because there are forests everywhere in Finland. I studied adventure education, home economics’ research about how experiences are related to learning skills of home economics, theory of human ecology, and relationship between human and nature. Methods. This study is a descriptive literature review about adventure education literature. I wanted to receive an overview about the topic. I wanted to find answers to following questions: what is adventure education? What kind of learning environment forest could be during home economics’ lesson? I tried to find adequate information related to my topic. Conclusion. Based on my literature review, adventure education develops pupil’s personal growth, for example learning. It is possible to use adventure education as a pedagogical method in the comprehensive school during home economics’ lesson. Adventure education improves home economics’ skills such as cooperation skills. Experiences in the forest also improve pupil’s environmental thinking. This study can be used as a tool to use adventure education in home economics and to inspire those who are interested in adventure education.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsä-motiivin asemaa, vaihtelua ja siihen kytkeytyvää symboliikkaa brittiläisessä kirjallisuudessa. Analyysin pohjana toimivat konseptit ”erämaa” (wilderness), ”utopia” ja ”hämy” (twilight), joita hyödyntäen tarkasteluun valitut brittiläisessä kirjallisuudessa esiintyvät metsät voidaan kategorisoida, sekä Carl Jungin teoria arkkityypeistä, joihin metsä itsessään kuuluu. Edellä lueteltujen konseptien avulla tutkielmassa tarkastellaan metsä-arkkityypin eri aspekteja brittiläisessä kirjallisuudessa ja pyritään osoittamaan konseptien hyödyllisyys kaunokirjallisten metsien kategorioinnissa. Tutkielmassa esitellään ja eritellään kunkin konseptin erityispiirteitä sekä analysoidaan ja verrataan kuutta kaunokirjallista tekstiä, joissa metsä-motiivia on kuvattu mainittujen konseptien mukaisesti. Konseptia ”erämaa” havainnollistavat keskiaikainen ritariromaani Sir Gawain ja vihreä ritari sekä Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. ”Utopia”- konseptin mukaisia metsiä havainnollistavat keskiaikainen teksti A Gest Of Robyn Hode sekä J.M. Barrien Peter Pan. Viimeistä konseptia, ”hämyä”, havainnollistavat William Shakespearen Kesäyön unelma sekä J.R.R. Tolkienin Hobitti. Tutkielmaa tehdessä havaittiin, että hyödynnetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisten kaunokirjallisten metsien analysointiin ja kategoriointiin. Monet fiktionaaliset metsät toki sisältävät samanaikaisesti piirteitä useammasta kuin yhdestä konseptista, mutta pääasiallisesti konseptien avulla kaunokirjalliset metsät, ainakin brittiläisessä kirjallisuudessa, on mahdollista jakaa esitettyihin konseptuaalisiin kategorioihin.

Sekä kansallisten että kansainvälisten poliittisten tavoitteiden myötä metsien rooli hiilivarastona ja hiilinieluna on kasvanut 2000-luvulla. Vuonna 2020 Suomen hallitus julkaisi Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen, jolla tavoitellaan hiilineutraaliutta, osittain LULUCF sektorin hiilivarantoja kasvattamalla vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tavoitteet luovat painetta sekä julkisille että yksityisille toimijoille kehittää toimintaansa ja ohjeistuksia hiilen sidontaa tukevaa toimintaa kohti. Tässä opinnäytetyössä selvitetään mahdollisuutta kehittää tietokoneohjelma, joka avustaa metsänomistajaa omien metsien hiilivarantolaskennassa. Ohjelman tavoitteena on antaa käyttäjälle arvio annetun metsäkiinteistön maaperän ja biomassan hiilivarannosta, jota metsänomistaja pystyy hyödyntämään metsänhoitoon liittyvässä päätöksenteossa. Opinnäytetyö nojautuu jo olemassa olevaan akateemiseen tietoon ja käyttöön otettuihin ohjelmistoihin sekä niiden tietoihin. Laskennassa seurataan IPCC:n asettamia hiilivarstojen laskenta ohjeita, jotka mahdollistavat mallin käytön myös hiilivarantoraportoinnissa. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda mahdollisimman helppokäyttöinen hiilivarantojen laskentaohjelma, joka raportoi annetun metsän hiilivarastot perustuen käyttäjän antamiin kaupallisesti saatavilla oleviin metsätietoihin. Tulos osoittaa, että hiilivarannon laskenta on mahdollista, mutta erityisesti maaperän hiilivarannon laskenta on edelleen epävarmaa. Toisaalta biomassan hiilivarannon laskenta onnistuu kohtuullisen korkealla tarkkuudella.

