Browsing by Title
Now showing items 225-244 of 2464
-
(2023)Tausta Biopankkinäytteiden tutkimustoiminnassa kertynyt geneettinen tieto voi paljastaa näytteenantajasta kliinisesti merkittäviä seikkoja, kuten suurentuneen syöpäriskin aiheuttavan perimän muutoksen. Näille henkilölle voitaisiin tarjota tehostettua seurantaa ja riskiä vähentävää leikkaushoitoa. Geneettisen tiedon kertyminen biopankkeihin onkin herättänyt pohdintaa siitä, miten se sopisi palautettavaksi ja hyödynnettäväksi terveydenhuollossa. Tämän biopankkilähtöisen lähestymistavan käyttökelpoisuus ja vaikuttavuus ovat toistaiseksi epäselviä. Menetelmät Tässä tutkimuksessa tarkastellaan henkilöitä, jotka on Helsingin Biopankkiin FinnGen-tutkimusprojektista palautuneesta geneettisestä tiedosta seuloen tunnistettu BRCA1-, BRCA2- tai PALB2-geenin patogeenisen muutoksen kantajiksi ja joille on tarjottu perinnöllisyysneuvontaa HUS Kliinisen genetiikan yksikössä osana HUS Syöpäkeskuksen, HUS Diagnostiikkakeskuksen ja Helsingin Biopankin tutkimusta. Potilasasiakirjoista selvitettiin henkilön ja suvun syöpähistoriaa, kantajuustiedon konkreettista vaikutusta potilaan hoitoon ja nyt selvinneen syöpäalttiuteen liittyvän tiedon välittymistä suvussa. Tulokset Aiempi rintasyöpädiagnoosi oli 37 %:lla naisista ja 63 %:lla suvuista. Suvuista 27 % täytti HUS:n perinnöllisen rintasyöpä- ja munasarjasyöpäalttiuden geenitutkimuskriteerit. Kuvantamistutkimuksiin osallistuivat kaikki naiset, joille se oli perusteltua. Naisista 26 %:lle suoritettiin rinnanpoisto ja 11 %:lle munanjohtimien ja munasarjojen poisto riskiä vähentävänä leikkauksena. Keskimäärin 1,87 sukulaista indeksihenkilöä kohden hakeutui perinnöllisyyslääketieteellisiin selvittelyihin. Pohdinta Vain neljäsosassa tapauksista sukulaisia ei hakeutunut perinnöllisyyslääketieteellisiin selvittelyihin, eikä tässä havaittu eroa kokemuksiin kliinisesti tunnistettujen sukujen parissa. Kantajuustiedolla oli selvä vaikutus potilaiden seurantaan ja hoitoon. Harva suku olisi tunnistettu kliinisessä käytössä olevien lähetekriteerien perusteella. Biopankkitoiminnassa kertyvän genomitieton hyödyntäminen perinnöllisen rintasyövän hoidossa vaikuttaisikin toimivan ja tuovan lisähyötyä.
-
(2023)Luuston metaboliset ongelmat ovat yleinen elämänlaatua alentava vaiva lapsisyöpäpotilailla, eikä niiden optimaalista hoitoa vielä tunneta. Luusto-ongelmien kehittymiseen vaikuttavat syöpään liittyneet hoidot sekä syöpä itse. Aikuisten luusto-ongelmien hoidossa käytettyjä lääkkeitä, bisfosfonaatteja, on käytetty lapsilla perinnöllisen osteoporoosin muodon hoidossa, mutta laajempaa tutkimusnäyttöä niiden käytöstä lapsisyöpäpotilailla ei ole. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää bisfosfonaattien käyttöä lapsisyöpäpotilailla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosina 2002–2019. Tutkimuksessa kerättiin potilastietojärjestelmästä tieto 25 tutkittavan potilaan sairastamasta syövästä, luusto-ongelmasta, annetusta bisfosfonaattilääkityksestä, hoidon mahdollisista sivuvaikutuksista sekä hoidon onnistumisesta. Aineistossa yleisin sairastettu syöpä oli akuutti lymfaattinen leukemia, jota sairasti 17 potilasta. Yleisimmät syyt bisfosfonaattilääkitykselle olivat osteoporoosi ja osteonekroosi. Käytetyin bisfosfonaatti oli pamidronaatti. Seitsemän potilasta sai bisfosfonaattihoidot syöpähoitojen aikana ja 18 syöpähoitojen päätyttyä. Vertailtaessa niitä potilaita, jotka saivat bisfosfonaattihoitoja syöpähoitojen aikana niihin, jotka saivat bisfosfonaattihoidot syöpähoitojen jälkeen, nähtiin bisfosfonaatit syöpähoitojen aikana saaneilla suotuisampi kehitys luuston tiheydessä, kuvantamistuloksissa sekä muissa kliinisissä parametreissä. Tutkittavassa joukossa bisfosfonaattihoidon mahdollisia haittavaikutuksia esiintyi useimmilla potilailla, mutta vakavia haittavaikutuksia ei esiintynyt, vaikka tutkittavana joukkona oli raskaasti hoidetut lapsisyöpäpotilaat. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä että, bisfosfonaatit ovat turvallinen ja toimiva vaihtoehto lapsisyöpäpotilaiden luusto-ongelmien hoidossa. Varmemman tiedon saamiseksi tarvitaan vielä kliinisiä kontrolloituja tutkimuksia.
