Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Penrosen laatat

Show simple item record

dc.date.accessioned 2015-09-07T10:48:19Z und
dc.date.accessioned 2017-10-24T12:22:09Z
dc.date.available 2015-09-07T10:48:19Z und
dc.date.available 2017-10-24T12:22:09Z
dc.date.issued 2015-09-07T10:48:19Z
dc.identifier.uri http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5001 und
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138.1/5001
dc.title Penrosen laatat fi
ethesis.discipline Teaching of Mathematics en
ethesis.discipline Matematiikan opettajan koulutus fi
ethesis.discipline Utbildning av matematiklärare sv
ethesis.discipline.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/C3b2c51e-946b-441e-829f-14e18bcff245
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/61364eb4-647a-40e2-8539-11c5c0af8dc2
ethesis.department Institutionen för matematik och statistik sv
ethesis.department Department of Mathematics and Statistics en
ethesis.department Matematiikan ja tilastotieteen laitos fi
ethesis.faculty Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Science en
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Palo-oja, Vivian
dct.issued 2015
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Työssä käsitellään Penrosen laatoituksia. Roger Penrose löysi ensimmäisenä P1-laatoituksen. Laatoituksen löytymisen takana on säännöllisen viisikulmion jakaminen pienempiin viisikulmioihin yhä uudelleen. P1-laatoituksessa on kuusi protolaattaa. Penrosen löytämistä laatoituksista tutkituin ja hyödynnetyin on P2-laatoitus, joka koostuu kahdesta protolaatasta; nuolesta ja leijasta. P2-laatoituksia on hyödynnettu muun muassa kvasikiteiden tutkimuksessa ja niiden mallinnuksessa. P3-laatoitus puolestaan koostuu sekin kahdesta protolaatasta, jotka ovat molemmat vinoneliöitä samalla sivun pituudella, mutta eri kulmilla. Laatoituksiin liittyy oleellisesti symmetriat eli yhtenevyyskuvaukset, joita käsitellään yhdessä muiden esitietojen kanssa työn ensimmäisessä luvussa. Yhtenevyyskuvauksia voi käsitellä aksiomaattisesti tai ne voidaan siirtää koordinaatistoon, kuten työn esimerkeissä on tehty. Lisäksi kultainen leikkaus näyttelee merkittävää roolia Roger Penrosen löytämissä laatoituksissa. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi myös mitä vaatimuksia laatalle asetetaan, jotta sitä toistamalla voitaisiin muodostaa laatoitus. Penrosen laatoitusten merkittävin ominaisuus on niiden jaksottomuus. Jaksottomuus johtuu siitä, että laatoituksesta ei ole löydettävissä siirtosymmetriaa. Laatoitukset pakotetaan jaksottomiksi erityisillä säännöillä, joiden mukaan laattoja saa liittää toisiinsa. Ilman näitä sääntöjä olisi Penrosen laatoistakin mahdollista tehdä jaksollisia laatoituksia. Kunkin laatoituksen osalta on tämä sääntö esitetty kyseistä laatoitusta käsittelevässä luvussa. Esitietoina työn ymmärtämiseksi edellytetään aksiomaattisen geometrian perusteita, joukko-opin alkeita sekä trigonometrian sovelluskykyä. fi
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe2017112251224
dc.type.dcmitype Text

Files in this item

Files Size Format View
progradu_palo-oja.pdf 2.281Mb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record