From object to subject : Analysis of Third World women's representations in Kehitysyhteistyö and Kehitys -journals

Kehitysmaiden naiset' terminä on määrittänyt kehittyvien maiden toista sukupuolta vuosikymmenien ajan. Kehitysmaiden naisista puhutaan niin uutisoinnissa, artikkeleissa kuin oppikirjoissakin, ja se on hyväksytty termi määrittämään toiseutta tietyssä maantieteellisessä kontekstissa. Kehitysmaiden naisista käytetään stereotyyppisiä yksinkertaistuksia ja ajassa pysähtyneitä ilmauksia. Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin ja sisällön analyysin avulla Kehitys – lehdessä muotoutunutta kuvaa kehittyvien maiden naisista. Työ pohjautuu feministiseen ja kehitysmaatutkimuksen teorioihin, ja on luonteeltaan poikkitieteellinen. Työ rakentuu ajatukselle sosiaalisesta konstruktionismista, jossa todellisuuden nähdään rakentuvan arjen toimissa ja käytännöissä. Kielellinen toiminta heijastaa, kuin myös tuottaa todellisuutta. Todellisuuden heijastamisessa, luomisessa ja uudelleen järjestämisessä medialla on suuri rooli. Tutkimuksen kohteena ovat Kehitys -lehden (ent. Kehitysyhteistyö) naisia koskevat artikkelit neljän vuosikymmenen ajalta (1969–2009). Työn pääpaino on ajassa ja paikassa tuotettujen representaatioiden erittelyssä. Tarkastelemalla Ulkoministeriön julkaisun tuottamia representaatioita kehittyvien maiden naisista, voidaan luoda käsitys laajemmista universaaleista tavoista esittää kehittyvien maiden naisia. Myös postkoloniaalin feminismin kriittinen näkökulma on läsnä tässä työssä, sillä pohdittavana on myös länsimaisen median valta-aseman muovaamat mielikuvat kehitysmaiden naiseudesta. Työn tarkoituksena on rakentaa yhteyksiä tapahtumille, teoreettisille trendeille ja Suomessa tuotetuille representaatioille. Tarkastelun tukena käytetään Caroline Moserin ja Janet Momsenin jaotteluita kehittyvien maiden naisiin liittyvistä poliittisista diskursseista. Globaalia kehityskeskustelua verrataan siis suomalaisiin vastineisiin Kehitys – lehdessä. Tuloksena lehden tuottamat naiskuvat voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: Nainen kehityksessä -diskurssi, hyvinvointidiskurssi, tehokkuusdiskurssi, kurjuusdiskurssi sekä elämäkertadiskurssi. Näissä eri diskursseissa on havaittavissa eroavaisuuksia mm. naisia käsittelevissä teemoissa ja naisten positioinnissa. Verrattuna globaaliin kehityskeskusteluun suomalainen kehitysjournalismi on keskittynyt lukumäärältään vähempiin teemoihin, mutta kuitenkin tuottaen selkeitä universaaleja toisintoja koskien kehittyvien maiden naisia. Tärkeimmät eroavaisuudet diskursseissa koskevat naisten toimijuutta kehityksessä niin toiminnallisesti kuin kerronnallisesti, heidän subjektiivista asemaansa sekä uhriasemointia esimerkiksi suhteessa miehiin, uskontoon tai kulttuuriin. Neljän vuosikymmenen aikana kehittyvien maiden naisten representaatiot ovat muuttuneet, mutta nykyinen trendi nostaa naiset kerronnalliseen keskiöön myös suomalaisessa kehitysjournalismissa. Naisten omakohtaisille ajatuksille ja mielenkiinnonkohteille annetaan enenevissä määrin palstatilaa.