Browsing by Title

Abstract: The objective of the thesis is to evaluate the validity of different examination questions in testing the theoretical information of fixed prosthodontics and to create a bank of exam questions. Materials Chapters 1, 2, 4, 6.1 and 10 of the textbook A Textbook of Fixed Prosthodontics: A Scandinavian Approach are used as the analyzed material in the thesis. Methods The different possibilities for testing the theoretical information have been identified based on the literature used. Different exam question types are used as testing methods for the crucial contents of the analyzed material. The question types are presented and evaluated separately using versatile didactic literature sources. Results A bank of exam questions created for testing the analyzed material is presented as the results of this thesis. Discussion The exam questions created and evaluated in the thesis can be used as exam questions themselves or as inspiration for exam questions in the future fixed prosthodontics exams. The precise analyzation and the creation of the exam questions based on the analyzation can be perceived as an absolute strength of this thesis. A clear weakness of the thesis is the fact that it was not possible to test the created questions in practice.

Background: We only know a little about healthy women’s preferences for breast cancer treatment. In this study we examined demographic and other factors that may influence these treatment preferences. Our interest was specially focused on who preferred the lightest cancer treatment. Methods: A survey including questions on lifestyle, quality of life and health was sent to 10 000 randomly selected 49 - year- old women in Finland. The survey covered womens’ treatment preferences for breast cancer. Associations between the treatment preferences and demographic factors were analyzed with cross tabulations and logistic regression. Results: 53% women participated in the survey. These women had different treatment preferences. However the most common wish was any treatment that would definitely remove the tumor. Women that were married or in a relationship, and women who attended the working life, were less likely to prefer the lightest and the most saving treatment. Women who wished for the lightest treatment didn’t worry about breast cancer nor did they have relatives that had been through breast cancer treatment. Conclusions: Anxiety over cancer and fear of losing your family may be the reasons why married women and those with more worries about breast cancer did not prefer the lightest treatment. Although there were different views in how to treat breast cancer, majority of women would prefer any treatment to assure a successful result.

Tässä tutkielmassa tutustutaan terveydenhuollon käsitteisiin: saatavuuteen, rahoitukseen, hyödyntämiseen, kansalliseen terveydenhuoltoon ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Saatavuus määritellään mahdollisuudella tyydyttää terveystarpeita. Terveydenhuollon rahoituksella tarkoitetaan varojen keräämistä, rahastojen muodostamista ja palveluiden ostamista. Palveluiden hyödyntämiseen vaikuttavat yksilön käyttäytymisen lisäksi sosioekonominen asema ja palveluiden saatavuus. Kansallisella terveydenhuollolla tarkoitetaan koko väestön mahdollisuutta terveyspalveluiden käyttöön tarpeen tullen kohtuuhinnalla. Terveysalan ammattilaisten epätasainen maantieteellinen jakautuminen sekä pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut vähentävät saatavuutta sekä pohjoismaissa, että Itä-Afrikassa. Pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut ovat kuitenkin pienituloisissa maissa moninkertainen ongelma verrattuna korkeatuloisiin maihin. “Out-of-Pocket payment” eli terveyspalveluiden omasta taskusta maksaminen ajaa pienituloisia köyhyyteen. Pohjoismaissa palvelujen käyttämättömyys on yleisesti alhaista. Hyvinvointivaltioissa alhaiset henkilökohtaiset tulot ovat merkittävin hyödyntämistä vähentävä tekijä. Pienituloisissa maissa palveluiden käyttämättömyyttä lisää palveluiden huonoksi koettu laatu ja puutteet terveystiedoissa. Kansallinen terveydenhuolto on globaali tavoite, joka on saavutettu Suomessa vuosikymmenien kehityksen seurauksena. Jokaisella pysyvästi maassa asuvalla on oikeus sosiaaliturvaan, joka sisältää terveyspalvelut. Sub-Saharan Afrikassa tavoitteeseen ei olla vielä päästy. Esteinä ovat alhainen sairausvakuutuksen kattavuus, lukuisat sairausvakuutusjärjestelmät ja riittämätön valtion rahoitus. Ruanda on ainoa maa Sub-Saharan Afrikassa, joka on saavuttanut 80 % sairausvakuutuksen kattavuuden.

Perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi on suomalaiseen tautiperimään kuuluva systeeminen sairaus, joka aiheutuu pistemutaatiosta gelsoliinia koodaavassa geenissä. Tauti ilmenee tyypillisimmin aikuisiällä silmä-, iho- ja hermo-oirein muuttaen erityisesti sekä kasvojen ulkonäköä että toimintoja, joita perinteisesti oireenmukaisesti hoidetaan plastiikkakirurgisin toimenpitein. Ihon löysyys, etenevä kasvohermohalvaus sekä muut gelsoliinimutaation aiheuttamat poikkeavuudet, kuten taipumus postoperatiivisiin vuotoihin, asettavat kuitenkin haasteita sekä plastiikkakirurgisten toimenpiteiden toteutukselle että saavutettujen leikkaustulosten pysyvyydelle. Parantavan hoidon toistaiseksi puuttuessa terveyteen liittyvän elämänlaadun optimoiminen on etusijalla. Tauti ilmenee näkyvimmin kasvoissa, minkä lisäksi esiintyy lievempiä systeemisiä manifestaatioita, kuten rytmihäiriöitä, munuaisvaurioita sekä raajojen perifeeristä neuropatiaa. Taudin vaikutusta elämänlaatuun ei ole systemaattisesti aiemmin tutkittu. Tutkimuksen aineistona toimi 23 perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavaa potilasta, joille tehtiin plastiikkakirurgisia leikkauksia Helsingin Yliopiston plastiikkakirurgisessa yksikössä aikavälillä 12/2004-10/2010. Seurannan päätteeksi vuonna 2015 he täyttivät 15D-lomakkeen, joka on validoitu geneerinen, laajasti käytetty suomenkielellä saatava terveyteen liittyvän elämänlaadun mittari. Mittarin suomalaiset väestöarvot ovat saatavilla Terveys-2011 -tutkimuksen perusraportista. Havaitsimme, että perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavien potilaiden elämänlaatu on tilastollisesti merkitsevästi alentunut verrattuna suomalaiseen väestöön. 15D-intrumentti osoittautui olevan herkkä havaitsemaan perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavien potilaiden tyypilliset terveysongelmat, ja kaikki potilaat palauttivat kyselylomakkeen täydellisin merkinnöin. Täten lomake osoittautui käyttökelpoiseksi työkaluksi gelsoliiniamyloidoosi-potilaiden terveyteen liittyvän elämänlaadun tutkimisessa. Terveydenhuollon vaikuttavuuden keskeiseksi mittariksi on noussut terveyteen liittyvä elämänlaatu. 15D-instrumentin on osoitettu olevan sensitiivinen muutoksille, joten nyt kun olemme osoittaneet 15D-instrumentin olevan soveltuva perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia sairastavilla potilailla, aikomuksena on sen avulla tutkia plastiikkakirurgisen hoidon vaikuttavuutta tässä sairaudessa.

Aim: Psychosis risk has been researched a lot during last couple of decades and different tools for predicting psychosis have been formed and taken in the clinical practice. About one third of those in clinical high risk for psychosis develop psychosis, but only in help-seeking population. There is ongoing research aiming to improve on the existing psychosis prediction tools and to develop new ones with better prognostic accuracy and greater generalizability to the more varied populations. It has been also argued that psychosis transition is not the most useful outcome to focus on and that functioning is more clinically relevant. However, lack of replication or external validation studies remains problem. The current study aimed to test the performance of the published psychosis prediction models in general psychiatric sample of adolescents. In addition to this, same prediction models were also used to predict functioning using psychiatric hospitalization as an proxy. Methods: The current study utilized Helsinki Prodromal Study cohort, an ongoing prospective psychosis risk study. The sample (N=146) consisted of adolescents aged 15-18 at baseline who had been starting as new patients in public psychiatric care. The psychosis prediction models tested in the current study were selected from recent exhaustive review. Final amount of prediction models was 16 from 13 published articles. Predictors included parts of Structured Interview for the Prodromal Syndromes (SIPS), cognitive functions, substance use, and functioning ability and outcome variables were psychosis diagnose and psychiatric hospitalization. Analyses methods were logistic regression and area under the receiver operator characteristics curve. The participants were followed 7 years or until they developed psychosis. Findings and conclusions: Performance of the models was not as good as in original studies, which was to be expected since the sample was more varied than in original studies. However, almost all of the models predicted both psychosis and hospitalization better than high psychosis risk assessed by the SIPS did. For psychosis predictors that would perform well regardless of the model couldn’t be found, but models including disorganized communication performed worst. For hospitalization, models including positive symptoms, functioning, and duration of (untreated) symptoms performed best. Accuracy of the models was not clearly connected to the models ability to explain variance. More research aiming to validate and replicate suggested psychosis prediction models is needed.

