Browsing by Title
Now showing items 1214-1233 of 3388
-
(2011)Menekinedistämisen vaikutukset näyttäytyvät kaupan ja valmistajayrityksen näkökulmista erilaisina. Aiempi tutkimus on keskittynyt suurimmaksi osaksi valmistajayrityksen näkökulmaan ja yksittäisten menekinedistämistapojen tutkimiseen. Tässä tutkimuksessa aihetta lähestytään kaupan näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään selvittämään erityisesti, sitä minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia päivittäistavarakaupalla on valmistajayritysten menekinedistämistoiminnasta? Tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietämystä, jonka pohjalta valmistajayritys voi luoda ja suunnitella paremmin menekinedistämistoimintaa. Näkökulmana tutkimuksessa on kauppa, valmistajayrityksen ja kaupan nähdessä menekinedistämistoimet todennäköisesti eri näkökulmista. Tutkimuksessa pyritään selvittämään minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia päivittäistavarakaupalla on valmistajayritysten menekinedistämistoiminnasta, mitkä menekinedistämistavat ovat kaupan mielestä toimivia, vaikuttaako menekinedistämistoimet jotenkin kaupan myyntiin, henkilökuntaan, valikoimanhallintaan tai logistiikkaan, sekä nähdäänkö menekinedistämistoimet toivottavana seikkana päivittäistavarakaupassa. Tutkimuksen teoriaosuus koostuu tutkimus- ja oppikirjatiedosta markkinointiviestinnästä, menekinedistämistavoista jakelukanavassa ja kaupassa sekä tavararyhmähallinnan vaikutuksesta kaupan toimintaan. Teoriaosuuden lopussa käydään läpi aikaisempaa tutkimustietoa menekinedistämisen vaikutuksista kaupassa. Tutkimuksen empiirinen osa perustuu aineistoon, joka kerättiin teemahaastatteluina Hok-Elannolta, Ruokakeskolta ja Suomen Lähikaupalta kevään 2011 aikana. Empiirisessä tutkimuksessa käytiin haastateltavien kanssa läpi kaikki teoriaosuudessa esille tulleet menenkinedistämistavat, joita valmistajayritykset käyttävät menekinedistämisessä. Haastateltavat kertoivat mielipiteensä menekinedistämistavoista myynnin, henkilökunnan, valikoimanhallinnan, logistiikan ja itse tärkeiksi näkemiensä näkökulmien perusteella. Tulokset ja johtopäätökset perustuvat haastateltavien mielipiteisiin. Tutkimuksen tulosten mukaan kauppa näki vetostrategiset, valmistajayrityksen kautta tapahtuvat menekinedistämiskeinot suurimmaksi osaksi toivottavana seikkana kaupankäynnissä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Ongelmia nähtiin menekinedistämiskeinoissa, joista seuraa kaupalle kustannuksia, jotka haittaavat kaupan toimintaa tai tuovat paljon lisätyötä ilman konkreettista hyötyä. Kaupassa tapahtuvat menekinedistämiskeinot nähtiin kaupan kannalta usein hieman heikompana, kuin valmistajayrityksen kautta tapahtuvat keinot, koska ne lisäsivätusein työtä kaupassa. Työntöstrategiset menekinedistämiskeinot saivat enemmän kritiikkiä kaupalta kuin vetostrategiset keinot, mutta niitä ei nähty silti haitallisina kaupalle. Osa keinoista nähtiin toivottavina, mutta myös kritiikkiä keinoja kohtaan löytyi. Tutkimus osoittaa, että menekinedistämisen suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Huonosti suunnitellusta menekinedistämisestä voi olla kaupalle myös haittaa. Tällaisesta kampanjasta ei myöskään valmistajayritys hyödy pitkällä tähtäimellä. Kauppa näki menekinedistämiset usein asiakkaan näkökulmasta ja pyrki huomioimaan menekinedistämisen aiheuttaman hyödyn tai haitan asiakkaalle. Tämä näkyi haastateltavien mielipiteissä. Tulevaisuutta ajatellen tulisikin tutkia myös asiakkaiden suhtautumista valmistajayritysten ja kaupan menekinedistämistoimiin.
