Browsing by Title

Alkoholin ongelmakäyttö koskee isoa osaa suomalaisista. Viimeisten laajojen väestötason kyselytutkimusten mukaan alkoholin ongelmakäytön esiintyvyys on noin 11% ja alkoholiriippuvuuden esiintyvyys noin 5% suomalaisessa väestössä. Kaikille päihde- ja lääkeriippuvuuksille on samankaltaisia riskitekijöitä kuten perintötekijät, lapsuuden kehitysympäristö sekä psykiatriset häiriöt. Riippuvuuksissa on keskenään samankaltaiset syntymekanismit. Tutkielmassa esitellään lyhyesti riippuvuuksien kehittymiselle keskeiset riskitekijät sekä nykykäsitys riippuvuuksien kehittymisen mekanismeista.   Tutkielmassa tarkastellaan yleisellä tasolla alkoholin vaikutusta suomalaisten työterveyteen. Alkoholin runsas kulutus vaikuttaa väestötasolla negatiivisesti työkykyyn ja lisää sairauspoissaolojen määrää ja ennenaikaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tarkastelun keskiössä on alkoholi päihteenä ja sen käyttö Suomessa. Kuinka runsasta alkoholinkäyttö suomalaisilla on ja miten käyttö ilmenee työterveyden vastaanotolla? Onko ammattiryhmällä, sosioekonomisella statuksella sekä potilaan iällä tai sukupuolella väliä alkoholiriippuvuuden kehittymisen kannalta? Kuinka suuri osa työpoissaoloista tai työkyvyttömyyseläkkeistä liittyy runsaaseen alkoholinkäyttöön? Tutkielmassa selvitellään myös alkoholiriippuvuuden ja alkoholin suurkulutuksen yhteyttä Tutkielman tarkoituksena on selvittää nykykäytännöt alkoholiongelmien havaitsemisprosessissa työpaikoilla ja työterveyshuollon vastaanotolla. Minkälaisia käytäntöjä työpaikoilla on sovittu alkoholiongelmien ilmetessä ja miten hoitoonohjaus tapahtuu? Minkälaisia seurauksia alkoholiongelmilla on työntekijän kannalta ja miten työhön palaaminen tapahtuu alkoholiongelman hoidon aloittamisen jälkeen? Tutkielman päämääränä on perehtyä työterveyshuollon ja työpaikkojen yhteisiin keinoihin alkoholiriippuvuuden varhaiseksi tunnistamiseksi ja selvittää olisiko muita mahdollisia keinoja parantaa alkoholiongelmien varhaista tunnistamista.

Objectives: Autism spectrum disorder is characterized by social, communication, and behavioral deficits which are proposed to lie at the extreme end of a continuum of autistic traits. Milder manifestations of these traits are continuously distributed across the general population. A clear cut-off between subclinical traits and the clinical spectrum is found difficult to define. A broad range of early developmental abnormalities are associated with autism spectrum. Slow acquisition of social, language and motor skills are widely recognized in the clinical spectrum. This study aims to clarify if similar developmental difficulties is associated with milder autistic traits. Methods: This study is part of the Arvo Ylppö Longitudinal Study. The study cohort consisted from 2193 infants born between 1985 - 1986 in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa. The majority of the cohort compromised of infants who needed to be admitted to the neonatal intensive care unit within 10 days of birth, and a smaller part of infants who were born between the same time period but did not need hospital care within 10 days of birth. The current sample was selected from participants who were assessed by Griffiths Mental Developmental Scales at the age of 20 months and who completed Autism Spectrum Quotient (AQ) at the follow-up between the ages of 24 - 27. Association between Griffiths sub-scales and autistic traits were analyzed using linear and logistic regression. Results and conclusions: An association was found between early social and language development and the amount of autistic traits at the follow-up in early adulthood. Lower performance in both sub-scales were associated with higher amount of autistic traits. No association were found between early fine or gross motor skills and autistic traits. The results indicates that early development of social and language skills are associated with mild autistic traits in adulthood in the general population.