Lung cancer is one of the most common and deadliest cancers worldwide, but the mechanisms behind different types of lung cancer are still poorly understood. Non-small cell lung cancer makes up 80% of lung cancers, and some epigenetic mechanisms have been proposed for it. Epigenetic modifications are a way of influencing the expression of genes by inhibition or activation. PRC2 is an epigenetic modulator that catalyses the formation of methyl groups on histone 3 lysine 27, which is an epigenetic mark with repressive nature. PRC2 has been proposed to be downstream of AMPK, an energy sensor of the cell, which is phosphorylated by LKB1 under energy stress conditions. Inactivating mutations in LKB1 are known to cause and worsen non-small cell lung cancer, and the overexpression of EZH2, the catalytic subunit of PRC2, has similar effects. Therefore, establishing a novel downstream mechanism linking LKB1, AMPK, and PRC2 together could explain one mechanism for NSCLC tumorigenesis. Changes in metabolism are a feature of cancer cells, and this pathway could also link energy stress and cancer together. Mouse embryonic fibroblast and H358 cell lines overexpressing wild type EZH2, mutant EZH2 and GFP were generated and treated with the glycolysis inhibitor 2-deoxyglucose to study the effects of energy stress. Levels of histone methylation and phosphorylation statuses of AMPK and its downstream target ACC were assessed with Western blotting, and expression levels of potential PRC2 target genes with RT-qPCR. The study setting proved to be functional for the response of AMPK to energy stress conditions, as both AMPK and ACC were phosphorylated in the presence of 2-DG. In mouse embryonic fibroblasts, PIM1 showed different gene expression with wild type and mutant EZH2, suggesting that its activation would be regulated through the phosphorylation of the T311 site of EZH2 during energy stress. The results from histone methylation statuses did not follow the hypothesis, possibly because of the lack of specificity of detecting global H3K27me3. Other target genes besides PIM1 in MEFs did not show significant changes in expression level. Considering that the incorporation of the mutant EZH2 into PRC2 complexes was not validated, additional research would be needed to confirm or deny the explained mechanism between PRC2 and AMPK.