Tutkimukseni kohde on Anni Kytömäen romaani Kultarinta (2014). Tarkastelen sitä, miten luonto ja metsä ja erityisesti ihmisen suhde metsään teoksessa kuvataan ja mitä tapahtuu, kun ihminen ja metsä, karhu, ei-ihminen, kohtaavat. Tutkin myös sitä, miten karhuun, metsään ja keijuihin liittyvät kansanuskomukset suhteutuvat ympäristötietoisuuden rakentumiseen ja luonnonsuojelijuuteen. Teoreettisena lähtökohtana on ekokriittinen kirjallisuudentutkimus eli suuntaus, joka ihmismielen ja yhteiskunnan kuvauksen lisäksi keskittyy inhimillisen ja ei-inhimillisen kohtaamiseen. Tarkastelen Kytömäen romaania Terry Giffordin teoksessaan Pastoral (1999) hahmottelemien postpastoraalin piirteiden kautta. Postpastoraali kuvaa ihmistä, joka on mukautunut ympäristöönsä ja joka kykenee ylittämään vieraantuneisuutensa luonnosta. Postpastoraali yhdistää ympäristötietoisuuden ja intuitiivisen tunteen ympäristöön kuulumisesta.Tutkimuksessa osoitan, millä tavalla romaanissa tulevat esiin liike ihmiskeskeisyydestä kohti luontokeskeisyyttä, luonnon kiertokulku ja prosessuaalisuus, ihmisen ymmärtäminen osana luontoa, luonnon ja kulttuurin välisen vastakkainasettelun purkaminen sekä tietoisuuden muuttuminen omaksitunnoksi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Tutkimukseni taustana toimii myös eläinfilosofia ja sen toinen sukupolvi, joka korostaa teoriasidonnaisuuden ja objektiivisuuden ideaalin sijaan tunteiden, kokemusten ja kielen merkitystä. Tutkimuksessa osoitan, millaista ei-inhimillistä toimijuutta romaanista löytyy. Näytän, miten ihmiskeskeisyydestä liikutaan kohti luontokeskeisyyttä, kun fokalisoijana toimii ihmisen sijaan karhu. Monet luonnon osat, oliot ja entiteetit, näyttäytyvät läsnäolevina. Läsnäolon tuntu syntyy siitä, että toiset luonnonosat tunnistetaan subjektintapaisiksi, elollisiksi. Esitän, miten luonnon prosessuaalisuus, aina käynnissä oleva muutostila, näkyy romaanissa niin ihmisen muokkaamassa ympäristössä kuin myös koskemattomassa luonnossa. Jatkuva syntyminen ja jatkuva kuoleminen liittyy romaanissa kaikkeen elämään. Ihmisen kuvaaminen luonnon osana liittyy paikan tuntemiseen ja siihen kiinnittymiseen. Näitä kysymyksiä lähestyn tutkimuksessa lajitietouden, metsänpelon ja kanssaolennon kautta. Nöyryys ja läheisyys ympäristön kanssa kiinnittävät Kultarinnassa sen henkilöitä ympäristöön. Ihmisiä ja muita eläimiä tarkastellaan samalla tavalla. Romanttisessa luonnonkuvauksessa tiheään esiintyvään ajatukseen luonnon osista ystävällisinä matkatovereina yhdistyy Kultarinnassa tarkka lajitietous. Yksityiskohtien huomaaminen liittyy nöyryyden ja läheisyyden lisäksi tarkkaavaisuuteen, olemiseen. Tutkimuksessa osoitan, että myös kehollisuus yhdistää. Kehollisuuden kuvauksessa tapahtuu myös kulttuurin ja luonnon vastakkainasettelun purkamista. Metsä on samanaikaisesti herkkä ja puolustuskyvytön ja vahva ja piittaamaton. Metsä on taipuisa. Tutkimukseni osoittaa, että metsä voi olla kaikki yhtä aikaa. Tarkastelen sitä ristiriitaa, joka syntyy tietämisen ja omistamisen halusta ja sen mahdottomuudesta. Niin metsässä kuin toisissa ihmisissäkin pysyy aina asioita, joita ei voi saada tietää. Toisen subjektius, toisen mielen erillisyys, altistaa kaikelle. Tutkimukseni osoittaa, että kun toisen pelkoon ja vierauteen sekoittuu avautumista ja kun metsä määrittyy vierauden ja pelon lisäksi turvallisuuden ja samuuden kautta, se muuttuu objektista subjektiksi ja empatia mahdollistuu. Tutkimuksessa esitetään, että ihmisen ja karhun kohtaamista ja muodonmuutosta voi lähestyä intersubjektiivisuuden käsitteen avulla. Muodonmuutos kertoo kahden subjektin hetkellisestä yhteensulautumisesta heidän pakenemisessaan ja kuolemanpelossaan. On kyse vastaanottavaisuudesta ja täydellisestä keskittymisestä, vuorovaikuttumisesta.

