Browsing by Subject "neoliberalism"

Based on previous studies, neoliberal features have been observed in Finnish education policy. The government has made education-related reforms in recent years. My research examines the recent public debate surrounding education reforms in a neoliberal framework. I examine what themes, goals, rationales, and attitudes toward education reform are given in the public debate. I will try to find out how neoliberalism manifests itself in these debates. The aim of my dissertation is to bring out the public debate around education reforms and education policy. The study of the debate is intended to bring out different perspectives and voices, from education policy experts, academics, students, and individual citizens. I examine the manifestations of neoliberal education policy in the light of these debates. My research is a qualitative study. I search answers to two research questions. My data consists of articles. As a research method, I used content analysis. The data of my research consists of 51 articles by Helsingin Sanomat published in 2015–2019. Articles were analyzed by content analysis. Through content analysis, I found four different themes. I looked at the results in a neoliberal framework. The education reform debate revolved around student selection, industry changers, education cuts, and education policy. The debate around education reforms was controversial. On the one hand, education reforms were justified as profitable and good ideas, but on the other hand, they were criticized and questioned. Educational reforms raised concerns and appeared to pose threats to education and the scientific community, as well as to society. Based on the discussion, neoliberal features emerge in education reforms.

The starting point of this thesis is the question of a probable tension between educational and economic objectives in art museums. I have chosen to approach this question by focusing on gallery education. My primary aim has been to analyse what kind of concepts, goals and values gallery education is founded on. I have also deliberated upon the change in gallery education during the last decades. The data for this thesis was produced by interviewing gallery educators in nine (9) separate interviews. The interviews were partly structured and proceeded according to chosen themes. I have analysed the interviews by using the discursive approach. The main themes and negotiations that arose in the interviews were set between institutional and individual point of views, but also between economic objectives and intrinsic values. As a result of the analysis of these negotiations I have constructed a discursive field of gallery education. On this discursive field gallery education is approached from four points of view – as an experience, as service, as learning, and as an opener of new horizons. On the basis of the discursive field, I conclude that gallery education and its development at the present time has two strong emphases: individual experience and economic interests. These emphases are partly opposite and partly supportive to each other. There is a tendency to underscore the economic objectives and design activity according to these objectives. Sometimes this tendency is opposed and answered by using the concept of experience. By using experience it becomes possible to keep the economic objectives at a distance. On the other hand, the stress on experience shifts activity to more individualistic ways of thinking and sometimes further away from cultural and educational goals. On the basis of this thesis it seems that emphasizing individualism in general is producing a need to strengthen the connection between society and individuals, and anchor the activity back to the society. It also seems that this is done by bringing the focus back to the intrinsic values of the activity by applying the goal of societal effects to gallery education as a separate object.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yliopisto-opettajien arvoja, ja selvitetään, ovatko arvot yhteydessä näkemyksiin siitä, miten he kokevat yliopistotyön ja yliopiston perustehtävät. Yliopistouudistuksen jälkeen markkinaistumisen korostuminen on tuonut uusia elementtejä myös yliopistomaailmaan, ja yksittäisten ihmisten toimintaa ohjaavat arvot voivatkin potentiaalisesti muodostaa ristiriitoja ulkoisten ja sisäisten tavoitteiden välille. Korkeakoulutuksen piirissä arvoja on tarkasteltu pääosin opiskelijoiden osalta, mutta toisaalta suomalaiset tutkijat ovat olleet kiinteästi muodostamassa vallitsevaa arvomittaria, ja käsitys suomalaisten yleisistä arvopainotuksista on siten melko systemaattisesti tutkittua. Siksi tällä tutkimuksella on mahdollisuus tarjota laajempi näkökulma siihen, miten arvot painottuvat yliopisto-opettajilla. Tutkimus toteutettiin sähköisellä e-lomakekyselyllä, joka lähetettiin niille Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston ja Taideyliopiston opettajille, joiden yhteystietoja sai käyttää tutkimustarkoituksiin. Tutkimuksessa käytetty valmisaineisto on kerätty vuonna 2015, ja sitä täydentävä materiaali kerätty vuonna 2017. Kyselyyn vastasi 146 yliopisto-opettajaa. Kyselyssä tiedusteltiin akateemista alaa, työnimikettä ja työn luonnetta koskevien taustakysymysten lisäksi laajasti näkemyksiä yliopiston perustehtävistä opetuksesta, tutkimuksesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta tai taiteellisesta työstä. Kyselyn viimeisenä osiona oli Schwartzin universaalien arvojen mittarin suomalaismuunnos. Tutkimuksessa saatiin selville, että yliopisto-opettajat ovat arvoiltaan hyvin yhtenäinen vastaajajoukko, joiden arvoja kuvaa erityisesti muutokselle avoimuuden korostaminen säilyttämisen kustannuksella. He ovat tyypiltään itseohjautuvia universalisteja, ja heille itsensä korostaminen, yhdenmukaisuus tai turvallisuus olivat varsin vähän tärkeitä. Yksittäisten arvojen sijaan työnäkemysten kanssa olivat yhteydessä arvojen kokonaisuuksista muodostetut klusterit, jotka jakoivat yliopisto-opettajat vapaudenhakuisiin, traditionalistisiin ja minäkeskeisiin. Yhteys arvoklusterien, taustamuuttujien ja työnäkemysten välillä oli sirpaleinen, mutta yksittäiset yhteydet olivat muodoltaan koherentteja. Arvojen ja työhön liittyvien näkemysten yhteys on siten hyvin moniulotteinen ilmiö, jonka erityispiirteitä kuvaa yhteyksien luonteen holistisuus.