-
(2017)Aortaklaffstenos är den vanligaste indikationen för implantation av biologisk aortaklaff. Enligt vårdrekommendationer har patienterna antikoagulativ behandling med warfarin i tre månader efter operationen. Målet med studien är att kartlägga blödningar hos patienter med biologisk aortaklaffprotes, samt undersöka riskfaktorer för blödning i denna patientgrupp. Undersökningen gjordes på material som retrospektivt samlats in ur patientjournaler från universitetssjukhus i Finland och är en del i CARE-AVR-projektet. I materialet ingick 721 patienter och det förekom totalt 98 blödningsincidenter under uppföljningstiden, av dessa var 56 stora blödningar. I studien framkommer att behandlad hypertension innan aortaklaffimplantationen tredubblar risken för stor blödning. Permanent warfarinbehandling vid 3 månader efter operationen ökar risken för blödning. Kön, ålder vid operationen, diabetesbehandling och hjärtsvikt inverkar inte på blödningsrisken. En modifierad HAS-BLED klassifikation lämpar sig inte som verktyg vid bedömning av blödningsrisken hos patienter med biologisk AVR.
-
(2018)Målet med studien är att undersöka blodtryckets betydelse vid cerebral småkärlssjukdom hos typ 1-diabetiker. Sambandet har tidigare varit okänt, men i en studie av FinnDiane verkar högre systoliskt blodtryck vara av betydelse. Typ 1-diabetes är associerat med sjukdomar i hjärnans blodkärl, varav cerebral småkärlssjukdom är ett tillstånd där hjärnans små blodkärl skadas. Tecken på skada kan ses genom avbildning med magnetisk resonanstomografi (MRI). För denna studie undersöktes 73 individer med typ 1-diabetes ur FinnDiane-studien. De undersökta genomgick MRI av hjärnan och 24-timmars blodtrycksuppföljning. Systoliskt och diastoliskt blodtryck, medel arteriellt tryck och pulstryck under dygnets olika perioder registrerades och mätresultaten analyserades i relation till MRI-fynd. I denna studie hade systoliska och diastoliska blodtrycket nattetid samt medel arteriellt tryck nattetid ett signifikant samband med cerebral småkärlssjukdom. Hypertoni nattetid höjde oddsen för cerebral småkärlssjukdom fyrfalt. Av de undersökta hade 30 % maskerad hypertoni (normalt mottagningsblodtryck men förhöjt tryck i dygnsuppföljning) och förekomsten var högre bland individer med cerebral småkärlssjukdom. Slutsatsen är att cerebral småkärlssjukdom verkar ha ett samband med högt blodtryck nattetid samt med maskerad hypertoni hos individer med typ 1-diabetes.
-
(2021)Tarkoituksenamme oli selvittää, miten nuorten aikuisten oma ja heidän vanhempiensa ongelmallinen alkoholinkäyttö on yhteydessä kehotyytymättömyyteen ja ahmimishäiriöoireisiin nuorella aikuisiällä. Aineistonamme oli suomalaisia kaksosia ja heidän vanhempiaan koskeva valtakunnallinen etenevä kohorttitutkimus FinnTwin16, josta riittävät tiedot tutkimuksemme suorittamiselle löytyi 1938 naiselta ja 1616 mieheltä sekä 1994 äidiltä ja 1994 isältä. Mittasimme vanhempien ongelmallista alkoholinkäyttöä Malmö-muokatulla Michiganin alkoholismin seulontatutkimuksella (Mm-MAST), kun kaksoset olivat 16-vuotiaita. Keskimäärin 24-vuoden ikäisinä kaksoset täyttivät syömishäiriökyselystä (Eating Disorder Inventory-2) kehotyytymättömyyttä ja ahmimishäiriöoireita koskevat osuudet sekä pidennetyn version Mm-MAST:sta, jolla selvitimme kaksosten omaa ongelmallista alkoholikäyttöä. Lineaarisella regressioanalyysillä arvioimme yhteyttä ongelmallisen alkoholinkäytön sekä kehotyytymättömyys- ja ahmimishäiriöoirepisteiden välillä. Hyödynsimme lineaarista regressioanalyysiä myös mediaatioanalyyseissä ja sekoittavien tekijöiden vakioinneissa. Yhteys vanhempien ongelmallisen alkoholinkäytön ja kaksosten kehotyytymättömyyden välillä oli mitättömän pieni (b = 0,028 naisille; 0,016 miehille), kuten myös yhteys vanhempien ongelmallisen alkoholinkäytön ja kaksosten ahmimishäiriöoireiden välillä (b = 0,012 naisille; 0,0040 miehille). Yhteys kaksosten oman ongelmallisen alkoholinkäytön ja kehotyytymättömyyden (b = 0,070 naisille; 0,043 miehille) sekä ahmimishäiriöoireiden (b = 0,090 naisille; 0,079 miehille) välillä oli kohtuullinen, eikä täysin selittynyt sekoittavien tekijöiden vakioinneilla. Emme löytäneet tukea hypoteesille, että vanhempien ongelmallinen alkoholinkäyttö vaikuttaisi nuorten aikuisten kehotyytymättömyyteen tai ahmimishäiriöoireisiin edes epäsuorasti nuorten aikuisten oman ongelmallisen alkoholinkäytön kautta. Sen sijaan nuorten aikuisten oma ongelmallinen alkoholinkäyttö oli yhteydessä suurempaan kehotyytymättömyyteen ja ahmimishäiriöoireiluun nuorella aikuisiällä.
