Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "pain"

Sort by: Order: Results:

  • Hammashoitoon liittyvä kipu ja sen huomioiminen lapsilla 
    Mansnerus, Eeva (2020)
    Lasten hammashoidon tavoitteena on luoda pohja hyvälle suunterveydelle potilaan koko loppuelämäksi. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää pitää suun alue terveenä. Lisäksi potilas on ohjattava käyttämään aktiivisesti hammashoidon palveluja. Hyvästä omahoidosta huolimatta, hammaslääkärin vastaanotolla joudutaan toisinaan tekemään toimenpiteitä, joihin liittyy kipua. Joskus tosin kipu voi myös olla syy hammashoitoon hakeutumiselle esimerkiksi, kun hammasydin tulehtuu hoitamattoman karieksen seurauksena. Lasten hammashoidossa toimenpiteitä, joihin liittyy kipua ovat muun muassa karioituneen hammaskudoksen poisto, endodonttiset ja parodontologiset hoidot, hampaan poistot sekä pienet kirurgiset toimenpiteet. Kivuliaat kokemukset voivat aiheuttaa pelkoa ja johtaa hammashoidon välttämiseen. Onkin ensisijaisen tärkeää, että lapsipotilaan kokema kipu otetaan huomioon ja sitä pyritään ehkäisemään ja lievittämään. Tutkielman tavoitteena on tehdä ajankohtainen kirjallisuuskatsaus kivunhallinnasta lasten hammashoidossa ja tätä kautta syventää tietämystä aiheesta. Tutkimus sisältää kolme eri aihealuetta. Ensin käsitellään kivun mekanismeja. Tämän jälkeen perehdytään siihen, kuinka lapsi kokee kivun hammashoidossa ja kuinka kipua voidaan arvioida. Lopuksi tutkielmassa käsitellään erilaisia lapsille sopivia kivunhallinnan keinoja. Tutkimusaineistona on käytetty aiheesta julkaistuja artikkeleita sekä osin myös alan ammattikirjallisuutta. Artikkeleita on haettu ensisijaisesti PubMedistä ja Ovid Medlinesta. Suomenkielisiä artikkeleita on haettu Medic-tietokannasta. Kipuaistimus välittyy periferiasta aivoihin kolmen eri tason hermosolujen kautta. Etenkin kivun aistimiseen liittyvän emotionaalisen puolen sekä kipua hermoston eri tasoilla moduloivien mekanismien takia kivun voimakkuuden arviointi voi olla ulkopuoliselle haastavaa. Apukeinoina tässä voidaan hyödyntää erilaisia kipumittareita. Lasten kivun ja siihen liittyvän pelon hallintaan on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joista sopivin pitäisi valita potilaskohtaisesti ja edessä olevan toimenpiteen mukaan. Pääpaino näissä menetelmissä on farmakologisissa valmisteissa: paikallispuudutteissa, kipulääkkeissä ja eriasteisissa sedaatioissa. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös lapsen rauhoittaminen psykologisin keinoin.