Ei-tarttuvat sairaudet muodostavat kansanterveydellisesti merkittävän kroonisten sairauksien kirjon. Näihin sairauksiin luetaan muun muassa allergiat, astma, diabetes, metabolinen oireyhtymä, ärtyneen suolen oireyhtymä, keuhkoahtaumatauti, kardiovaskulaariset taudit ja syövät. Näitä tauteja yhdistää elimistön matala-asteinen tulehdus ja näistä yleisimpiä ovat allergiset sairaudet. Allergisten sairauksien määrä on noussut 1960-luvulta alkaen. Esiintyvyys on noussut erityisesti teollisuusmaissa ja korkean sosioekonomisen luokan kohdalla. Vuonna 1989 David Strachan esitti, että monilapsisessa perheessä myöhemmin syntyneet lapset sairastivat vähemmän allergista nuhaa. Biodiversiteetin pienenemisen on myös katsottu johtaneen allergisten tautien lisääntymiseen. Tätä kutsutaan Hygienia-hypoteesiksi ja siinä ajatellaan luonnollisen immuunipuolustuksen kehityksen häiriintyvän liian vähäisestä allergeenialtistuksesta. Aineistona oli 20-vuoden prospektiivinen seuruuaineisto Savolaisten lasten allergian kehittymisestä. Aineisto kerättiin Kuopion yliopistosairaalassa täysiaikaisena syntyneistä lapsista ajanjaksolla 1.9.1979 - 1.4.1980. Aineistoon saatiin 100 atooppisen perheen lasta ja verrokkiryhmään valittiin 88 lasta. Täysimetyksestä, passiivisesta tupakoinnista ja lemmikkieläimestä ohjeistettiin. Tässä tutkimuksessa on aineistona lapset, jotka olivat mukana 20-vuoden iässä. Atooppisen perheen lapsista mukana oli 82 lasta ja verrokkiryhmästä 61 lasta. Aineistosta analysoitiin genetiikan ja ympäristötekijöiden vaikutusta astman ja atooppisen ihottuman synnylle. Aineistossa atooppiseen perheeseen syntyminen ja alle seitsemänvuotiaana alkanut vinkuva yskä ennusti astmaa 18-vuotiaana. Atooppista ihottumaa aikuisiällä ennusti, jos atooppista ihottumaa oli jo kaksivuotiaana tai allergisia nuha- tai silmäoireita alle seitsemänvuotiaana.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Organisaation oikeudenmukaisuutta käytetään kuvaamaan sitä, kuinka tasapuolisina organisaation jäsenet kokevat organisaation toimintaa säätelevät säännöt ja normit. Tämä oikeudenmukaisuus jaetaan yleensä kolmeen komponenttiin: 1) vuorovaikutteiseen, 2) menetelmälliseen ja 3) jakavaan oikeudenmukaisuuteen, joita on mahdollisuus seurata toisistaan erillisinä käyttämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia kysymyksiä. Tässä työssä tarkastelun kohteeksi otettiin vuorovaikutteinen oikeudenmukaisuus, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että nimenomaan tällä komponentilla on vahvin assosiaatio esimerkiksi työntekijöiden terveyteen. Helsinki Health Study-aineistosta kerättiin v. 2000-2002 peruskyselyn lisäksi tiedot vuosien 2007 ja 2012 seurantakyselyistä ja näistä muodostettiin pitkittäinen tietoaineisto yhdistämällä kyselytutkimuksen tiedot työnantajan rekisteristä saatuihin työaika- ja sairauspoissaolotietoihin. Koska aineistossa toistui saman henkilön kolmen eri aikapisteen tiedot, oli tutkimuksessa mahdollista vertailla vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden kokemuksen muutoksien ja sairauspoissaolojen muutoksien välistä yhteyttä. Jokaisen tutkittavan kokemalle vuorovaikutteiselle oikeudenmukaisuudelle laskettiin pistemäärä perustutkimuksen ja seurantatutkimuksissa toistuvien neljän kysymyksen perusteella ja nämä arvot dikotomisoitiin käyttämällä alimman tertiilin saamaa pistemäärää katkaisupisteenä. Näin jokaiselle tutkittavalle saatiin kolmesta aikapisteestä tieto siitä, olivatko he kokeneet vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden alhaiseksi. Työnantajan rekisteritietojen perusteella laskettiin jokaiselle tutkittavalle sairauspoissaolo-frekvenssi, joka saatiin jakamalla hänen lyhyiden sairauspoissaolojen lukumäärä työssäolopäivillä jokaisella tarkastelujaksolla. Samassa yhteydessä tunnistettiin aikaisemmin julkaistun kirjallisuuden perusteella mahdolliset sekoittavat tekijät. Kerättyjen tietojen perusteella tehtiin kaksi päämallia, jotka molemmat hyödynsivät negatiivista binomijakaumaa kuvaamaan lyhyiden sairauspoissaolojen ja henkilöiden kokeman vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden välistä yhteyttä. Toinen malleista lähestyi ongelmaa mallintaen yhteyttä yksilöiden välisten erojen (ns. Between-individual malli) ja toinen malli yksilöiden sisäisten erojen (ns. Within-individual malli) kautta. Kummastakin päämallista kehitettiin kolme tarkennettua mallia, jotka ottivat huomioon eri sekoittavien tekijöiden vaikutuksen. Malleista laskettiin sairauslomajaksojen ilmaantumistiheyksien suhteet (IRR) sekä niiden 95 % luottamusvälit. Yksilöiden sisäisen analyysin perusteella todettiin, että alhaiseksi koettu vuorovaikutteinen oikeudenmukaisuus oli yhteydessä lyhyiden sairauspoissaolojaksojen riskin kasvuun (IRR = 1,05 [1,01-1,09] ja tämä yhteys kesti tarkastelun myös useamman sekoittavan tekijän osalta. Yksilöiden välisten suhteiden analysointi paljasti sen, että vuorovaikutteisen oikeudenmukaisuuden heikkenemisellä oli vahvin yhteys lyhytaikaisten sairauspoissaolojen riskin kasvuun, kun sekoittavat tekijät huomioitiin [IRR = 1,17 [1,05-1,30]). Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että johtamiskäytäntöihin ja erityisesti esimiesten käytökseen ja työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun panostaminen ja tätä kautta työntekijöiden kokeman oikeudenmukaisuuden tason säilyttäminen saattaa olla tehokas tapa vähentää lyhytaikaisia sairauspoissaoloja.