-
(2021)Boerhaaven oireyhtymä on äkillinen ja hengenvaarallinen tila, johon liittyy korkea kuolleisuus. Tilaa on tyypillisesti hoidettu kirurgisin menetelmin, mutta viime vuosikymmeninä endoskooppiset menetelmät ovat yleistyneet Boerhaaven oireyhtymän hoidossa. Tutkielman tavoitteena on verrata Boerhaaven oireyhtymän kirurgista hoitoa (n= 27) ja endoskooppista stenttihoitoa (n= 21) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä vuosien 2004 ja 2019 välisenä aikana. Potilaihin ja toimenpiteisiin liittyvät tiedot on kerätty retrospektiivisesti. Hoitomuotojen välillä ei todettu merkittäviä eroja komplikaatioiden esiintyvyydessä, uusintaoperaatioiden määrässä, tehohoidon tarpeessa, sairaalahoitojakson pituudessa tai kuolleisuudessa. Tämän lisäksi tutkielmaa varten suoritettiin kirjallisuushaku Boerhaaven oireyhtymää ja erityisesti sen kirurgista hoitoa ja endoskooppisesta stenttihoitoa käsitteleviin 2000-luvulla ja sen jälkeen julkaistuihin tutkimuksiin. Hoitomuotoja koskevat havainnot ja löydökset vastaavat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Boerhaaven oireyhtymän hoitomuotoja vertailevia tutkimuksia on julkaistu vähän, ja yksittäisiä hoitomuotoja käsittelevien julkaisujen tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Tämä tutkielma tukee näkemystä siitä, että Boerhaaven oireyhtymää voidaan hoitaa tehokkaasti ja turvallisesti sekä kirurgisin menetelmin että endoskooppisesti asetetun stentin avulla.
-
(2016)This study is a review of literature on stem cell therapies such as bone tissue engineering and their safety. The main focus is on bone tissue engineering done in the neurocranium and viscerocranium with mesenchymal stem cells. Mesenchymal stem cells are considered safe and have been used in numerous clinical case studies. Still many questions are unanswered on their tumorigenic and immunogenic potential. The aim of this study was to analyze the safety of bone tissue engineering with mesenchymal stem cells and to review literature on the most used scaffolds. This study proves that more resources must be used to study the stem cell therapies and their potential risks, find out the optimal biomaterial to be used as a scaffold and to provide a more systematical analysis of all current tissue engineering data on bones. Furthermore, results should be published even of failed studies.
-
(2022)Borrelioosi on Borrelia Burgdorferi -ryhmän spirokeettabakteerien aiheuttama eläimistä ihmiseen tarttuva tauti. Taudin oireet vaihtelevat lievästä ihottumasta henkeä uhkaavaan keskushermostotulehdukseen. Borrelioosia levittävät Suomessa puutiainen ja siperianpuutiainen. Punkin veriaterian aikana borreliaspirokeetat siirtyvät punkin suolesta veriuhrieläimen ruokailuhaavaan. Punkin syljessä on immuunipuolustusta, veren hyytymistä ja paranemista hillitseviä molekyylejä, joita borrelia pystyy hyödyntämään. Borrelialla on lisäksi myös omia rakenteita immuunipuolustuksen väistämiseen, ihossa lisääntymiseen ja leviämiseen elimistössä. Borreliatartunta ylläpitää taudin säilymöä maassa ruokailevissa rastaissa, metsämyyrissä, päästäissä, siileissä sekä kauriissa ja peuroissa. Punkin tarttuessa ihmiseen, kyseessä on väärä veriuhrieläin. Borrelia pystyy silti lisääntymään ihmisen iholla ja pystyy osittain väistämään alkuvaiheen immuunipuolustusta ja leviämään ihmisen elimistöön. Tämä perustuu ihmisen ja punkin luontaisten veriuhrieläinten varhaisen vaiheen immuunipuolustuksen rakenteiden samankaltaisuuteen. Komplementtijärjestelmä on hyvin arkaainen varhaisen vaiheen immuunipuolustusjärjestelmä, johon borrelialla on ollut evoluutiossa riittävä aika sopeutua. Muita keskeisiä ja evoluutiossa hyvin säilyneitä rakenteita ovat esimerkiksi kollageeni, fibrinogeeni, proteaasit, plasmiini. Komplementin tekijöistä keskeisin on tekijä C3, joka ohjaa komplementtivälitteistä immuunipuolustuksen aktivoitumista. Tässä työssä olen tutkinut borrelian synnynnäisen immuniteetin väistöominaisuutta komplementin osalta ja erityisesti pintaproteiinin BBK32 kykyä sitoa komplementin keskeistä tekijää C3b ja siten estää komplementin aktivoitumista.
