Browsing by discipline "Clinical Neurophysiology"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2015)Successful vocabulary acquisition requires encoding of newly learned spoken words into a long-term storage. At the neural level, this means optimal establishment of novel neural connections and rapid formation of memory traces for words. In adults the rapid formation of memory traces is seen as an enhanced neural response at 50 ms after word recognition point to novel words after short exposure. To explore the rapid word memory trace formation in children with dyslexia, we recorded online neural activity using electroencephalography (EEG) and event-related potentials (ERPs) during a short (~35mins) session of passive exposure to a novel pseudo-word in school-aged dyslexic children and matched fluently reading controls. The memory trace formation for the novel word was investigated by comparing the average ERPs of trials in the early and late part of the exposure. In fluently reading children, the neural response to the unfamiliar pseudo-word at early latencies after word disambiguation point increased significantly by the end of the session, putatively indicating memory trace formation for the novel word. In contrast, the neural response at the early latencies did not show any change in the group with dyslexia between the early and late stages of the exposure, indicating impaired rapid formation of memory traces for novel words. We propose that rapid neural learning of new spoken words is impaired in dyslexic children, possibly due to deficient phonological processing, development of phonological representations and phonological short-term memory, and hinders efficient vocabulary growth.
-
(2016)Vestibulaarischwannoomaleikkauksen aikana tehtävän neuromonitoroinnin keskeinen tavoite on säilyttää facialis-hermon toiminta. Tähän tarkoitukseen on kehitetty elektromyografia-signaaliin (EMG) perustuvia monitorointimenetelmiä. A-sarjaksi nimetyn EMG-ilmiön on raportoitu ennustavan leikkauksenjälkeistä facialis- hermon halvausta. Tutkimuksessa pyrittiin omalla potilasaineistolla selvittämään, ennustaako A-sarjojen kesto pysyvää facialis-hermon vauriota ja toimiiko kirjallisuudessa esitelty A-sarjan 10 s kynnysarvo turvarajana hermovaurion syntymisen suhteen. Lisäksi halusimme selvittää, liittyykö B-sarjaksi nimetty EMG-ilmiö leikkauksenjälkeiseen facialis-vaurioon. Aineistossamme oli 59 potilasta, joille tehtiin vestibulaarischwannoomaleikkaus intraoperatiivista monitorointia apuna käyttäen ja joiden facialis-hermon kliininen toiminta määritettiin kontrollikäynnillä 3 kk leikkauksen jälkeen. Leikkauksenaikaisen A-sarjan kestolla ei ollut merkitsevää korrelaatiota facialis-hermon vaurioon (r=–0,11, p=0.40). Myöskään A- ja B-sarjojen yhteiskesto ei korreloinut facialis-vaurion kanssa (r=–0.23, p=0.07). Oireita saaneiden ja oireettomien ryhmien välillä ei ollut merkittävää eroa A-sarjan kestossa (403 s vs. 578 s, p=0.52). Lisäksi todettiin, että kirjallisuudessa aiemmin raportoitu 10 s kynnysarvo ei erotellut potilaita facialis-vaurion suhteen. Tuloksemme osoittavat, että leikkauksenaikaisen A-sarjan tai B-sarjan kestoa ei voida käyttää ennustamaan pysyvää facialis-hermon vauriota. Lisäksi totesimme, että kirjallisuudessa esitetty A-sarjan keston kynnysarvo ei ollut käyttökelpoinen, joten aiemmin esitettyihin turvarajoihin on suhtauduttava varauksella.
-
(2015)The sense of touch is an invaluable way for any organism to get information about itself and the environment. In this advanced studies thesis MEG is used to study the primary somatosensory cortex of 12 healthy children aged approximately 6.5 years. The somatosensory activity is evoked with tactile stimulation of the fingertip on digits II and V. The MEG responses are recorded to stimulation of both hands while the test subject focuses on the tactile stimuli. Similar responses are also recorded to stimulation of the left hand while not being focused on the stimuli. The study focuses on the characteristics of the SEFT50 deflection using ECD multidipole model for data analyses. The location, latency and strength of SEFT50 responses are compared between the different fingers and for the left hand also between the conditions of being focused and not being focused on the stimuli. Statistical testing is done by using Student's paired t-test with two-tailed distribution and with a threshold of p < 0.05 for a statistical significance. No statistically significant differences were found on the results between different fingers. Nor did paying attention to the tactile stimuli make difference on results. These may indicate that the somatotopical organization is still underdeveloped in children and that the primary somatosensory cortex is not strongly associated with higher order information processing. Problems with the quality of the measurement data and small sample size mean that further studies are needed to validate the results.
-
(2017)Despite decades of study, no ironclad conclusion has been reached concerning the biological function of sleep in humans. Recent theories have proposed that sleep might play a role in maintaining cortical excitability at safe levels by downregulating excessive intersynaptic connections accumulated during a waking episode. In line with this theory, sleep deprivation has been shown to increase cortical excitability in studies using transcranial magnetic stimulation (TMS) and electroencephalography (EEG). In this pilot study (N=4) we used magnetoencephalography (MEG) to study the effects of 24 hours of sleep deprivation on somatosensory evoked fields (SEFs). Sleep deprivation increased the amplitude of primary somatosensory P35m component by 36%. Our preliminary findings confirm and delineate the previous EEG findings of enhanced somatosensory activation after sleep deprivation, thus indicating increased cortical excitability following sleep loss.
-
(2017)Tässä tutkielmassa testataan laskennallisten, signaalin jatkuvuuteen tai synkronisuuteen perustuvien EEG-mittareiden toimivuutta hypoksis-iskeemisestä enkefalopatiasta (HIE) kärsineiden vastasyntyneiden akuutin tilan sekä ennusteen arvioinnissa. Lisäksi on tutkittu EEG-signaalin synkronisuutta mittaavan ASI-indeksin erottelukykyä terveiden ja asfyktisten lasten erottelussa. Tutkimus on toteutettu analysoimalla EEG-mittareiden arvoja suhteessa vastasyntyneiden kliiniseen enkefalopatian vaikeusasteen arvioon sekä parin vuoden sisällä tehtyyn uuteen neonatologin arvioon lapsen kehityksestä. Lisäksi HIE-potilaiden ASI-arvoja verrattiin terveiden verrokkien vastaaviin arvoihin. Jatkuvuutta mittaavista MFDFA-muuttujista havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja kolmessa mittarissa HIE- ja kahdessa ennusteryhmien suhteen. Ryhmien välille ei kuitenkaan löytynyt selviä raja-arvoja. ASI ei erotellut alaryhmiä, mutta toimi kiitettävästi terveiden ja HIE:stä kärsineiden erottelussa. Tutkimus tukee tuloksia ASI:n käytettävyydestä terveiden ja enkefalopatiasta kärsivien vastasyntyneiden erottelussa, mutta antaa todistetta HIE-alaryhmien välisen diagnostiikan toimivuutta vastaan. HIE:n vaikeusasteen ja ennusteryhmien erottelussa lupaavampia tuloksia antaneita MFDFA-mittareita voisi kehittää ja testata suuremmissa aineistoissa.
Now showing items 1-5 of 5