Alveolaarinen ostiitti on kivulias hampaan poiston jälkeinen komplikaatio, jonka syntymekanismi on edelleen epäselvä. Tämän lisäksi sen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon ei löydy täysin yhtenevää mielipidettä. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on perehtyä ajankohtaisiin artikkeleihin ja tehdä niistä yhteenveto. Tutkielmassa käsitellään alveoliitin riskitekijöitä, ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Huolimatta monista tutkimuksista näyttäisi siltä, että edelleen ollaan epävarmoja alveoliitin oikeanlaisesta hoidosta. Useimmat tutkimukset kuitenkin tukevat väitettä, jonka mukaan tupakointi, naissukupuoli, suun kautta otettavat ehkäisypillerit ja korkea ikä lisäävät alveoliitin todennäköisyyttä. Ennaltaehkäisynä voidaan käyttää antibioottia ennen operaatiota ja jatkaa sitä post-operatiivisesti. Myös klooriheksidiinin käytöstä on hyviä tuloksia. Alveoliitin hoitoon käytetään kivunlievitykseen tarkoitettuja särkylääkkeitä. Huuhtelu keittosuolaliuoksella ja tamponin asettaminen poistokuoppaan auttavat paranemisessa. Tamponiin annosteltaviksi lääkeaineiksi suositellaan antiseptistä jodoformia sekä kivun lievittämiseen eugenolia sekä bentsokaiinia. Johtopäätöksenä totean, että nykyisen tiedon mukaan alveoliitti johtuu huonosti paranevasta poistokuopasta. Vaikka alveoliitin selkeää syytä ei tiedetä, on kuitenkin saatu selvyys sen riskitekijöistä, ennaltaehkäisystä ja hoidosta.

Älypuhelimiin kehitetään jatkuvasti sovelluksia ja lisäosia lääkärin työhön. Ne tuovat älypuhelimeen uusia ominaisuuksia ja pystyvät toimimaan lääkärin tutkimusvälineenä. Lisäosien kirjosta löytyy mm. EKG antureita, otoskooppeja, oftalmoskooppeja, ultraääniantureita, verenpainemittareita, vieridiagnostiikkaa ja paljon muuta. Älypuhelimella on potentiaalia tuoda myös käyttöystävällisyyttä, pientä kokoa ja kannettavuutta, halvempaa hintaa ja jopa etäkonsultaatiomahdollisuuksia. Toteutuvatko nämä käytännössä? Tätä tutkielmaa varten tehtiin katsaus nykyisiin älypuhelintutkimusvälineisiin, sekä kirjallisuushakujen että tuotehakujen avulla. Tuloksissa kerrataan esimerkkejä erilaisista lääkärin työkaluiksi soveltuvista laitteista, ja myös kerrataan mitä tutkimustulokset näyttävät niiden hyödyistä. Toisessa osiossa näytämme esimerkin kautta, kuinka älypuhelimella voidaan toteuttaa kurkunpäätutkimus, tallentaa äänihuulivideota ja tietoturvallisesti etäkonsultoida löydöksistä. Esimerkki toteutetaan HYKS KNK klinikan etu- ja takapäivystäjien väliseen kommunikaatioon.