-
(2022)Purentaelimistön kivulla ja toimintahäiriöillä (temporomandibular disorders, TMD) tarkoitetaan purentaelimistön osien eli leukanivelten, puremalihasten, hampaiston ja niihin liittyvien kudosten kiputiloja ja toimintahäiriöitä. Botuliinitoksiini A (BoNT-A) mainitaan lyhyesti mahdollisena hoitovaihtoehtona TMD:n Käypä Hoito -suosituksessa, mutta tutkimusnäyttö sen käytön vaikuttavuudesta on toistaiseksi vähäistä. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää botuliinitoksiini A:n vaikutus purentalihasten sähköiseen toimintaan ja TMD-oireisiin, ja muodostaa yhtenäinen hoitosuositus sen käytöstä TMD-vaivoihin Suomessa. Tutkimustulosten mukaan BoNT-A vähentää m. masseterin sähköistä aktiviteettia ja suurella osalla tutkittavista maksimaalisia purentavoimia. Kivun, sen haitta-asteen, masennuksen ja ahdistuksen havaittiin myös vähenevän osalla potilaista. Lisäksi saatiin tietoa siitä, kuinka kauan BoNT-A:n fysiologiset ja subjektiiviset vaikutukset kestävät.
-
(2022)Purentaelimistön toimintahäiriö eli TMD (temporomandibular disorder) on yleisnimitys muskulo- ja neuroskeletaalisille häiriötiloille leukanivel- ja puremalihasalueella. Yleisimmät oireet ovat kipu puremalihaksissa, korvissa ja kasvoissa, päänsärky, leukaniveläänet ja nivelen toimintahäiriöt. Yleinen TMD:n aiheuttaja bruksismi, jolloin puremalihakset ovat yliaktivoituneet. TMD-oireita on hoidettu sekä konservatiivisilla, että lääkehoidollisilla menetelmillä. Konservatiiviset keinot, kuten fysioterapia, ovat saaneet yleensä hyvän vasteen, mutta edellyttävät potilaalta hoitomyöntyvyyttä ja sitoutumista. Lääkehoitona on käytetty ensisijaisesti parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä, mutta ne eivät sovellu jatkuvaan käyttöön. Puremalihasten botuliinihoito on osoittautunut viimeisimpien tutkimusten myötä tehokkaiksi TMD-vaivoissa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin botuliinitoksiini A:n vaikutusta 60:llä TMD-potilaalla. Tutkimukseen kuului Axis I ja II-tason menetelmiä, sekä m. masseterin sähköisen aktiviteetin mittaus ja okklusaalisten purentavoimien mittaus. Tutkimus on toteutettu satunnaistettuna ja kaksoissokkoutettuna vertailukokeena ja tutkimusjärjestys oli sekoitettu ja tasapainotettu. Tutkimuksessa havaittiin, että puremalihaksiin injisoitu botuliinitoksiini A laskee TMD-potilaiden m. masseterin sähköistä aktiviteettia sekä okklusaalisia purentavoimia. Myös kivun, sen haitta-asteen, siitä aiheutuvan huolen, masennuksen ja ahdistuksen havaittiin vähenevän.
-
(2020)Objective: To contribute to the theory-building on hypnosis by studying the possible changes that hypnosis causes in the electroencephalographic (EEG) spectral power in highly hypnotisable individuals. In accordance with previous literature, hypnosis was hypothesised to cause an increase in theta (4–8 Hz) power and a change in gamma (25–45 Hz) power. Methods: Nine highly hypnotisable individuals (8 females) participated. Continuous EEG was recorded at ten electrodes during four conditions: prehypnosis, neutral hypnosis, hypnotic suggestion, and posthypnosis. During all conditions, the participants watched a monotonous video while sinusoidal tones following an oddball paradigm played silently in the background. The participants were instructed not to pay any attention to the tones, and in the suggestion-condition a suggestion to hear all tones as similar in pitch was given. Nine repeated-measures analyses of variance, one for each frequency range, were performed. For research questions 2 and 3, the participants were divided into two groups depending on their responsiveness to a hallucinatory suggestion in the screening phase, and the analyses were then run again. Results: No differences between conditions were found in the theta range, but a decrease was found in the gamma range during hypnosis compared with wakefulness (posthypnosis). Spectral power differences depending on responsiveness to the hallucinatory suggestion were also found. Conclusions: The findings support the hypothesis of changed gamma-frequency power during hypnosis, but not the theory of increased theta frequencies as a marker of hypnosis. A tentative theoretical connection between reduced peripheral awareness and reduced gamma power in hypnosis is presented.