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista kauppojen omien merkkien elintarvikkeisiin sekä niiden ostotiheyttä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kulutuseetokset sekä ruoan valinnan tutkimus. Tutkielma on kvantitatiivinen ja aineisto on kerätty Taloustutkimuksen toteuttamana internet-kyselynä tammikuussa 2018. Tarkasteltavia vastaajia on 986. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeet voivat herättää keskustelua, koska ne ovat useimmiten edullisempia tai niitä pidetään heikompilaatuisena kuin merkkielintarvikkeita. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeiden markkinaosuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa ja ne ovatkin valmistajien merkkielintarvikkeiden varteenotettavia kilpailijoita. Tutkielmassa tarkastellaan kauppojen omien merkkien kehitystä, kasvua ja hyväksyttävyyttä erilaisten kuluttajajoukkojen keskuudessa. Tarkastelun kohteena on myös se, millä periaattein kauppojen omien merkkien elintarvikkeita valitaan. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeiden valinta on yhteydessä ruoan valintaan. Ruoan valintaan vaikuttavat lukuisat eri tekijät, jotka voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sosiodemografiset, kulttuuriset ja asenteelliset tekijät. Ruoan kulutuksen ja valinnan asenteisiin puolestaan vaikuttavat vallitsevat kulutuseetokset. Suomessa on vallinnut pitkään talonpoikainen talouseetos, jossa tuhlailua paheksutaan ja säästäväisyyttä pidetään hyveenä. Talonpoikaisen eetoksen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut romanttinen kulutuseetos, jossa nautinto on tärkeässä roolissa. Näiden kahden lisäksi aivan erityisesti 2000-luvulla yhdeksi eetokseksi on muodostunut eettis-ekologinen kulutuseetos, jossa pyritään kohti yhteistä hyvää esimerkiksi ekologisempia valintoja tekemällä tai kulutusta rajoittamalla. Muodostin kyselyssä olleista ruoka-asenneväittämistä kulutuseetoksia vastaavat keskiarvomuuttujat hintasuhtautuminen, nautinnon tärkeys sekä vastuullisuuden merkitys. Erityisesti hintasuhtautuminen ja vastuullisuuden merkitys ovat yhteydessä kauppojen omien merkkien elintarvikkeisiin suhtautumiseen ja niiden ostotiheyteen. Sosiodemografisista tekijöistä iällä ja sukupuolella on merkitystä suhtautumisessa kauppojen omiin merkkeihin sekä niiden ostotiheyteen.
-
(2013)Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kaupan valikoimanhallinnan onnistumista ja kuluttajan ostopäätösprosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä koskien gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Tutkimuksessa erityistarkastelun kohteena olivat Pirkka-tuotemerkin gluteenittomat erikoiselintarvikkeet. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä marraskuussa 2011. Tutkimuksen näyte koostui 349 vastaajasta, joista jokainen oli ostanut gluteenittomia erikoiselintarvikkeita ainakin kerran vuoden 2011 aikana. Kyselyn toteuttamista varten tarvitut asiakastiedot saatiin Kesko Oy:n K-Plussakorttijärjestelmän kautta. Tutkimuksen teoriaosuudessa käytettiin aiempia tutkimustuloksia ja alan kirjallisuutta, etenkin gluteenittomiin elintarvikkeisiin, kaupan tuotestrategioihin ja kuluttajan ostopäätösprosessiin keskittyen. Tutkimuksen empiirinen osio rakennettiin kvantitatiivista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimuksessa löytyi aiempien tutkimusten tapaan merkkejä siitä, että erityisesti tuotteen hinnalla ja saatavuudella on vaikutusta ostopäätöksen syntymiselle koskien gluteenittomia erikoiselintarvikkeita sekä Pirkka-tuotemerkin alaisuuteen kuuluvia gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Kuluttajan gluteenittomia erikoiselintarvikkeita koskevaan ostopäätökseen vaikuttavat saatujen tutkimustulosten mukaan erityisesti tuotteen hinta ja maku. Saatuja tuloksia selittävät osin demografiset tekijät, sillä tuloksista havaittiin, että maku ostopäätöksen tärkeänä valintakriteerinä korostui erityisesti korkeammissa tuloluokissa ja tuotteen hinta valintakriteerinä painottui matalammissa tuloluokissa. Ikäluokalla ei havaittu olevan merkittävää vaikutusta tuloksiin. Gluteenittomien erikoiselintarvikkeiden ostopaikan valintaan vaikutti erityisesti valikoiman laajuus, myymälän sijainti ja asioinnin helppous. Lisäksi havaittiin, että suuret hypermarketit ovat kaikkein suosituimpia ostospaikkoja ostettaessa gluteenittomia erikoiselintarvikkeita. Tuotteen maku, hinta ja se, että tuote sijaitsee samassa myymälässä kuin muutkin ostoskoriin valikoituvat tuotteet painottuivat Pirkan gluteenittomia erikoiselintarvikkeita koskevissa ostopäätöksissä. Pirkka-sarjan tuotevalikoimaan toivottiin tuotetäydennyksiä erityisesti gluteenittomien leipä- ja välipalatuotteiden osalta.