My master`s thesis is a comparative study in which I study the role of the forest in classical and modern literature – similarities and differences. The sub-questions focus on the forest as a place, symbol, and allegory. As material, I use four Finnish fiction works; two of them represent classic literature and two represent modern literature. The works are: Seitsemän veljestä (1870) by Aleksis Kivi, Havukka-ahon ajattelija (1952) by Veikko Huovinen, Uniin piirretty polku (2009) by Helena Waris and Kultarinta (2014) by Anni Kytömäki. The theoretical starting point is ecocriticism, which means the representation of human and non-human relationships. The work also features material ecocriticism, which focuses on non-human agency and the liveliness of matter. The research method is close reading, where the work is analyzed in detail and systematically with the help of text samples. Regarding the results, in Kultarinta (2014) the concern about the destruction of the biosphere was the most visible. The different attitudes related to climate change can be seen in the forest relationships of the main characters. For example, in Seitsemän veljestä (1870), the forest is more the scene of events and an adventure environment. On the other hand, already in Havukka-ahon ajattelija (1952), the forest is equated with the fate of the nation.

In the years 2017-2019 there was quite vivid discussion about the level of logging in Finland. Finland, as forested country, had put high hopes of bioeconomy as a strategyline for future. In addition the demand of cellulose and other woodproducts had been on rising track and there was plans to build numereous pulp- and bioproduct plants in Finland. Hence the pressure to increase the level of logging had been risen. In the meantime European union tried to achieve more ambitious climatepolicy and conceived a new LULUCF (land use, land-use change and forestry)-act, which allows to take into acount carbon sinks of forests in each of the member country. Aspiration to increase logging and mitigate climate change and preserve forestnature did not go together very well. As a method in this study theory-based content analysis is used, in which thoughts of economic historian Karl Polanyi of self-regulated markets, fictitious commodities and double movement is applied. According to Polanyi self-regulated markets wake protective counter movements in society. These counter reactions are spontanious and they can emerge from various parts of society. They softened the hit caused to people and nature by markets. Polanyi called this mechanism doudle movement. The material contains mediasources such as articles from Helsingin Sanomat and Yleisradio and also public documents of the state. According to this study the markets determinate the use of forests and the level of logging in Finland. Public policy doesn’t want to compromise the strong export industry and employer such as forestry. The use of forest is organized by the rules of markets and tree is now used as a commodity as a timber, even if nature is not originally produced to sale. Finnish forestry is a small part of growth demanding global capitalist system. As counter movements in this case appear environmental organizations, scientists, journalists, politics and citizens. Those groups were worried about carbon sinks and biodiversity of forests. Also European unoion acted as counter movement, when it demanded reduction of emissions of other sectors like housing and transport if carbon sinks of forests decrease. All in all the power of counter movements wasn’t high enough to change the direction of forestry in Finland, which is over the years embedded in finnish society. A potential conflict can still emerge, when traditional nature based industry navigates in the field of international commerce, which resemble Polanyi’s selfregulated markets. There was clear evidence of counter movements and they got more value from the discussion of climate change and the overall greening of society. On the other hand also lumber industry could present them as green, because they use renewable resources, which also replace fossil fuels. The larger impact on the level of logging is system-based pendulumus counter movement, like depression, which swing the world economy.

Metsät ja luonto ovat osa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Metsäretkien voidaankin todeta olevan olennainen osa varhaiskasvatuksen arkea. Suomessa jokaiselle lapselle tulisi taata laadukas varhaiskasvatus ja laadukas varhaiskasvatus vaatii nimenomaan pedagogista suunnittelua. Varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa varhais-kasvatuksen opettaja. Tästä syystä onkin mielekästä tutkia millä tavalla juuri varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelevat toimintaa metsäretkien näkökulmasta. Tämän tutkimuksen on tarkoitus tarkastella millä tavoin varhaiskasvatuksen opettajat suunnittelevat metsäretkiä. Haastattelun tuloksia peilataan aiempaan tutkimustulokseen non-formaalien retkien suunnitteluprosessista. Tutkimuskohteeksi valikoitui Pääkaupunkiseudulla työskenteleviä varhaiskasvatuksen opettajia. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoidulla teema-haastattelulla, jossa haastateltiin viittä varhaiskasvatuksen opettajaa. Analyysimenetelmänä käytetään teoriapohjaista sisällönanalyysia. Aiemmassa tutkimuksessa nousi non-formaalien vierailuiden pohjalta kolme osa-aluetta, jotka ennen retkeä toteutettavasta toiminnasta, retken aikana tapahtuvaan toimintaan ja viimeisenä retken jälkeen tapahtuvaan toimintaan. Tutkimuksessa nousi esiin, että ennen retkeä suunniteltuun toimintaa sisältyy opettajien valmistautuminen, opettajien valmistelemattomuus sekä lasten valmisteleminen. Tutkimuksessa nousi esiin, että metsäretkien suunnittelu on hyvin vahvasti sidoksissa ryhmän muuhun toimintaan sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2018) sekä Esiopetuksen opetus-suunnitelman perusteisiin (2014). Retken aikana tapahtuvan toiminnan suunnittelussa nousivat esiin suunnitellun toiminnan pitäminen, suunnitelmien joustavuus sekä lasten vapaan leikin merkitys. Etenkin suunnitellun toiminnan pitäminen ja suunnitelmien joustavuus korostuivat vahvasti. Retkien jälkeen suunnitellusta toiminnasta nousi esiin metsäretken käsittelystä lasten kanssa sekä metsäretken jatkotyöskentelystä.