-
(2020)Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. On arvioitu, että kaikista rintasyöpätapauksista noin 5-10%:n taustalla on perinnöllinen alttius. Näistä tapauksista noin 25% liittyy geenivirheisiin BRCA1- tai BRCA2- geeneissä, jotka ovat tärkeimmät ja tunnetuimmat rintasyövän alttiusgeenit. BRCA-geenivirheet ovat väestötasolla harvinaisia, mutta merkitys yksilölle on suuri: BRCA1-kantajanaisen kumulatiivinen riski sairastua rintasyöpään 80 vuoden ikään mennessä on 72% ja munasarjasyöpään 44%. BRCA2-kantajanaisen vastaavat riskit ovat 44% ja 17%. Tietoa BRCA-geenivirheistä käytetään myös yhä enenevässä määrin hoitoa suunniteltaessa. Tutkimuksen tavoitteena oli verrata eteläsuomalaisen väestön BRCA-geenien patogeenisia variantteja ja niiden ominaisuuksia rinta- ja munasarjasyöpäalttiudesta aiemmin julkaistuun tutkimustietoon. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisenä kohorttitutkimuksena yhteensä 1458:sta vuosina 1997-2014 HYKS:in kliinisen genetiikan yksikössä BRCA-geenitestatusta henkilöstä. Tutkimustiedot kerättiin sairaskertomuksiin kirjatuista tiedoista. Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä BRCA-positiivisesta rinta- ja munasarjasyövästä. Tutkimuksen kohteena olleesta henkilöistä yhteensä 372:lta (25%) löytyi patogeeninen BRCA-variantti: 126 (14%) seulontatutkimuksissa ja 246 (42%) kohdennetuissa tutkimuksissa. BRCA-rintasyöpään sairastutaan nuorena, tässä aineistossa noin kaksi vuosikymmentä muuta rintasyöpää nuorempana. Patogeeniset BRCA1-variantit altistavat erityisesti kolmoisnegatiiviselle rintasyövälle ja munasarjasyövälle, patogeeniset BRCA2-variantit erityisesti miehen rintasyövälle. Alle 30-vuotiailla todetuista rintasyövistä vain 13% oli BRCA-positiivisia. Suvun munasarjasyövät ovat rintasyöpää merkittävämpi ennustetekijä positiiviselle BRCA-testitulokselle. Rinta- ja munasarjasyöpä samalla ihmisellä, joko geenitestatulla henkilöllä itsellään tai hänen sukulaisellaan, ennustaa erityisen vahvasti positiivista testitulosta. Johtuen Suomen väestöhistoriasta, tietyt patogeeniset BRCA-variantit ovat Suomessa yliedustettuina muuhun maailmaan verrattuna. Tämä näkyy erityisesti patogeenisten BRCA2-varianttien kohdalla. (211 sanaa)
-
(2023)Faculty: Faculty of Medicine Degree programme: Master of Science in Psychology Subject: Psychology Author: Kati Kajander Title: Breaking the chains of compulsion - A preclinical study of the effects of LSD, Psilocybin and 25CN-NBOH on compulsive-like behavior in mice Level: Master’s thesis Month and year: April 2023 Number of pages: 22 Key words: 25CN-NBOH, compulsion, compulsive behavior, hallucinogens, LSD, pharmacology, preclinical, psilocybin, psychedelics, psychology Supervisors: Teemu Aitta-aho and Markus Jokela Where deposited: Library of University of Helsinki Additional information: This study has been done as an interdisciplinary project involving the departments of pharmacology and psychology Abstract Goals: The present study examined how the administration of psychedelic substances to mice affected their compulsive behavior. The main study questions were: A) how do psychedelics impact the compulsive behavior in mice, B) is there a lasting effect of psychedelics shown in repeated trials over 12 days, and C) are the associations different for psychedelics that influence different 5-HT2 receptors? I hypothesized that I) administration of psychedelics decreases compulsive behavior, II) the effects of psychedelics will produce long-term effects observable across several days, and III) 5-HT2A agonism is a necessary but not sufficient process in inducing the effects of psychedelics. Methods: The compulsive behavior of the mice was operationalized with the marble burying test by examining the number of marbles buried in an experimental setting. There were 20 marbles to be buried in each trial and the duration of each trial was 15 minutes. A total of 32 mice were divided into 4 groups (8 mice per group) who received either saline (control), LSD, 25CN-NBOH, or psilocybin on the treatment day. All the mice were male and from the mouse strain C57BL/6. Experiments were carried out on five days over a 12-day period: on day 1 all mice received saline, on day 2 the mice were divided into the four groups and received their treatment substance, and on the 3rd, 5th, and 12th day all the mice received a saline solution. Results and conclusion: The mice who had been administered psychedelics buried fewer marbles on the treatment day, suggesting that psychedelics decrease compulsive behavior in mice. However, the effects of psychedelics did not last over time after the first post−injection day, when only the LSD group showed statistically significant difference compared to baseline (day 1). On the injection day the psychedelics that targeted wider receptor profile than only 5-HT2A (that is, LSD and psilocybin) had an effect of similar magnitude on the marble burying behavior than 25CN-NBOH, which targets only 5-HT2A as an agonist.