-
(2013)Tutkimuksessa tarkastellaan aineistolähtöisesti minkälaisena äidit kokevat ruokaostoksilla.käynnin yhdessä lapsen kanssa. Tutkimusaineisto koostuu Vauva-lehden verkkokeskustelupalstalta poimituista keskusteluketjuista, joissa äidit kirjoittavat kokemuksistaan. Lisäksi selvitetään miten lapsen kuluttajaksi sosiaalistuminen näkyy äitien teksteissä kun lapsi on mukana ruokaostoksilla. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkimuksessa käytetään diskurssianalyysiä. Diskurssianalyyttiseen tutkimusotteeseen liittyy vahva aineostolähtöisyys. Diskurssianalyyttisen tutkimuksen lähtökohtien mukaisesti tässä tutkimuksessa teoriasta ei muodosteta analyysiä ohjaavaa viitekehysmallia. Aineistoa tutkitaan avoimesti rajoittamatta sitä valmiisiin sisällöllisiin jäsennyksiin. Kuluttajaksi sosiaalistumisen teoria toimii tutkimuksessa alustana, johon johtopäätösvaiheessa palataan ja peilataan analyysin tuloksia. Diskurssianalyysin avulla aineistosta löytyi neljä eri diskurssia eli merkityskokonaisuutta, joissa kaupassa käynnin kokemus saa erilaisia sisältöjä. Kaupassa käynti näyttäytyy diskursseissa ruokien ostotilanteena, kasvattamisena, viihtymisenä sekä aikuisten kohtaamisena. Löytyneiden diskurssien lisäksi aineistosta nousi esiin kaksi laajempaa merkityskokonaisuutta, jotka pyrkivät totuusdiskurssin asemaan kuvaamaan äidin kokemusta. Nämä merkityskokonaisuudet ovat selviytyminen ja kasvattaminen. Lapsen kuluttajaksi sosiaalistuminen eli kuluttajaksi kasvaminen näyttäytyy äitien teksteissä sekä tietoisena että tiedostamattomana sosiaalistamisena. Jo lapsen mukana olo kaupassa sosiaalistaa häntä kuluttajan rooliin vaikka äidillä ei olisi tietoista tavoitetta sosiaalistamisesta.
