Browsing by Subject "http://www.yso.fi/onto/mesh/D014949"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Usein korkeaenergisen tylpän vamman saanut potilas jää sairaalaseurantaan huolimatta siitä, että vammoja ei löydy. Tämä perustuu siihen, että aiemman tutkimustiedon mukaan on edelleen olemassa riski, että potilaalla myöhemmin ilmenee vamma, joka ei TT-tutkimuksessa näkynyt. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuinka usein näitä myöhemmin ilmi tulevia vammoja esiintyy, ja tämän perusteella miettiä kuinka tarpeellista sairaalaseuranta on tylpän vamman saaneelle potilaalle, trauma-TT kuvan ollessa negatiivinen. Tutkimuksessa huomioitiin pelkästään myöhemmin ilmi tulevat vartalon vammat, eikä pään vammoja tässä tutkimuksessa otettu huomioon. Tutkimus on retrospektiivinen asiakirjatutkimus. Siinä tarkasteltiin Töölön sairaalan vuoden 2014 traumapotilaita, kokonaispotilasmäärä oli 490. Tutkimukseen sisällytettiin vammamekanismiltaan sopivia potilaita, joiden trauma-TT kuvaus oli tapaturman jälkeen negatiivinen. Näiden potilaiden potilastiedoista selvitettiin ilmenikö heillä tapaturmaan liittyviä vartalon vammoja tapaturman jälkeisenä vuotena. Tutkimuksessa selvisi, että vammamekanismin takia sairaalaan seurantaan jääneet potilaat selvisivät ilman myöhemmin ilmi tulevia vammoja. Tämän perusteella, sekä muiden vastaavien tutkimusten valossa, voisi potilaiden kotiuttaminen negatiivisen trauma-TT kuvan jälkeen olla perusteltua.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan palovammojen hoitoa lapsilla. Tavoitteena oli tehdä katsaus tämän hetkisistä hoitokäytännöistä lasten palovammojen hoidossa. Aluksi tehtiin yleinen kirjallisuuskatsaus. Tämän jälkeen systemaattinen kirjallisuuskatsaus, analyysi ja tiivistys tärkeimmistä hoitomenetelmistä. Katsauksessa analysoitiin 34:ä tutkimusta, jotka käsittelivät nestehoitoa, inhalaatiovammoja, infektiosuojausta, kivunhallintaa, hypermetaboliaa sekä palovammahaavojen hoitoa. Palovammat jaetaan syvyyden mukaan pinnallisesta punoituksesta koko kudoksen läpi menevään vammaan. Ensimmäisen ja toisen asteen vammat re-epitelisoituvat asianmukaisella hoidolla, mutta kolmannen ja neljännen asteen vammat tarvitsevat ihosiirteen. Potilaan nesteytyksen määrä riippuu palovamman laajuudesta. Inhalaatiovamma voi syntyä, jos potilas on ollut suljetussa tilassa altistuessaan palovammalle. Palovamma aiheuttaa elimistöön katabolian. Tämän normalisoimiseksi käytetään hypermetaboliaa rajoittavia lääkkeitä. Haavojen hoito mahdollisimman kivuttomasti on yksi tärkeimmistä tavoitteista lapsipotilaiden kohdalla traumatisoitumisen ehkäisemiseksi. Palovammojen komplikaationa voi syntyä monielinvaurio. Nesteytys palovamman jälkeen aloitetaan varhain. Palovamman lopullinen laajuusarvio on tärkeä, jotta vältyttäisiin yli- tai alinesteytyksen aiheuttamilta komplikaatioilta. Antibioottiprofylaksian käyttöä ilman infektion merkkejä ei ole todettu tarpeelliseksi. Kipua lapsilla hoidetaan tehokkaasti morfiinilla tai fentanyylillä, joko tasavälein annosteltuna tai havainnoidun tarpeen mukaisesti. Hypermetabolian hoidossa propranololilla aikaansaatu syketason lasku vähentää elimistön lepoenergian kulutusta ja kataboliaa. Oksandrololilla on saatu aikaan jopa anabolisia vaikutuksia. Pamidronaatilla on pystytty säilyttämään rangan mineraalisisältö. Laajat palovammat aiheuttavat hyperglykemiaa. Insuliinilla on saatu suotuisa vaste lepoenergian kulutukseen sitä pienentämällä. Haavojen hoidossa parhaat tulokset kivun ja re-epitelisaation osalta on saatu Mepilex Ag:llä, Aquacelilla, DuoDermilla ja Transcytella.
Now showing items 1-2 of 2