Tausta Mobiililaitteista on tullut luonnollinen osa opiskelijoiden arkea, ja niitä voidaan erilaisten sovellusten ansiosta hyödyntää useisiin tarkoituksiin ja toimintoihin. Mukana vaivattomasti kannettavien mobiililaitteiden yleistymisen ja teknologisen kehityksen ansiosta laitteiden potentiaali itseoppimisvälineenä on havaittu, mikä on avannut uusia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen myös yliopisto-opetuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa muistiinpanojen tekemisen on todettu tehostavan oppimista, mutta yleinen suhtautuminen sähköisiin muistiinpanoihin on ollut varautunutta: niiden on todettu haittaavan opiskelijoiden keskittymistä ja aiheuttavan ylimääräisiä häiriötekijöitä (esim. sosiaalinen media) ja visuaalista ylikuormitusta. Ainoassa vertailevassa tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin sähköisiä ja käsin tehtyjä paperimuistiinpanoja, paperimuistiinpanoja pidettiin suositeltavampina. Siitä, miten opiskelijat tekevät ja käyttävät sähköisiä muistiinpanoja, ja miten ne vaikuttavat oppimiskokemukseen, on tehty vain vähän tutkimusta. Aineisto ja menetelmät Vuodesta 2013 Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille on jaettu iPad-tablettitietokoneet opiskelukäyttöön. Koska mobiililaitteiden käyttö lääketieteen opetuksessa on ollut kansainvälisestikin suhteellisen uusi ilmiö, kerättiin vuonna 2013 opintonsa aloittaneesta opiskelijakohortista tutkimusaineistoa sähköisin kyselyin pitkittäisesti vuosina 2013–18. Tutkimus toteutettiin toimintatutkimuksena ja siinä tarkastellaan opiskelijakohortin kokemuksia mobiililaitteiden opiskelukäytöstä eri opiskeluvuosina (LL/LH1–5) sekä parhaiksi koettuja tapoja tärkeimpinä pidetyille toiminnoille. Tutkimukseen vastasi 124 lääketieteen ja 52 hammaslääketieteen opiskelijaa, ja vastausprosentti vaihteli välillä 73–95. Avoimien kysymysten vastaukset koskien kolmea tärkeintä mobiililaitteiden opiskelukäyttötapaa analysoitiin laadullisella sisältöanalyysilla ja tulokset trianguloitiin määrällisten muistiinpanoja koskevien väittämien tulosten kanssa. Lisäksi fokusryhmähaastatteluja toteutettiin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden keskuudessa tulosten pätevyyden varmistamiseksi. Löydökset Sähköiset muistiinpanot olivat keräämässämme aineistossa selvästi oppimista edistävä ilmiö, toisin kuin kirjallisuudesta oli aiemmin esitetty. Yhdenmukaisesti kyselyraportista ilmenevä mobiililaitteiden (iPad) parhaaksi ja tärkeimmäksi koettu käyttötarkoitus oli sähköisten muistiinpanojen tekeminen. Myös tiedonhaun sekä pääsyn sähköisiin oppimateriaaleihin ja -sovelluksiin koettiin mobiililaitteilla helpottuneen, mikä ilmeni etenkin nopeaa tiedonhakua vaativassa potilaskontaktissa. Mobiililaitteet ja -sovellukset mahdollistivat lineaaristen ja non-lineaaristen opiskelustrategioiden käytön ja opiskeltavan tiedon edistyneen prosessoinnin yksilöllisten ja visuaalispainotteisten sähköisten oppimateriaalien muokkauksen (merkinnät, korostukset, alleviivaukset, kommentit) ja organisoinnin kautta. Lisäksi mobiililaitteiden yksilöllisesti rakennettuja digikirjastoja sekä tiedon jatkuvaa saatavuutta kertausta ja palautusta varten pidettiin hyödyllisenä. Kliinisen vaiheen lääketieteen opintolinjan opinnoissa mobiililaitteiden täysitehoista hyödyntämistä kuitenkin haittasivat muun muassa opetushenkilökunnan vastahakoisuus ja epäluulot mobiililaitteita kohtaan, potilaskontakti ja laitteiden sairaalaympäristössä haasteelliset ominaisuudet, kuten laitteen suuri koko. Pohdinta Opiskelijat käyttävät mobiililaitteita monipuolisesti, sujuvasti ja aktiivisesti ja omaksuvat nopeasti uusia teknologioita, mikä tulisi huomioida ja hyödyntää lääketieteen koulutuksessa, etenkin opetusmateriaalien ja -metodien kehittämisessä. Mobiililaitteiden tehokas käyttö muistiinpanovälineenä lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnoissa edellyttää mobiililaitteiden ja -sovellusten käytön sujuvaa hallintaa (digitaidot), sähköiseksi sovellettavissa olevia muistiinpanomenetelmiä (sovellukset, e-luentomateriaalit ja -kirjastot, kosketusannotointi: e-piirtäminen ja -kirjoittaminen) sekä kiinteää yhteistyötä yliopiston kanssa (saatavilla olevat digitaaliset materiaalit, opetushenkilökunnan avoin, supportiivinen asenne ja tuki mobiilioppimiseen) ja potilaiden informointia. Näihin liittyvien esteiden tunnistaminen ja ratkaiseminen on välttämätöntä, jotta mobiililaitteet voitaisiin integroida yliopisto-opetukseen. Itse tuotettujen ja aina saatavilla olevien sähköisten muistiinpanojen tuoma etu opiskeltavan aineksen muistiin painamisessa ja etenkin palauttamisessa voitaisiin mobiililaitteiden avulla valjastaa tehokkaasti käyttöön lääketieteen opetuksessa, mikäli laitteiden käyttö tehdään saumattomaksi osaksi opetusta ja mahdollistetaan myös kliinisen vaiheen opinnoissa. Lisää tutkimusta kaivataan mobiilioppimisen erityispiirteistä, vaikutuksista opiskelukokemukseen ja oppimistuloksiin ja potilaskontaktiin sekä erilaisten mobiilisovellusten, kuten sosiaalisen median, virtuaalimikroskopian ja muiden innovatiivisten opiskelusovelluksien, merkityksestä.

Goals Intelligence and temperament are two essential concepts in the study of interpersonal psychological variation. The connections between these two domains of variation have, however, been the subject of only limited research. With the exception of a well-replicated association between intelligence and effortful control, a trait comprising attention, focus, restraint, and goal-oriented behavior, results have been highly varied. The purpose of this study was to examine the associations between intelligence and temperament at ages 8 to 12 and whether temperament is associated with cognitive development during the years in question. Methods This study utilizes data collected as part of the Glaku longitudinal research project, on 468 child-parent pairs. The parents filled in questionnaires concerning their child's temperament at ages 8 and 12, and the children were concurrently administered four subtests of the WISC-III, two of which represented verbal and two nonverbal cognitive ability. At each age, three higher-order temperament traits and their constituent lower-order dimensions were estimated from the questionnaire data. The associations between these intelligence and temperament measures were subjected to a series of linear regression analyses. Results and Conclusions As predicted from prior research, effortful control is strongly associated with intelligence at ages 8 and 12. In addition, higher effortful control at age 8 is associated with greater improvement in vocabulary from age 8 to age 12. Of the other temperament traits assessed, shyness is associated with poorer verbal performance at age 12, and a tendency to negative emotionality is associated with better cognitive performance at age 12. The latter result is surprising in the light of prior research.

