Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Elämää metropolin reunoilla : Sundsberg ja Landbo hajautuvassa kaupunkirakenteessa

Show simple item record

dc.date.accessioned 2012-01-09T08:27:55Z und
dc.date.accessioned 2017-11-06T12:12:10Z
dc.date.available 2012-01-09T08:27:55Z und
dc.date.available 2017-11-06T12:12:10Z
dc.date.issued 2005-10
dc.identifier.uri http://hdl.handle.net/10138/29021
dc.publisher Helsingin yliopisto fi
dc.publisher University of Helsinki en
dc.publisher Helsingfors universitet sv
dc.title Elämää metropolin reunoilla : Sundsberg ja Landbo hajautuvassa kaupunkirakenteessa fi
ethesis.department.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/3a72679e-a641-4176-aa98-b7dc26d16086
ethesis.department Geografiska institutionen sv
ethesis.department Department of Geography en
ethesis.department Maantieteen laitos fi
ethesis.faculty Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten sv
ethesis.faculty Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta fi
ethesis.faculty Faculty of Science en
ethesis.faculty.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/8d59209f-6614-4edd-9744-1ebdaf1d13ca
ethesis.university.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/50ae46d8-7ba9-4821-877c-c994c78b0d97
ethesis.university Helsingfors universitet sv
ethesis.university University of Helsinki en
ethesis.university Helsingin yliopisto fi
dct.creator Ratvio, Rami
dct.issued 2005
dct.language.ISO639-2 fin
dct.abstract Helsingin seudun kasvussa on piirteitä sekä tiivistymisestä että hajautumisesta. Asunto- ja yhdyskunta-poliittisessa keskustelussa on kiistelty kaupunkirakenteen hajoamisen vaikutuksista. Asuntopoliittisen tilanteen vuoksi erityisesti kehyskuntiin rakennetaan pientaloalueita, mikä voi hajottaa seudun kaupunkirakennetta. Kasvun painopisteeseen seudun reunoille syntyy perinteistä esikaupunkia voimakkaammin eriytynyttä rakennetta. Muutosten yleispiirteisiin kuuluu eri toimintojen siirtyminen pois kaupunkiseutujen ydinkeskustasta reuna-alueille ja esikaupunkeihin. Tämä näkyy työpaikkojen klusteroitumisena nauhamaisesti liikenneväylien varteen, suurina kaupan, kulutuksen ja vapaa-ajan yksikköinä sekä kasvavina liikennevirtoina. Toiminnoiltaan hajautuneen kaupungin on esitetty olevan kokonaan uudenlainen kaupunkirakenteen muoto. Eräät tutkijat puhuvat jälkiesikaupungillisesta elämäntavasta metropolin reunoilla, jossa kaupunkialueen keskusta tai aluekeskusta ei olekaan enää symbolisesti tai toiminnallisesti yhtä tärkeä. Liikkumistottumuksia luonnehtii tällöin esikaupunkielämän periferia-keskusta -suuntauksesta poiketen periferia-periferia -rakenteiden syntyminen. Tässä tutkimuksessa on selvitetty kaupunkitilassa tapahtuvia muutoksia uusilla reuna-alueilla Helsingin seudulla. Kaupunkirakenteen tilallista jäsentymistä reuna-alueiden asukkaiden arjessa tutkittiin tarkastelemalla asukkaiden liikkumista töihin, ostoksille, harrastuksiin ja tapaamisiin ystävien kanssa. Tutkimusalueiksi valittiin vertailuasetelman luomiseksi kaksi kaupunkirakenteelliselta asemaltaan yhtenevää, mutta muilta ominaisuuksiltaan toisistaan eroavaa pientaloaluetta kehyskunnissa: Sundsberg Kirkkonummella ja Landbo Sipoossa. Tutkimusaineisto kerättiin kvalitatiivisin tutkimusmenetelmin, pääasiassa puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineiston käsittelyyn käytettiin kvantifioivaa kvalitatiivista analyysia ja se kuvattiin teemakartoiksi. Tutkimusalueiden asukkaiden käyttämät liikkumisreitit jäsentyvät reuna-alueiden rakenteen kehitystä kuvaavassa keskustelussa. Näkyvissä on merkkejä siirtymisestä jälkiesikaupungillisille alueille tyypilliseen periferia-periferia -suhteiden määrittämään elämäntapaan. Reitit ovat hyvin samantyyppisiä siitä huolimatta, että alueiden välillä on monia suunnittelun ja