-
(2019)Background: The Finnish Cancer Registry (FCR) maintains data on cancer in the Finnish population since 1953. The data can be used for statistical and research purposes. Our aim was to evaluate the completeness and validity of breast cancer diagnoses in the cancer registry data in 2010-2014. Methods: We evaluated the completeness and accuracy on breast cancer diagnoses in the FCR between 2010 and 2014. Cancer data in the FCR and hospital periods and visits in the Care Register for Health and Welfare (formerly known as HILMO) were used primarily and cases found in HILMO but missing from the FCR were checked from original hospital records. Common breast cancers found in both HILMO and FCR were 23397 in total. In HILMO only, 2205 breast cancers were recorded and in the FCR only, 2404 cases. After exclusions, a total of 887 potential breast cancers that could be found only in HILMO were checked from hospital records. Accuracy was evaluated by correlation between ICD-10 diagnosis codes (C50 and D05) found in the FCR and the HILMO respectively. Results: A total of 887 breast cancers registered in HILMO were checked from original hospital records. In all, 747 cases (84,2 %) were confirmed as breast cancers. Of all checked cases, 609 cancers (69 %) were diagnosed before 2010 and only 34 cancers (4 %) were diagnosed during the period of 2010-2014. The number of true unregistered breast cancers from 2010-2014 were only 3,8 % of all the breast cancer diagnoses checked from hospital records. In all, these new, unregistered breast cancers represent merely 0,14 % of the total number of breast cancers diagnosed in Finland during 2010-2014. Conclusions: Based on the data in the Care Register for Health and Welfare and in the FCR, underreporting of breast cancers in Finland during the period of 2010-2014 is exceedingly small. With an underreporting of only 0,14 % of breast cancers in the whole country, the completeness of the breast cancer data in the FCR in 2010-2014 is excellent, 99,9 %.
-
(2021)Purpose: To assess the long-term outcome of breast reconstructions with special focus on chronic postsurgical pain (CPSP) in a larger cohort of breast cancer survivors. Materials and methods: A cross-sectional study on 121 women with mastectomy and breast reconstruction after mean 2 years 4 months follow up. The mean time from breast reconstruction to the follow-up visit was 4 years 2 months. We studied surveys on pain (Brief Pain Inventory, BPI and Douleur Neuropathique 4, DN4), quality of life (RAND-36), sleep (insomnia severity questionnaire, ISI), mood (Beck’s Depression Index, BDI; Hospital Anxiety and Depression Scale, HADS), and a detailed clinical sensory status. Patients were divided into three groups: abdominal flap (DIEP, fTRAM, and pTRAM), dorsal flap (LD and TDAP), and other (TMG, implant). Clinically meaningful pain was defined ≥ 4/10 on a numeric rating scale (NRS). We used patients’ pain drawings to localize the pain. We assessed preoperative pain NRS from previous data. Results: 106 (87.6%) of the patients did not have clinically meaningful persistent pain. We found no statistically significant difference between different reconstruction types with regards to persistent pain (p = 0.40), mood (BDI-II, p = 0.41 and HADS A, p = 0.54) or sleep (p = 0.14), respectively. Preoperative pain prior to breast reconstruction surgery correlated strongly with moderate or severe CPSP. Conclusion: Moderate to severe CPSP intensity was present in 14% of patients. We found no significant difference in the prevalence of pain across different reconstruction types. Preoperative pain associated significantly with postoperative persistent pain.
