| dc.date.accessioned |
2017-02-20T13:57:43Z |
und |
| dc.date.accessioned |
2017-10-24T12:16:02Z |
|
| dc.date.available |
2017-02-20T13:57:43Z |
und |
| dc.date.available |
2017-10-24T12:16:02Z |
|
| dc.date.issued |
2017-02-20T13:57:43Z |
|
| dc.identifier.uri |
http://radr.hulib.helsinki.fi/handle/10138.1/5951 |
und |
| dc.identifier.uri |
http://hdl.handle.net/10138.1/5951 |
|
| dc.title |
Suomen maakunta- ja aluekehittämisjärjestelmän uudistus eurooppalaisessa alueellisen muutoksen kontekstissa |
fi |
| ethesis.discipline |
Regional Studies |
en |
| ethesis.discipline |
Aluetiede |
fi |
| ethesis.discipline |
Regionvetenskap |
sv |
| ethesis.discipline.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/E14e9eed-a08b-4a09-99e1-232003ef28ab |
|
| ethesis.department.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/3d45b9d6-7f3a-4008-a01f-6f27f2263ec4 |
|
| ethesis.department |
Institutionen för geovetenskaper och geografi |
sv |
| ethesis.department |
Department of Geosciences and Geography |
en |
| ethesis.department |
Geotieteiden ja maantieteen laitos |
fi |
| ethesis.faculty |
Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten |
sv |
| ethesis.faculty |
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta |
fi |
| ethesis.faculty |
Faculty of Science |
en |
| ethesis.faculty.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca |
|
| ethesis.university.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97 |
|
| ethesis.university |
Helsingfors universitet |
sv |
| ethesis.university |
University of Helsinki |
en |
| ethesis.university |
Helsingin yliopisto |
fi |
| dct.creator |
Soininvaara, Ilppo |
|
| dct.issued |
2017 |
|
| dct.language.ISO639-2 |
fin |
|
| dct.abstract |
This master's thesis studies Finnish provincial reform as part of European spatial and regional transformation context and wider trends. This study examines which kind of spatial outlooks and regional governance transformations can be seen, and compares the Finnish reform to these broader developments. The reform intertwines with regional self-rule and regional development thematics. Regional development is being treated as execution of territorial and networked spatial influence of regional authority. Therefore, regional development system's reform is regarded depicting spatial transformation, spatial influence and regional governance transition.
Comparison between some European regional government and regional development systems has been performed as part of this study. Based on this comparison and theoretical framework there has been implemented a three-part scenario analysis on Finnish regional development system. The scenario analysis examines three hypothetical regional development and regional governance system's alternative evolutions. The data for the analysis is collected with expert survey. The scenarios enlighten Finnish reforms internal mechanics, regional developments variables and alternative progresses.
Finnish regional reform is based on the creation of eighteen sovereign provinces with regional development competences. However, the first result of this study is that provincial self-rule is not going to realize. The absence of key autonomous features ensures the impossibility of regional developments spontaneity and area-basis. Provincial reform is seen to strengthen Finnish state's influence over municipalities, provinces and regional development as state's financial control increases. This study also shows how the reform is being implemented in territorial manner. The reform is based on strongly defined new regional governances. Intense reorganization of duties and competences will be put into effect between the stages of regional governance hierarchy. The Finnish regional reform follows broadly international guidelines, but its territorial manner and strengthening of state authority over regions are some clear distinctions.