  • Kivun kokeminen kierukan asettamisen yhteydessä 
    Kosonen, Henna (2021)
    Hormoni- ja kuparikierukka ovat luotettavia ja pitkäikäisiä ehkäisymenetelmiä, joita suositellaan ensisijaisena ehkäisymenetelmänä iästä ja synnyttäneisyydestä riippumatta. Hormonikierukkaa voidaan lisäksi käyttää terveydellisistä syistä. Kierukan asetukseen liittyvä kivun pelko saattaa kuitenkin estää potilasta valitsemasta kierukkaa. Tässä tutkimuksessa tutkitaan kivun kokemista kierukan asettamisen yhteydessä ja tekijöitä, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen toimenpiteen aikana. Tutkimukseen osallistui 139 potilasta, joille lääketieteen opiskelija asetti hormoni- tai kuparikierukan. Potilailta kysyttiin ennen kierukan asettamista taustatietoja, toimenpiteen aikana koettu kipu eri vaiheissa VAS-janalla (visual analogue scale, 0-10 cm) ja lopuksi kokemus vastaanotosta. Saatu data käsiteltiin tilastotieteen menetelmin. Tilastollisen merkitsevyyden rajana pidettiin p-arvoa 0,05. Tutkimuksessa oletettu kipu oli keskimäärin 4,4 cm ja kivuliaimman vaiheen kipu oli keskimäärin 4,6 cm. Kivuliaimmat vaiheet olivat kohdun pituuden mittaus ja kierukan asetus. Kivun kokemista kierukan asettamisen aikana vähensi alatiesynnyttäneisyys, ikä 31-40-vuotta sekä vähäinen kivun ennakkoarvio, jännittäminen tai ahdistaminen. Kipulääkkeen käytöllä, kivunsiedolla, tilanteen pelkäämisellä, kierukkatyypillä, aiemmalla kierukkakokemuksella, käytetyllä ehkäisymenetelmällä, ajalla viimeisistä kuukautisista tai asettajan sukupuolella ei ollut vaikutusta koettuun kipuun. Suurin osa potilaista koki kierukan asettamisen siedettäväksi ja oli tyytyväisiä kierukan asetukseen. Tutkimuksessa ei saatu uutta kliinisesti merkittävää tietoa kierukan asetukseen liittyvästä kivusta tai siihen vaikuttavista tekijöistä.
  • Life-course socio-economic circumstances in acute, chronic and disabling pain among young employees : a double suffering 
    Fagerlund, Pi; Salmela, Jatta; Pietiläinen, Olli; Salonsalmi, Aino; Rahkonen, Ossi; Lallukka, Tea (2021)
    Abstract Background: Pain is known to be socio-economically patterned and associated with disability. However, knowledge is scarce concerning life-course socio-economic circumstances and pain among young adults. Our aim was to examine the associations of childhood and current socio-economic circumstances with acute pain and chronic pain with low and high disability levels among young Finnish municipal employees. Methods: We analyzed questionnaire data retrieved from the Young Helsinki Health Study (n=4683) covering 18–39-year-old employees of the City of Helsinki, Finland. We included a comprehensive set of indicators of childhood and current socio-economic circumstances and examined their associations with acute pain and with chronic pain with low and high disability levels. The level of chronic pain–related disability was assessed by the Chronic Pain Grade Questionnaire. Multinomial logistic regression analyses were conducted with stepwise adjustments for socio-demographic, socio-economic and health-related covariates. Results: Childhood and current socio-economic disadvantage were associated with acute and chronic pain, particularly with chronic pain with high disability level. The strongest associations after adjustments for covariates remained between chronic pain with high disability level and low education level (OR 3.38, 95% CI 2.18–5.24), manual occupation (OR 3.75, 95% CI 1.92–7.34) and experiencing frequent economic difficulties (OR 3.07, 95% CI 2.00–4.70). Conclusions: Pain is highly prevalent already among young employees and there is a socio-economic gradient in both pain chronicity and chronic pain–related disability. Life-course socio-economic determinants of pain should be considered in pain-preventing strategies and in clinical practice.