Objective. Difficulties in naming are common already in the very early stages of Alzheimer's Disease, and the difficulties increase as the disease progresses. There are few studies of naming errors in confrontation naming tests by Finnish persons with Alzheimer's disease to date. The purpose of this study was to examine the naming errors and correction attempts produced in the Boston Naming Test (BNT) by Finnish speaking persons with mild and moderate Alzheimer's disease, and how those naming errors and correction attempts change both quantitatively and qualitatively as the disease progresses. Methods. Participants in this study were Finnish speaking persons with mild (n=20) and moderate (n=20) Alzheimer's disease, and healthy age-matched controls (n=30). Participants were given the Boston Naming Test in 1994–1997. Patients with probable Alzheimer's disease came from the Memory Research Unit of the Department of Neurology, Helsinki University Hospital. Control subjects were volunteers from the Helsinki Aging Brain Study which started in 1989, and the controls were chosen from various age groups (55, 60, 65, 70, 75, and 80 years) by random sampling. All the participants underwent complete neurological and neuropsychological examinations. Naming errors and correction attempts produced in the BNT were classified, and the scores were analyzed with the non-parametric Kruskal-Wallis one-way analysis of variance, as well as with chi-square test and Mann-Whitney U test for post hoc pairwise comparisons between groups. Results and conclusions. Compared to healthy age-matched controls, patients with Alzheimer's disease made more naming errors and naming attempts, the number of which increased distinctly as the severity of the disease progressed. Several kinds of semantic naming errors were the most common errors in all three study groups. Patients with Alzheimer's disease gave a particularly large number of descriptions of the target word, as well as unrelated answers. The results show that naming errors change both quantitatively and qualitatively in the course of Alzheimer's disease, and the changes continue as the disease progresses. These results are congruent with earlier studies. A new observation in this study was that during confrontation naming the quantity of empty speech which was included in the correction attempts was almost twice as high in the group with mild Alzheimer's disease compared to healthy controls. Future research is needed to detect at which point of the trajectory of Alzheimer's disease the aforementioned changes are observable.

Tutkimuksessa arvioitiin AMH-määrityksen merkitystä lapsettomuuspotilaiden IVF-hoitoa suunniteltaessa. Selvitimme follikkeleiden, munasolujen, hyvälaatuisten ja pakastettujen alkioiden määrän sekä hoidon tuloksen. Näitä muuttujia verrattiin AMH- ja FSH-pitoisuuksiin eri ikä- ja diagnoosiryhmissä. AMH-pitoisuus korreloi hyvin yllä oleviin muuttujiin sekä käytettyyn gonadotropiinimäärään. Hoidon lopputulokseen, eli mahdollisesti hoitoalkuiseen raskauteen, määritys ei yhtä selvästi näytä vaikuttavan, poikkeuksena kuitenkin potilaat joiden AMH-pitoisuus on jäänyt kokonaan alle mitattavan arvon.

Respiratory distress syndrome is a major cause of neonatal morbidity and mortality in premature infants caused by immaturity of the lungs. In recent years lamellar body count (LBC) has replaced phospholipid tests as the primary fetal lung maturity assessment method. Our aim was to develop new reference values for LBC and compare the performance of LBC and phospholipids. We also wanted to estimate the impact of new references on the costs and accuracy of the fetal lung maturity determination. Data was collected on all mothers who had LBC testing at Women's Hospital (Helsinki University Central Hospital) during 2009-2011 (n=299) and their fetuses. As in other recent studies, LBC was found to perform slightly better than phospholipids. Specificity and sensitivity values for LBC were calculated with ROC analysis and the results led to the recommendation of a single cutoff value for LBC and the discontinuation of phospholipid testing in non-diabetic mothers.

During another research project, we noticed a small possibly interleukin-4 producing unknown cell population. This thesis aims to search for possible, yet unknown sources of cytokine mentioned. At the beginning of the thesis, there will be a summary of known sources of interleukin-4 as well as production, structure, and effects of it. The most significant source is T helper cells which are found with great numbers all over the immunologically active tissues and blood. Interleukin-4 has major role in parasitic defence, allergic reactions, and asthma, and it affects also other immune responses. We got fresh organ donor samples from HUS transplant surgeons for this thesis. Samples were taken from ileum, mesenteric lymph nodes, and blood as a control. The cells were single cell isolated and chemically coloured for flow cytometric analysis. With the method, it is not possible to prove that cells mentioned have produced interleukin-4 but being interleukin-4-positive suggests that. We were able to measure the number of immune cells and their interleukin-4-positivity in human ileum, which is rare worldwide. The distribution of immune cells and their interleukin-4-positivity in ileum resembled lymph nodal distribution. Predictably, most of interleukin-4-positive cells were T cells, but there were also macrophages, B cells and plasma cells in notable numbers. B cells and plasma cells have not been described to produce interleukin-4 which is why this population is especially interesting. This population could explain the unknown cells of the other study. MeSH: Interleukin-4, T-lymphocytes, B-lymphocytes, Flow Cytometry