The Finnish regional reform is going to result in differentiation between provinces as well as municipalities inside these. Moreover, the representatives of municipalities might see the legitimacy of provincial development activities and other decision-making as inadequate. This could increase conflicts among the municipalities and lead to rising differentiation. In addition, the study reveals how spatial thinking among Finnish policy-makers is still highly territorially oriented, and non-territorial or networked solutions aren't perceived alike in the reference states. |
en |
| dct.abstract |
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee Suomessa toteutettavaa maakuntauudistusta osana eurooppalaista alueellisen muutoksen trendiä. Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia alueellisen ajattelutavan sekä alueellisten hallintojärjestelmien laajempia muutoksia on havaittavissa ja verrataan Suomen maakuntauudistusta näihin laajempiin kehityskulkuihin. Uudistus kietoutuu alueellisen itsehallinnon, sekä aluekehittämisen tematiikan ympärille. Aluekehittämistä käsitellään alueellisen itsehallinnon territoriaalisen sekä verkostoituneen aluevaikutuksen täytäntöönpanona. Näin ollen aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen nähdään kuvastavan alueellisen muutoksen, aluevaikuttamisen sekä alueellisen hallinnan muutoksia.
Tutkimuksen osana on toteutettu eräiden eurooppalaisten aluehallinto- ja aluekehittämisjärjestelmien vertailu. Tämän vertailun sekä teoreettisen viitekehyksen pohjalta on toteutettu kolmiosainen skenaarioanalyysi Suomen aluekehittämisjärjestelmän muutosta koskien. Skenaarioanalyysissä on tarkasteltu kolmen hypoteettisen aluekehittämis- ja hallintojärjestelmän vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Analyysin aineisto on kerätty asiantuntijakyselyllä. Skenaarioanalyysin tarkoituksena on valaista Suomen maakunta- ja aluekehittämisjärjestelmän uudistuksen sisäistä mekaniikkaa, aluekehittämisen edellytysten uhkia ja mahdollisuuksia sekä erinäisiä vaihtoehtoisia kehityskulkuja.
Suomen maakunnista on tarkoitus muodostaa itsehallinnollisia alueyksiköitä, joilla on aluekehittämiskompetenssi. Tutkimuksen ensimmäinen tulos on kuitenkin, ettei maakuntien itsehallinto tule toteutumaan. Maakuntien itsehallinnollisten elementtien puute tekee niiden aluekehittämiskompetenssin omaehtoisuudesta ja aluelähtöisyydestä mahdottomia. Maakuntauudistuksen katsotaan johtavan valtion vaikutusvallan lisääntymiseen suhteessa kuntiin ja maakuntiin sekä alueiden kehittymiseen valtion resurssiohjauksen lisääntyessä. Tutkimus osoittaa, että Suomen maakuntauudistus toteutetaan territoriaalisessa hengessä. Uudistus rakentuu vahvarajaisten uusien aluehallintoyksiköiden pohjalta. Aluehallintohierarkiassa toteutetaan voimakasta tehtävien ja kompetenssien uudelleenjärjestelyä. Suomen maakuntauudistus noudattaa pääpiirteissään kansainvälisiä suuntaviivoja, mutta territoriaalisuus ja valtion roolin vahvistuminen ovat eräitä selkeitä poikkeuksia.
Suomen maakuntauudistus tulee johtamaan maakuntien väliseen sekä niiden sisäiseen eriytymiseen. Lisäksi maakuntien aluekehittämisen sekä muun vallankäytön legitimiteetti voi kuntien edustajien silmissä muodostua vajavaiseksi, mikä lisännee kuntien välisiä ristiriitoja sekä voimistaa kuntien eriytymistä. Lisäksi tutkimus osoittaa, että suomalainen alueajattelu on yhä varsin territoriaalisesti orientoitunutta, eikä ei-territoriaalisia ja verkostomaisia aluekehittämisjärjestelyjä hahmoteta verrokkivaltioiden tapaan. |
fi |
| dct.language |
fi |
|
| ethesis.language.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin |
|
| ethesis.language |
Finnish |
en |
| ethesis.language |
suomi |
fi |
| ethesis.language |
finska |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu-avhandlingar |
sv |
| ethesis.thesistype |
pro gradu -tutkielmat |
fi |
| ethesis.thesistype |
master's thesis |
en |
| ethesis.thesistype.URI |
http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis |
|
| dct.identifier.urn |
URN:NBN:fi-fe2017112251707 |
|
| dc.type.dcmitype |
Text |
|