-
(2021)The value of wood production of forest property is based on the net present value of future cash flows. In practice, the value of the forest property can be determined by future cash flows, replacement cost or market price. When the valuation is based on the probable market value of the forest property on the free market, the valuation should be based on market information according to the International Valuation Standards. In Finland, the main forest property valuation methods are summation approach, income approach and market approach. Market information can be considered in income and market approaches as required by the International Valuation Standards. The market approach is based on comparison, where different descriptive and explanatory predictors that affect the transaction price are being compared. Income approach is based on the discounted net present value of future cash flows from forest. The market approach will lead directly to the likely market value if there are enough representative transactions. The income approach leads to the likely market value if the discount rate is derived from market information. In this case, the income approach is called market-based income approach. The aim of this study is to determine how usable market approach is for valuation of forest properties. In this study different price models are created with large transaction price statistics, containing over 4 500 forest property transactions between years 2017–2020, which includes average forest inventory data transaction-wise. Price models explain the variation between price per hectare by region with average forest inventory data. The price models are compared to marked-based income approach with most recent transactions due to transactions price statistics used in this study (n=158). To calculate the marked-based income approach for different forest properties, open forest data were acquired from Finnish Forest Centre and internal rates of return were calculated transaction-wise. The market-based income approach was calculated with IPTIM Assets -software provided by Simosol. According to the results of this study, it was found that the market approach could explain the variation of price per hectare well, but the results of price models remained quite inaccurate by root mean square error. When determinants were added, model-specific explanation rates increased, and the accuracy of the models improved. The most comprehensive model included region, volume (m3/ha), proportion of seeding stands on forest land (ha), log percentage (%) and year as determinants for price per hectare. The most comprehensive model had an explanation rate of 88,1 %, RMSE of 686 €/ha and RMSE % of 19,5 %. For the calculation of market-based income approach, internal rates of return were calculated. The average internal rate of return was 4,2 % and the median was 2,4 %. Treatment and the net present values of forest properties were optimized with average internal rate of return. The open forest data caused significant uncertainty in comparison of different approaches. The market approach appeared to be more accurate than the market-based income approach according to RMSE and RMSE %. The results of the comparison can only be considered as indicative due to relatively small sample size. According to this study, the market approach is usable for determining the market value of forest properties, but due to contingency on the forest property market, the results of models were relatively inaccurate. In the future combination of open forest data and transactions price statistics would improve the use of market approach and market-based income approach.
-
(2010)The location and location guidance of shopping centers has been under much public discussion in Finland in the recent years. The Ministry of the Environment has expressed concern over the sustainability of ‘out-of-town’ shopping centers. Shopping centers outside the urban form are seen to cause more traffic, thus contributing to climate change by increasing carbon dioxide emissions. The sustainability of urban form has been researched in several studies and factors like urban density, public transport and a comfortable living environment were found to be the most important. This study presents the views of Finnish shopping center stakeholders on the sustainability of shopping center locations. These views were gathered using focus groups. Stakeholders included managers, consultants, investors, developers, architects and tenants of shopping centers and public sector actors dealing with shopping industry. As one theme in the discussions, participants were asked to present their views on the sustainability of shopping centers’ current locations. The study is part of the Aalto University of Technology KOKKKA project, which has its main focus upon shopping centers and sustainability. Shopping centers were seen to affect sustainability mainly through their location. A sustainable location was thought of as one that involved locating in an economically successful place, inside the urban form. A sustainable location was also easily accessible, with good access via public transport and the shopping center also had to create comfortable living environment in its surroundings. The views of the focus groups participants are similar to the views in sustainable urban structure theories and, inter alia, Finland’s national sustainable development strategy.
