Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D006213"

Sort by: Order: Results:

  • Korhonen, Nuppu; Elsilä, Lauri; Hyytiä, Petri; Korpi, Esa (2022)
    While interest in psychedelic drugs in the fields of psychiatry and neuroscience has reemerged in recent last decades, the general understanding of the effects of these drugs remains deficient. In particular, there are gaps in knowledge on executive functions and goal-directed behaviors both in humans and in commonly used animal models. The effects of acute doses of psychedelic lysergic acid diethylamide (LSD) on reward-driven decision making were explored using the mouse version of the Iowa Gambling Task. A total of 15 mice were trained to perform in a touch-screen adaptation of the rodent version of the Iowa Gambling Task, after which single acute doses of LSD (0.025, 0.1, 0.2, 0.4 mg/kg), serotonin 2A receptor-selective agonist 25CN-NBOH (1.5 mg/kg), D-amphetamine (2.0 mg/kg), and saline were administered before the trial. 25CN-NBOH and the three lowest doses of LSD showed no statistically significant changes in option selection or in general functioning during the gambling task trials. The highest dose of LSD (0.4 mg/kg) significantly decreased premature responding and increased the omission rate, but had no effect on option selection in comparison with the saline control. Amphetamine significantly decreased the correct responses and premature responding while increasing the omission rate. In conclusion, mice can perform previously learned, reward-driven decision-making tasks while under the acute influence of LSD at a commonly used dose range.
  • Hynninen, Elina; Moliner, Rafael; Ekelund, Jesper; Korpi, Esa R.; Elsilä, Lauri (2020)
    Psykedeelit eli serotonergiset hallusinogeenit ovat herättäneet uutta mielenkiintoa neurotieteissä ja psykiatriassa viime vuosina. Psykedeelejä tutkitaan nykyään pääsiassa psykedeeliavusteisen terapian muodossa. Tähänastiset tutkimukset antavat viitteitä mahdollisista hoidollisista ominaisuuksista muun muassa masennuksen, ahdistuksen, riippuvuuksien sekä kivun hoidossa. Nykyisten tutkimustulosten mukaan hoidolliset vaikutukset saattavat osalla potilaista jatkua pitkään hoitojakson jälkeen. Psykedeelit sitoutuvat keskushermostossa useisiin välittäjäainereseptoreihin, mutta niiden pääasiallinen molekulaarinen vaikutusmekanismi on serotonergisen 5-HT2A-reseptorin aktivaatio. Subjektiivisesti koetut vaikutukset välittyvät useita eri välittäjäaineita käyttävien hermoratojen toiminnallisten muutosten kautta, toistaiseksi melko huonosti tunnetuilla molekulaarisilla mekanismeilla. Aivotasolla psykedeelien on havaittu vähentävän tärkeiden yhteyskeskusten aktiivisuutta, lisäävän toiminnallisia yhteyksiä korkean tason aistikeskusten välillä sekä lisäävän hermosolujen muovautuvuutta. Psykedeelien voimakkaita psykologisia vaikutuksia ovat muutokset omassa kehonkuvassa ja ympäröivän maailman havainnoinnissa. Lisääntynyt hyvänolontunne, joka kuitenkin voi hetkessä muuttua voimakkaaksi ahdistukseksi on tyypillistä. Psykedeelien aikaansaama kokemus riippuu vahvasti käyttäjän omasta mielentilasta ja käytönaikaisesta ympäristöstä. Yliannostustilanteessa yleisiä haittoja ovat oksentelu, kuume, veren hyytymisen häiriöt, sympaattinen yliaktiivisuus ja lyhyet koomajaksot. Psykedeelejä pidetään fysiologisesti turvallisina aineina, mutta valvomattomissa olosuhteissa psykedeelien käyttäjä voi ajautua voimakkaiden psyykkisten vaikutusten alaisena vaarallisiin tilanteisiin ja onnettomuuksiin. Toleranssi psykedeeleihin kehittyy jo muutaman keskisuuren päivittäisen annoksen jälkeen. Lääketieteellinen psykedeelitutkimus on hyvin alkuvaiheessa. Tutkimukset ovat toistaiseksi olleet otannoiltaan pieniä ja asetelmiltaan usein avoimia ja kontrolloimattomia, minkä vuoksi ne ovat toistaiseksi riittämättömiä kuvastamaaan psykedeelien todellista vaikuttavuutta ja turvallisuutta.