Browsing by Subject "obstruktiivinen uniapnea"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Ahtauttava uniapnea on maailmanlaajuisesti yleinen sairaus, jota hoidetaan ensisijaisesti nenän kautta annettavalla ylipainehengityksellä (CPAP). Hoidon onnistumista arvioidaan seuraamalla CPAP-maskin ilmavuotoja ja unenaikaisten hengityskatkosten määrää (CPAP-AHI). CPAP-maskeja joudutaan uusimaan säännöllisesti, mihin liittyy suuria kustannuksia: yksittäisen maskin hinta vaihtelee 90 ja 180 euron välillä. Maskien käyttöiästä ei ole saatavilla tutkimustietoa, ja suositukset uusintaväleistä vaihtelevat 3:sta 12 kuukauteen. Tutkielmani tarkoitus on selvittää maskien kestävyyttä potilaskäytössä, sekä arvioida eri uusintavälien taloudellisia eroja. Analysoin 4.5 miljoonaa tuntia CPAP-maskien käyttöä 1843 maskilta. Aineisto oli systemaattisesti kerätty ja edusti tyypillistä uniapneapotilasta niin ikä- kuin sukupuolijakaumaltaan. Vertasin maskien toimintaa sekä toisten maskien, että maskien itsensä toimintaan yhteensä 30 kuukauden ajalta. Analyysit tehtiin koko aineiston lisäksi jaoteltuna ryhmiin maskityypeittäin ja -valmistajittain. Maskien ilmavuotojen suuruus ja CPAP-AHI pysyivät matalina koko seurantajakson ajan. Käytetyimpien maskityyppien (nenä- ja sierainmaskien) väliset erot olivat kliinisesti merkityksettömiä, ja molempien toiminnalliset ja hoidolliset muuttujat pysyivät hyvällä tasolla 30 kuukauden ajan. Kokokasvomaskeilla sekä ilmavuodot että CPAP-AHI olivat muita maskityyppejä suurempia ja lisääntyivät aiemmin. Maskivalmistajien väliset erot olivat pieniä. Pidentämällä maskien uusintavälejä kahteen vuoteen vuotuiset säästöt voivat olla 50–88 % nykytilanteeseen nähden. Ehdotan tutkielmassani nenä- ja sierainmaskeille uusintaväleiksi kaksi vuotta. Kokokasvomaskit on hyvä uusia vuosittain. Siirtymällä ehdottamiini vaihtoväleihin saavutetaan merkittäviä säästöjä vuosittaisissa maskikuluissa ilman maskien toiminnan heikkenemistä.
-
(2017)Aikaisemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä, että unenaikaisen ylempiä hengitysteitä ahtauttavan (obstruktiivisen) uniapnean ja hampaiden kiinnityskudossairauden (parodontiitin) välillä on mekanismiltaan toistaiseksi tunnistamaton yhteys. Molempiin sairauksiin liittyy kohonnut koko elimistön (systeeminen) tulehdustila, inflammaatio ja niillä näyttää olevan yhteisiä riskitekijöitä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mahdollinen tarkempi tautiyhteys obstruktiivisen uniapnean ja parodontiitin välillä ja tunnistaa molemmissa sairauksissa esiintyviä biologisia merkkiaineita, biomarkkereita. Tutkimus painottui neutrofiilien erittämien entsyymien, kuten matriksin metalloproteinaasien -2, -8 ja -9 määrien, esiastemuotojen ja aktivaatioasteiden tutkimiseen terveillä ja obstruktiivista uniapneaa sairastavilla potilailla. Muita tutkittavia biomarkkereita olivat TIMP-1, NE, MPO ja NGAL, joiden tiedetään liittyvän yleiseen tulehdustilaan. Tähän esitutkimukseen valittiin 50 koehenkilöä, 13 tervettä verrokkia, 17 lievää/kohtalaista obstruktiivista uniapneaa sairastavaa ja 20 vaikeaa obstruktiivista uniapneaa sairastavaa potilasta. Koehenkilöiltä kerättiin sylki- sekä seeruminäytteet ja määritettiin kliiniset hampaiden kiinnityskudoksiin liittyvät muuttujat (parodontaaliparametrit). Näytteiden analysointiin käytetyt menetelmät olivat gelatiinizymografia, IFMA ja ELISA. Tutkimustulokset osoittivat, että neutrofiilien erittämät entsyymit eivät näytä olevan toivottu patofysiologinen linkki obstruktiivisen uniapnean vaikeusasteen ja parodontiitin välillä. Näitä kahta sairautta yhdistävien biomarkkereiden löytämiseksi tarvitaan siis edelleen jatkotutkimuksia ja menetelmiä uusien biomarkkereiden tunnistamiseksi. Näiden sairauksien välisen yhteyden selvittäminen toisi mekanistista lisäymmärrystä kyseisiin sairauksiin, niiden diagnostiikkaan ja mahdollisesti myös hoitokäytäntöihin.
Now showing items 1-2 of 2