kaavoituksen tuottamia perustavanlaatuisia eroja. Havainto tukee näkemystä siitä, että tällainen arjen toimintojen malli liittyy nimenomaan kaupunkirakenteen eriytymiseen ja että alueiden ja asukkaiden erikoispiirteet ovat tässä toissijaisia seikkoja. Tämän tutkimuksen valossa näyttää mahdolliselta, että kysymys on rakenteellisesti tuotetuista toimintamalleista, jotka todennäköisesti yleistyvät tällaisten asuinalueiden yleistymisen myötä – alueiden ja asukkaiden erikoispiirteistä riippumatta. Seudun kuntien asunto- ja yhdyskuntapoliittiset linjaukset hallitsemattoman hajautumisen estämisessä vaikuttavat pitkälle Helsingin seudun tulevaisuuteen. fi
dct.abstract The urban development of Helsinki Region is characterized by both centralization and decentralization. Concern has recently been expressed in political debate regarding the effects of urban decentralization. Current housing policy has lead to a situation where single-family houses – which are also preferred by wealthy taxpayers – are mainly built in the surrounding municipalities. The growth on the periphery of the region is shaping the city toward a more decentralized, multi-nuclei form. Community structure is organized in region composed of functionally differentiated spaces that are no longer extensions of the traditional city. A functionally differentiated city is suggested to be a new form of urban morphology. These polynucleated areas are not dominated by any central city. Traditional core-periphery relations are replaced by periphery-periphery connections. It has been stated that this emergence of new postsuburban areas has also created a new postsuburban way of life. This research studies urban transformation processes at the periphery of the Helsinki Region. Transformation of urban space is studied through the locations where local residents work, go shopping, make social contacts and concentrate on their hobbies. The study areas are newly built single-family house neighbourhoods Sundsberg in Kirkkonummi and Landbo in Sipoo. The chosen areas are similar for their locational factors but different in their characteristics and thus ideal for a comparative study. The main information presented in this study was obtained from interviews completed in study areas. The data is analysed using quantifying qualitative analysis and presented as maps. Residents’ travel paths seem to follow postsuburban lifestyle patterns closely in both areas, which can be related to urban decentralization. According to this study, if postsuburban neighbourhoods described above become more common, citizens’ moving patterns will change accordingly. Policy on controlling urban decentralization will greatly affect the future of Helsinki Region. en
dct.subject kaupunkirakenne fi
dct.subject yhdyskuntarakenne fi
dct.subject kaupunkiseudut fi
dct.subject Helsinki fi
dct.subject kaupunkimaantiede fi
dct.subject urban planning en
dct.subject metropolitan areas en
dct.subject urban geography en
dct.language fi
ethesis.language.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/languages/fin
ethesis.language Finnish en
ethesis.language suomi fi
ethesis.language finska sv
ethesis.thesistype pro gradu-avhandlingar sv
ethesis.thesistype pro gradu -tutkielmat fi
ethesis.thesistype master's thesis en
ethesis.thesistype.URI http://data.hulib.helsinki.fi/id/thesistypes/mastersthesis
dct.identifier.urn URN:NBN:fi-fe20051913
dc.type.dcmitype Text
dct.rights This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. en
dct.rights Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden. sv
dct.rights Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. fi

Files in this item

Files Size Format View
elamaame.pdf 1.643Mb PDF
abstract.pdf 63.45Kb PDF

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record