-
(2017)Nowadays a greater number of people live in cities than in earlier times. In Finland, the portion of urban dwellers has nearly doubled in last 50 years. The urbanization has had undisputable benefits for mankind but it has also had widespread negative effects on nature. As cities grow natural habitats are replaced by spreading infrastructure. Remaining mires, forests and other natural habitats are smaller and more isolated than their rural counterparts. These urban habitats are affected by increased pollution and nutrient loads, trampling and other detrimental effects caused by human activity. Alien invasive species may also spread into indigenous vegetation and more of these areas are affected by edge-effects. Ombrotrophic bogs are one of the most nutrient-poor habitats in the North and receive nutrients only by dry and wet deposition. They have been reported to suffer from increased nutrient deposition. Hydrology also has a vital part in function and form of ombrotrophic bogs. Spread of urban infrastructure may alter the way bogs receive water due to increased sealed surface in the catchment areas of these bogs. The effects of urbanization on ombrotrophic bogs in Finland has not been studied previously and the aim of this Master’s thesis is to examine the differences between vegetation in urban and rural bogs and the effects of the size of bog area, nearby population and total N content of surface peat on bog vegetation in different bog types: dwarf shrub pine bogs, low sedge bogs, Sphagnum fuscum pine bog and Sphagnum fuscum bog. Last two were studied together due to their similarities. According to this study the differences between urban and rural bogs in Southern Finland are small. The greatest differences were observed among dwarf shrubs typical for bogs but the effects varied between bog types. In dwarf shrub pine bogs, the amount of dwarf shrubs decreased while in low sedge bogs, the cover of Vaccinium oxyccocos, and in Sphagnum bogs, the occurrence of Empetrum nigrum increased. The bogs studied in urban sites were generally smaller and more isolated than rural bogs. Around urban bogs, there were also significantly higher number of residents than in rural areas, and one of the most distinct effects of urbanization on bog vegetation discovered was reduction of cover and appearance of species vulnerable to trampling. The increased nutrient loads usually reported in urban habitats was not visible in nitrogen content of surface peat. On the contrary, low sedge bogs seemed to have higher nitrogen content on rural bogs, which may be caused by intense agriculture in rural areas. The reason for not detecting increased urban nitrogen deposition based on peat samples may be caused by increased nitrogen uptake of Sphagnum mosses. Sphagnum mosses have been reported to benefit from increased nitrogen deposition until they reach nitrogen saturation point. After this the excess nitrogen enters peat soil. Low nitrogen deposits in Southern Finland can probably be used fully by Spaghnum mosses and thus no increase in nitrogen content was observed. The results of this study indicate that ombrotrophic peat bogs are at least partly resistant to the effects of urbanization. The level of urbanization in Finland is lower than in Central Europe, which may lead to lowered levels of detrimental effects caused by urbanization. Alien species are probably also unable to invade the acidic and nutrient poor urban bogs. The mire types studied here are also usually situated in the centre of ombrotrophic bogs and may have avoided most of the edge effects. However, if studied, the edges of the urban bogs might have shown large number of harmful effects caused by urbanization.
-