-
(2020)Suomessa ei ole julkaistua tietoa bronkoalveolaaristen huuhtelunäytteiden (BAL-näytteiden) otto- ja käsittelytapojen eroista. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin BAL-näytteiden ottoon ja käsittelyyn liittyviä yksityiskohtia HYKS erityisvastuualueella HUSLABiin tulevien näytteiden osalta. Aineistona käytettiin keuhkolääkäreille lähetettyä kyselyä näytteenottoa koskien ja patologian tietojärjestelmästä kerättyä retrospektiivistä potilasaineistoa vuosilta 2013-2018, josta tarkasteltiin laatuun vaikuttavia tunnusmerkkejä. Näytteitä vertailtiin lähettävien yksiköiden ja patologian laboratorioiden välillä. Kyselytulosten perusteella todettiin, että näytteenottokäytännöt mukana olevissa yksiköissä ovat varsin yhdenmukaisia eikä tämän suhteen kehittämistarvetta ole. Retrospektiivisestä aineistosta havaittiin, että lähettävissä yksiköissä olisi syytä tarkentaa BAL-lähetetekstien kirjaamista. Kaikkiaan 7% lähetteistä potilasta koskevat esitiedot puuttuivat kokonaan ja tieto potilaan tupakointistatuksesta, joka on olennainen näytteen tulkinnan kannalta, puuttui 51 % lähetteistä. Tämän aineiston perusteella HUSLABiin tulevien näytteiden laatu epiteeli- ja punasolukontaminaation suhteen on hyvällä tasolla ja epäonnistuneiden näytteiden osuus aineistossa oli pieni, 1.5 % kaikista näytteistä, mutta yksikkökohtaiset erot olivat suuria. Laboratorioiden välisessä vertailussa kävi ilmi, että yksiköiden välillä on ollut aiemmin merkittäviä eroja tuloksien kirjaamistavoissa ja kirjaamisen täsmällisyydessä. Tuloksista laadittiin nykytilaa kuvaava raportti, tehtiin ehdotuksia lähetetietojen parantamiseksi ja suositeltiin näytteen käsittelyyn liittyvän ohjeistuksen täsmentämistä näytteiden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tutkimuksen toteutuksen aikana HUSLAB patologialla otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä, tässä yhteydessä kirjaaminen muuttui yhdenmukaiseksi toimipisteiden välillä ja kirjaamistavat muutettiin mukaisesti vastaamaan kirjallisuutta. Raporttia voidaan käyttää pohjana kansalliselle BAL-näytteiden kehitysprojektille.
-
(2010)Bruksismi on hereillä tai unessa tapahtuvaa tahdosta riippumatonta hampaiden narskuttelua tai yhteenpuristamista. Bruksismin etiologia on monitekijäinen. Aiemmin pääsyinä pidettiin perifeerisiä morfologisia tekijöitä, mutta nykyään on olemassa vahvaa näyttöä siitä, että keskushermostolla on keskeinen rooli bruksismin säätelyssä. Mm. EEG:ssä havaittavien mikrohavahtumisten, keskushermoston eri välittäjäaineiden ja psykologisten tekijöiden yhteyttä bruksismiin on tutkittu. Valveilla tapahtuvalla bruksismilla ei tiedetä olevan mitään fysiologista merkitystä. Unibruksismi sen sijaan saattaa olla elimistön suojamekanismi riskitekijöitä, kuten uniapneaa, refluksitautia tai suun, nielun ja ruokatorven kudosten liiallista kuivumista, vastaan. Toisaalta bruksismin tiedetään aiheuttavan mm. hampaiston kulumista ja kiputiloja kasvojen alueelle. Mikäli bruksismilla tiedettäisiin olevan elimistöä suojaava merkitys, tulisi se hoitoon esim. stabilisaatiokoiskolla suhtautua kriittisesti. Lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta saataisiin selville onko bruksismi normaalin käytöksen variaatio vai patologista käytöstä. Tutkielman tavoitteena on systemaattisia PubMedkirjallisuushakuja käyttäen sekä tieteellisiä julkaisuja tutkien kerätä yhteen tietoa bruksismin fysiologisista ja patofysiologisista yhteyksistä keskushermostoon.
-
(2020)Ovarian cancer is the fifth most common cause of cancer death among women in Europe; high-grade serous ovarian carcinoma (HGSC) is the most common subtype of ovarian cancer. This report describes the construction and preliminary analysis of a retrospective cohort of HGSC patients. Tissue samples were obtained from Helsinki Biobank, and clinical data was retrieved from several electronic data bases as well as from the paper archives of the HUS Women’s hospital. Over 900 patients were identified for potential inclusion in the cohort. The process of confirming diagnoses is still ongoing. Challenges with the collection and categorization of clinical data are reported and possible solutions discussed. As the confirmation of which patients will be included in the final cohort is not yet complete, analyses in this report are limited to some preliminary descriptions. These initial findings seem to be in concordance with other reports: patients with stage I or II disease and/or complete surgical cytoreduction (R0) have a better 5-year overall survival than those with stage III or IV disease and/or suboptimal surgical outcome. Once the cohort is ready, it will be a unique tool for studying the biology of high-grade ovarian carcinoma.