  • Patient-controlled analgesia after total knee arthroplasty 
    Lahtinen, Katarina (2020)
    Yksi kivunhoidon vaihtoehdoista on kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö. Kirjallisuuden mukaan itseannostelulaitetta käyttävät potilaat näyttäisivät olevan kivuttomampia ja tyytyväisempiä kivunhoitoonsa verrattuna tavanomaista hoitajan säännöstelemää kipulääkitystä saaviin potilaisiin, mutta kipulääkekulutuksen ero lääkitysmenetelmien välillä vaihtelee. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli verrata opioidikulutusta, mahdollisia haittavaikutuksia ja sairaalahoitoaikaa kipulääkkeen itseannostelulaitetta käyttävien ja tavanomaista kipulääkitystä saavien potilaiden välillä polven tekonivelleikkauksen jälkeen. Lisäksi selvitimme hoitavan henkilökunnan mielipiteitä itseannostelulaitteeseen liittyen. Tutkimuksessa tarkasteltiin retrospektiivisesti 166 potilasta, joille tehtiin polven tekonivelleikkaus spinaalipuudutuksessa. Potilaista 82 sai leikkauksen jälkeen oksikodonia suonensisäisesti itseannostelulaitteen kautta ja 82 kontrollipotilasta sai tavanomaisesti kipulääkitystä hoitajien annostelemana. Ensisijaisena päätemuuttujana oli opioidikulutus 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen. Muita tarkasteltavia muuttujia olivat pahoinvointilääkkeiden käyttö ja sairaalahoitojakson pituus. Lisäksi teetimme kyselytutkimuksen, johon vastasi 31 hoitajaa. Opioidikulutuksessa tai pahoinvointilääkkeiden käytössä 24 tunnin aikana leikkauksen jälkeen ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. Mediaani opioidikulutus morfiiniekvivalenttina annoksena oli itseannosteluryhmässä 41.1 mg (interquartile range, IQR: 39.6 mg) ja kontrolliryhmässä 40.5 mg (IQR: 16.2 mg). Sairaalahoitoajan mediaani oli 2 päivää (IQR: 1 päivä) itseannosteluryhmässä ja 3 päivää (IQR: 1 päivä) kontrolliryhmässä (P=0.02). Kyselytutkimukseen vastanneista hoitajista valtaosa piti laitetta helppokäyttöisenä ja työaikaa säästävänä sekä käyttäisi laitetta mielellään useammilla potilailla. Tuloksien perusteella kipulääkkeen itseannostelulaitteen käyttö polven tekonivelleikkauksen jälkeen ei näyttäisi lisäävän opioidikulutusta hoitajan annostelemaan kipulääkitykseen verrattuna, mutta kipulääkekulutuksen vaihteluväli oli itseannostelulaitteella suurempi. Emme myöskään havainneet eroa haittavaikutuksissa ryhmien välillä, mutta itseannostelulaitetta käyttäneet potilaat mahdollisesti kotiutuvat aikaisemmin.
  • The associations between REM sleep fragmentation, subjective sleep quality and the subjective experience of pain 
    Lavanko, Saila-Maaria (2023)
    Aims of the study. Evidence from previous studies suggest that poor sleep quality is associated with the experience of pain, and animal models show that the quality of REM sleep is important for pain sensitivity. However, the possible associations between REM sleep fragmentation and the subjective experience of pain in humans have not been studied before. The aim of this study was to examine whether REM sleep fragmentation percent is associated with self-reported multisite pain, meaning pain occurring in two or more pain sites, and/or with self-reported pain in general. The relationship between subjective sleep quality (Pittsburgh Sleep Quality Index, PSQI) and multisite pain was also examined. Methods. The data used in this study consisted of the sleep EEG data collected from 135 adolescents aged 16-17 (61% girls) in an urban community-based cohort. Linear and logistic regressions were used to explore the associations between REM sleep fragmentation, self-reported pain symptoms and multisite pain, and logistic regressions were used to explore the association between PSQI score and multisite pain. Anxiety symptoms and depression symptoms were included in the models as control variables and their independent effect was also of interest. Results and conclusions. No statistically significant relationships were found between REM sleep fragmentation and multisite pain. Additionally, no statistically significant relationships were found between REM sleep fragmentation and self-reported pain symptoms. However, there was a statistically significant relationship found between PSQI score and multisite pain. The results do not support the hypothesis that REM sleep fragmentation would be associated with the experience of pain. The relationship between sleep and pain is complex and understanding the processes and underlying mechanisms of this connection warrants further research. Results indicate that sleep problems in adolescence may be a risk factor for experiencing more pain. The results of this study provide information for clinical application and suggest that it might be possible to prevent multisite pain by enhancing the quality of sleep.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO