| dc.date.accessioned |
2014-04-08T06:54:56Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:53Z |
|
| dc.date.available |
2014-04-08T06:54:56Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:53Z |
|
| dc.date.issued |
2014-04-08T06:54:56Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/3592 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/3592 |
|
| dc.title |
From object to subject : Analysis of Third World women's representations in Kehitysyhteistyö and Kehitys -journals |
en |
| ethesis.discipline |
Regional Studies |
en |
| ethesis.discipline |
Aluetiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Regionvetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/E14e9eed-a08b-4a09-99e1-232003ef28ab |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Ronkainen, Katariina |
|
| dct.issued |
2014 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
eng |
|
| dct.abstract |
The term 'Third World women' has its connotations back in the history reflecting both the juxtaposition of developed and developing world, and the dichotomy based on sex. It is still a widely used concept in current everyday life. The women of developing countries are portrayed under one category as Third World women in news, journalism and textbooks. As a term Third World women is understood in context of certain geographical locations and stagnant representations of people. In core are also their victim roles in relation for example to religion, culture or men.
The aim of this master's thesis is to examine representations of the Third World women in Finnish development journal. Temporal changes in representations are discovered by observing the forty-year long publishing history of Kehitys -journal (former Kehitysyhteistyö). The main premise of this thesis is the idea of social constructionism. In social constructionism actions and thoughts are seen creating the social reality and language used both reflecting and creating it. The thesis questions media's representational power to name, illustrate and portray women in developing countries. This is done by utilizing theories of feminism, postcolonialism and development studies.
Caroline Moser's and Janet Momsen's listings about the policy approaches on Third World women can be held as the frame work of this thesis. They have categorized global trends in development discourses relating to women. By comparing these approaches, trends in feminist and development theories, with the Finnish development journals, linkages between context and place specific representations of the Third World were found. Even though Finnish trends in Third World women's representations were less varying, still universal relations were able to be discovered.
By conducting critical discourse analysis and content analysis of the women related articles in Kehitysyhteistyö and Kehitys -journals during the publications period from 1969 to 2009, it was possible to find five different kinds of discourses: women in development discourse, welfare discourse, efficiency discourse, misery discourse and life story discourse. Within these discourses main changes were in the ways to write and position women. Changes occurred for example in the themes relating to women and in their subjective narration.
During forty years, the representations of the Third World women have changed back and forth, but it seems that the current trend in development journalism in Finland is highlighting the subjectivity and expertise of women. Women's own interests and thoughts are getting more exposure and the representational top-down dictation is decreasing while giving the floor to personal depictions. |
en |
| dct.abstract |
Kehitysmaiden naiset' terminä on määrittänyt kehittyvien maiden toista sukupuolta vuosikymmenien ajan. Kehitysmaiden naisista puhutaan niin uutisoinnissa, artikkeleissa kuin oppikirjoissakin, ja se on hyväksytty termi määrittämään toiseutta tietyssä maantieteellisessä kontekstissa. Kehitysmaiden naisista käytetään stereotyyppisiä yksinkertaistuksia ja ajassa pysähtyneitä ilmauksia.
Tässä pro gradu -työssä tarkastellaan kriittisen diskurssianalyysin ja sisällön analyysin avulla Kehitys – lehdessä muotoutunutta kuvaa kehittyvien maiden naisista. Työ pohjautuu feministiseen ja kehitysmaatutkimuksen teorioihin, ja on luonteeltaan poikkitieteellinen. Työ rakentuu ajatukselle sosiaalisesta konstruktionismista, jossa todellisuuden nähdään rakentuvan arjen toimissa ja käytännöissä. Kielellinen toiminta heijastaa, kuin myös tuottaa todellisuutta. Todellisuuden heijastamisessa, luomisessa ja uudelleen järjestämisessä medialla on suuri rooli.
Tutkimuksen kohteena ovat Kehitys -lehden (ent. Kehitysyhteistyö) naisia koskevat artikkelit neljän vuosikymmenen ajalta (1969–2009). Työn pääpaino on ajassa ja paikassa tuotettujen representaatioiden erittelyssä. Tarkastelemalla Ulkoministeriön julkaisun tuottamia representaatioita kehittyvien maiden naisista, voidaan luoda käsitys laajemmista universaaleista tavoista esittää kehittyvien maiden naisia. Myös postkoloniaalin feminismin kriittinen näkökulma on läsnä tässä työssä, sillä pohdittavana on myös länsimaisen median valta-aseman muovaamat mielikuvat kehitysmaiden naiseudesta.
Työn tarkoituksena on rakentaa yhteyksiä tapahtumille, teoreettisille trendeille ja Suomessa tuotetuille representaatioille. Tarkastelun tukena käytetään Caroline Moserin ja Janet Momsenin jaotteluita kehittyvien maiden naisiin liittyvistä poliittisista diskursseista. Globaalia kehityskeskustelua verrataan siis suomalaisiin vastineisiin Kehitys – lehdessä.
Tuloksena lehden tuottamat naiskuvat voidaan jakaa viiteen eri ryhmään: Nainen kehityksessä -diskurssi, hyvinvointidiskurssi, tehokkuusdiskurssi, kurjuusdiskurssi sekä elämäkertadiskurssi. Näissä eri diskursseissa on havaittavissa eroavaisuuksia mm. naisia käsittelevissä teemoissa ja naisten positioinnissa. Verrattuna globaaliin kehityskeskusteluun suomalainen kehitysjournalismi on keskittynyt lukumäärältään vähempiin teemoihin, mutta kuitenkin tuottaen selkeitä universaaleja toisintoja koskien kehittyvien maiden naisia. Tärkeimmät eroavaisuudet diskursseissa koskevat naisten toimijuutta kehityksessä niin toiminnallisesti kuin kerronnallisesti, heidän subjektiivista asemaansa sekä uhriasemointia esimerkiksi suhteessa miehiin, uskontoon tai kulttuuriin.
Neljän vuosikymmenen aikana kehittyvien maiden naisten representaatiot ovat muuttuneet, mutta nykyinen trendi nostaa naiset kerronnalliseen keskiöön myös suomalaisessa kehitysjournalismissa. Naisten omakohtaisille ajatuksille ja mielenkiinnonkohteille annetaan enenevissä määrin palstatilaa. |
fi |
| dct.language |
en |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/eng |
|
| ethesis.language |
English |
en |
| ethesis.language |
englanti |
fi |
| ethesis.language |
engelska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112252362 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