-
(2018)HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Lääketieteellinen tiedekunta Laitos Suu- ja leukasairauksien osasto Tekijä Emma Miettinen Työn nimi Bulk fill- ja perinteisten yhdistelmämuovien kovettuminen sekä muovikerroksen vaikutus valokovetustehon heikkenemiseen Oppiaine Kariologia ja Endodontia Työn laji Syventävä tutkielma Aika 7.12.2018 Sivumäärä 18 + 1 Tiivistelmä Syviin kaviteetteihin tarkoitettujen bulk fill -muovien luvataan säästävän aikaa ja vaivaa verrattuna pienerätekniikalla, 2 mm erissä, kerrostettaviin yhdistelmämuoveihin. Tutkimuksellamme selvitimme, kovettuuko X-tra base Universal bulk -muovi valmistajan lupaamaan 4mm kerrospaksuuteen asti vertaamalla sen kovettumista perinteiseen nanohybridiyhdistelmämuoviin GrandioSO A3 ja juoksevaan GrandioSO Heavy Flow -muoviin. Valmistimme muotin avulla materiaaleistamme 2 mm ja bulk -muovista lisäksi 4 mm paksuisia näytteitä valmistajan ohjeiden mukaisesti valokovettaen. Mittasimme näytteiden pinta- ja pohjakovuudet Vickersin micro hardness -mittauslaitteella. Yleisesti muovikerroksen pohjan riittäväksi kovuudeksi hyväksytään 80 % pinnan kovuudesta. Ainoastaan X-tra base bulk -muovi 4mm kerrospaksuudella ei saavuttanut tätä raja-arvoa, vaan sen pinnan ja pohjan välinen kovuusero oli selvästi muita ryhmiä suurempi. Samoilla näytekappaleilla selvitimme lisäksi materiaalin ja etäisyyden vaikutuksia valokovetustehoon Marc-potilassimulaattorin avulla. Tutkimallamme bulk -muovilla on parempi valonläpäisevyys kuin GrandioSO:lla ja GrandioSO Heavy Flow:lla, mutta etäisyydellä näyttää olevan merkittävä vaikutus valokovetustehon heikkenemiseen. Myös riittävä valokovetusaika tulee ottaa huomioon. Ei siis voida taata tutkimamme X-tra base bulk -muovin riittävää kovettumista 4 mm kerrospaksuuteen asti valmistajan ohjeiden mukaisella valokovetuksella. Avainsanat Bulk fill, Resin composites, Microhardness, Depth of cure, Light-curing time
-
(2018)Tausta: Huumeiden käyttö raskauden aikana on riski sekä äidille että sikiölle. Raskaudenaikaisella opioidikorvaushoidolla pyritään suojelemaan äitiä ja lasta katuhuumeiden ja opioidien suonensisäisen käytön vaaroilta. Suomessa raskaudenaikaisena opioidikorvaushoitovalmisteena on käytetty metadonia tai buprenorfiinia, mutta viime aikoina myös buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmistetta. Buprenorfiini-naloksoniyhdistelmävalmisteen vaikutuksesta äidin ja vastasyntyneen lapsen terveyteen on niukasti julkaistua tutkimustietoa, mutta haittoja käyttöön liittyen ei ole kuvattu. Menetelmät: Tutkimuksessa kerättiin potilasasiakirjoista raskaus-, synnytys- ja syntymätietoja kahdeksasta vuonna 2013 buprenorfiinikorvaushoidossa ja kahdeksasta vuonna 2014 buprenorfiini-naloksonikorvaushoidossa olleesta naisesta ja heidän vastasyntyneistä lapsistaan. Potilasasiakirjoista kerättiin seuraavat tulosmuuttujat: synnytystapa, mahdolliset raskauskomplikaatiot, raskauden kesto, synnytyksen kesto, vastasyntyneen Apgar-pisteet viiden minuutin iässä, napavaltimoverinäytteen pH ja emäsylimäärä, syntymäpaino, syntymäpituus, päänympärys, Finneganin pisteiden korkein arvo ja vieroitusoireiden lääkehoidon kesto. Tulokset: Buprenorfiini- ja buprenorfiini-naloksoniryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia raskauden tai synnytyksen kestossa, keisarileikkausten esiintyvyydessä, Apgar-pisteissä, napavaltimon pH:ssa tai emäsylimäärässä, vastasyntyneen painossa, pituudessa tai päänympäryksessä, Finneganin pisteissä tai vieroitusoireiden lääkehoidon esiintyvyydessä tai kestossa. Buprenorfiiniryhmässä esiintyi huomattavasti enemmän raskauskomplikaatioita (raskausdiabetes, raskaudenajan maksahäiriö, ennenaikainen vedenmeno, verinen vuoto, sikiökuolema) kuin buprenorfiini-naloksoniryhmässä. Yksittäisten raskauskomplikaatioiden esiintyvyydessä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Pohdinta: Tässä pienessä aineistossa vaikuttaa siltä, että buprenorfiini-naloksoni ei olisi buprenorfiinia huonompi opioidikorvaushoitovalmiste raskauden aikana. Buprenorfiinikorvaushoitoon liittyi enemmän raskauskomplikaatioita. Tuloksia tulkittaessa on tutkimusaineiston pieni koko kuitenkin huomioitava.
Now showing items 225-244 of 2464