Background: We studied two different visual effects: In brightness induction, the perceived brightness of the stimulus is altered by the luminance of its surround, and in orientation selective contrast suppression the contrast of the stimulus appears lower when surrounded by a collinear surround of higher contrast. In previous studies, orientation selective contrast suppression has been found to be altered in patients who have been diagnosed with depression. Objectives: We measured symptoms of anxiety and depression in our non-clinical sample in order to compare them to their performance in the visual experiments. The goal of our online experiment was also to replicate both of the visual effects without a tightly controlled environment. Methods: Our online experiment consisted of a repeated measures design, with separate blocks for randomised brightness trials, randomised contrast trials, and self-report mental health questionnaires. In the visual trials participants were asked to estimate the brightness or contrast level of a central stimulus, while its surround was varied in luminance or contrast. Our sample consisted of 76 healthy participants with a mean age of 25. Results and conclusions: We managed to replicate both the brightness induction and the orientation selective contrast suppression effects, and found that the use of different electronic devices in completion of the study had no significant effect on the results. Participants reported varying levels of symptoms of anxiety and depression, and 61.6 % of them crossed clinically relevant cut-off points. We did not find a statistically significant connection between the visual effects and symptoms of anxiety and depression. This is encouraging, as it indicates that having only a few symptoms of mental disorders does not alter contrast perception. However, finding out at what point is the contrast perception altered, warrants further study.

Munuaisensiirto parantaa potilaan elämänlaatua, pidentää elämää ja vähentää kustannuksia dialyysiin verrattuna. Suurin osa munuaissiirteistä saadaan Suomessa ja länsimaissa aivokuolleilta luovuttajilta. Aivokuoleman aiheuttamat muutokset luovuttajan hemodynamiikassa ja samanaikainen sytokiinimyrsky vaurioittavat elimiä, ja on kliinisesti merkittävää tarkastella, tuleeko elimet irrottaa mahdollisimman varhain lisävaurioiden kehittymisen estämiseksi. Suomessa elimet irroitetaan nopeasti, mutta käytännöt vaihtelevat maittain. Tarkoituksenamme oli tutkia, miten elinirrotusviive assosioituu munuaissiirteen tuloksiin. Keräsimme todetun aivokuoleman ja elinirrotuksen välisen ajan, sekä luovuttajan ja siirteensaajan tiedot Suomen Elinsiirtorekisteristä 2004–2017, sekä Yhdysvaltojen Scientific Registry of Transplant Recipients-rekisteristä 2008–2018. Analysoimme elinirrotusajan assosiaatiota päätemuuttujiin monimuuttujamalleissa vakioimalla luovuttajan riski-indeksillä, sekä siirteensaajan iällä, diabeteksella ja dialyysin kestolla. Assosiaatio mallinnettiin restricted cubic spline-funktioiden avulla. Kaikkiaan 2 388 Suomessa ja 101 474 Yhdysvalloissa tehtyä munuaisensiirtoa otettiin analyysiin. Mediaaniaika aivokuolemasta elinirrotukseen oli 9,8 tuntia (interkvartiiliväli 7,8-12,4) Suomessa ja 34,8 tuntia (interkvartiiliväli 26,3-46,3) Yhdysvalloissa. Monimuuttujamalleissa korkein siirteen myöhästyneen käynnistymisen riski assosioitui hyvin lyhyisiin ja pitkiin elinirrotusviiveisiin. Matalin riski myöhästyneeseen käynnistymiseen oli 20-50 tuntia elinirrotuksesta. Pidempi elinirrotusviive assosioitui lineaarisesti matalampaan siirteen menetyksen riskiin (riskisuhde 0,9/1 tunti, 95% luottamusväli 0,88-0,92; p=0,001). Akuutit rejektiot eivät assosioituneet elinirrotusviiveen kanssa. Pidempi elinirrotusviive ei assosioitunut huonompiin munuaissiirteen tuloksiin, vaan saattaa olla jopa edullista.