(2024)Muutosta kohti vähäpäästöisempää rakentamista ajavat useat megatrendit, kuten ilmastonmuutos, urbanisaatio ja luonnonvarojen ehtyminen. Rakennusteollisuuden päästöjen ollessa merkittäviä on yhdeksi ratkaisuksi noussut puukerrostalojen määrän kasvattaminen rakentamisessa. Suomessa puukerrostaloasuntojen määrä ei ole kasvanut halutulla tavalla, vaikka poliittista tahtotilaa tuntuisikin löytyvän. Aikaisempien tutkimusten valossa erityisen merkittäviksi tekijöiksi puurakentamisen valtavirtaistumisessa on tunnistettu kunta- ja elinkeinotoimijoiden päättäjien ja vaikuttajien asenteet, tahtotila ja sujuva yhteistoiminta. Näiden toimijoiden välistä yhteistyötä ei olla kuitenkaan tutkimuksissa toistaiseksi laajasti selvitetty, vaikka niiden rooli puurakentamisen edistäjinä on tunnistettu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli luoda parempi käsitys kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien näkemyksistä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen riskeistä ja mahdollisuuksista sekä selvittää näiden toimijoiden välistä yhteistyötä puukerrostalorakentamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten kaupunkien- ja elinkeinoelämäpäättäjät näkevät roolinsa puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä sekä minkälaisia alueellisia eroja päättäjien näkemyksissä on tunnistettavissa. Teemahaastattelujen keinoin selvitettiin näiden toimijoiden näkemyksiä yhteensä 14 asiantuntijahaastattelussa, joissa edustettuina oli suomalaisten kaupunkien ja alueiden kunta- ja elinkeinoelämän päättäjiä maantieteellisesti eri puolilta Suomea. Tulokset osoittavat, että kunta- ja elinkeinoelämän päättäjät pitävät rooliaan merkittävänä puukerrostalorakentamisen ja -asumisen kehittämisessä. Puukerrostalorakentamisen suurimmaksi hyödyksi nousi esiin sen ilmastonäkökulma: puurakentamista pidettiin vihreämpänä ja ilmastoystävällisempänä rakennustapana kuin esimerkiksi betonirakentamista. Puukerrostaloasumisen eduiksi nousi vastauksissa puun miellyttävyys materiaalina sekä puun terveyshyödyt. Puukerrostalorakentamisen riskeissä päättäjiä huolestutti erityisesti paloturvallisuus. Päättäjiä huolestutti laajasti myös puukerrostalojen äänimaailma: esimerkiksi se, että puukerrostalot pitää äänieristää paremmin, lisäisi osaltaan rakentamisen kustannuksia ja vähentäisi puukerrostaloasuntojen houkuttelevuutta. Keskeiseksi havainnoksi kunta- ja elinkeinoelämän päättäjien vuorovaikutussuhteesta puukerrostalorakentamisen edistämiseksi nousi ristiriitaisuus päättäjien kokemuksien välillä. Elinkeinoelämän päättäjät kokivat tämän yhteydenpidon olevan pääsääntöisesti toimivaa ja aktiivista, kun taas kuntapäättäjät olivat paikoin jyrkästikin erimieltä. Kuntapäättäjien puolelta keskustelua kaivattaisiin enemmän ja toivottiin elinkeinoelämältä aktiivisempaa otetta molemminpuoliseen tiedon jakamiseen ja ymmärryksen kehittämiseen. Haastateltujen päättäjien vastauksissa oli puolestaan havaittavissa alueellista vaihtelua, varsinkin elinkeinoelämän päättäjien osalta. Erityisesti tämä korostui siten, että maakunnissa, joissa metsäteollisuudella on merkittävä rooli, puukerrostalorakentamiseen määrän lisäämiseen suhtauduttiin kaikkein positiivisimmin ja koettiin, että se voisi piristää alueen elinkeinoelämää esimerkiksi luomalla työpaikkoja ja kerryttämällä verotuloja.
-
(2020)Jyväskylän kaupungin strategisen metsäsuunnittelun yhteydessä kaupunki teetti asukaskyselytutkimuksen, jolla kartoitettiin asukkaiden mielipiteitä ja arvostuksia koskien kaupungin omistamia metsäalueita. Kyselystä saatua materiaalia käytettiin tämän tutkimuksen aineistona. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka kysely onnistui saavuttamaan erilaisia asukkaita ja millaista oli osallistuminen taustatietoryhmittäin. Lisäksi tarkasteltiin asukaskyselyä osallistamisen kannalta ja kyselystä saatujen tulosten yhteyksiä laadittuun strategiseen suunnitelmaan vertailtiin. Analysoinnissa ja aineiston käsittelyssä käytettiin SPSS-ohjelmistoa sekä vertailevaa analyysia. Tutkittavasta aineistosta poimittiin merkitseviä tekijöitä, joita voitiin yleistää koskemaan koko kaupungin väestöä. Eri taustatekijöiden vaikutuksia mielipiteisiin vertailtiin ja vertailluista tekijöistä tehtiin huomioita, joita mahdollisesti myös kaupunki voi jatkossa osallistumista ja osallistamista suunnitellessaan hyödyntää. Tutkimuksen avulla selvitettiin asukkaiden mielipiteet ja arvostukset kaupungin metsien hoidosta ja metsien käytön periaatteista. Asukkaiden joukosta saatiin selvitettyä myös hiljaisen, yleensä asiain tilaan tyytyväisen enemmistön mielipiteitä. Tärkeimpiä huomioita tutkimuksessa olivat asukkaiden luonnon monimuotoisuuden ja virkistysarvojen arvostus sekä metsien taloudellisen kannattavuuden vähäinen merkitys asukkaille. Lisäksi huomioitavaa on, että osa asukkaista olisi valmis osallistumaan kaupungin metsien hoitoon ja hoidon suunnitteluun nykyistä enemmän ja tärkeää jatkossa olisikin osallistamisen laajempi hyödyntäminen sekä mahdollisten käytettävissä olevien lisätoimenpiteiden kartoitus kaupunkisuunnittelussa.
-
(2011)Tutkielmani tavoitteena on kuvata lähiruokaa ilmiönä. Tarkastelen lähiruokaa ja helsinkiläisten kuluttajien käsityksiä lähiruuasta kolmen teeman kautta. Ne ovat vastuullisuus, identiteetti ja nostalgia. Tarkoitus oli pohtia ja selvittää, kuinka kuluttajat määrittelevät lähiruuan, mitä lähiruoka merkitsee kuluttajille ja millaisia merkityksiä lähiruokaan liitetään. Tutkimukseni empiirinen osuus koostuu 22 kuluttajan haastattelusta ja lähiruokaan erikoistuneissa liikkeissä tekemistäni havainnoista. Haastateltavia sain kontaktoimalla suoraan lähiruokaostoksilla olleita kuluttajia. Litteroituani ja koodattuani haastatteluaineiston, analysoin sen teemoittelun avulla. Tekemieni haastattelujen ja havaintojen pohjalta tein päätelmiä kuluttajien lähiruokaan liittämistä määritelmistä, merkityksistä ja asenteista. Tutkimuksessa selvisi, että kuluttajat määrittelevät lähiruuan ensisijaisesti sen tuottajan, myyntipaikan ja ruuan kulkeman matkan perusteella. Lähiruuan tuottaja on pientuottaja. Kuluttajan on helppo määrittää lähiruoka sen myyntipaikan perusteella, koska lähiruokaa myydään pääasiassa toreilla, kauppahalleissa, tilamyynnissä ja erikoisliikkeissä. Lähiruuan kulkeman matkan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Lisäksi ruuan alkuperän tulee olla tarkasti tiedossa. Tämän tutkimuksen perusteella lähiruoka voitaisiin määritellä ”perinteitä kunnioittavaksi ruuaksi, joka valmistuu käsityönä lähellä kasvaneista, puhtaista ja aidoista raaka-aineista”. Tutkimuksessa havaittiin, että useimmat kuluttajat rinnastavat kotimaisen ruuan lähiruokaan. Lähiruoka on kotimaista, mutta useimmiten se saa kotimaisuuden lisäksi tarkempia määritelmiä. Lähiruoka merkitsee kuluttajille makua, terveellisyyttä ja vastuullisuutta. Tähän perustuvat myös tutkimuksessa esiin tulleet lähiruuan kuluttajatyypit: kulinaristit, puhtaan ruuan ystävät ja maailmanparantajat. Lähiruokaan suhtaudutaan hyvin avoimesti ja luottavaisesti, mutta ongelmana on jakelu ja tuotteiden saatavuus. Lähiruuan kuluttajat ovat tällä hetkellä pääasiassa ihmisiä, joilla on aikaa ja kiinnostusta itse ottaa selvää tuotteista ja niiden saatavuudesta. Kuluttajat liittävät lähiruokaan vahvasti käsityöläisyyden ja itse tekemisen. Kaikkein aidointa lähiruokaa on itse kasvatettu, kerätty, kalastettu tai metsästetty ruoka. Lähiruokaa pidetään ensisijaisesti vaihtoehtona teollisesti tuotetulle ruualle. Lähiruoka herättääkin ihmisissä usein nostalgisia tunteita eli kaipuuta menneeseen aikaan, jolloin ruoka oli ”rehellisesti tuotettua” ja maut ”aitoja”. Lähiruoka tuottaa heille tunteita, elämyksiä ja makuja, joita kaupunkiympäristössä ei muuten pysty saavuttamaan.
-
(2016)According to the previous studies, the private forest owners who are living in cities are a growing group. They are also an interesting group of financial services users. The aim of this study is to describe the urban forest owners’ structure, the financial services they use and the factors on the basis they choose their insurance company and bank. In addition, the study researches the importance of forests for the urban forest owners. In the quantitative part of this empirical study, a structured questionnaire was send to 600 urban forest owners. Using systematic random sampling 400 contacts were picked from the register of Forest Centre and another 200 contacts from the customer register of UPM. The response rate was 42 % (251 responses). The respondents lived in the Metropolitan area and in the four next-largest cities. The results of the quantitative part were analyzed using analyzed statistical methods e.g. percentages and cross-tabs. The study also included a qualitative part: the open questions of the questionnaire. The results show that the urban forest owners, who live in the big cities and whose entire forest estate is at least 20 hectares, are younger, include more women, and are higher educated than other private forest owners. Usually, they are part of the socio-economic group of pensioners and wage earners. The most important criteria for selecting an insurance company is competitive bidding and for bank long history with the bank. Urban forest owners insure the forest more often than the average forest owners in general. As investors, the urban forest owners are seeking convenience and flexibility. They prefer to invest in mutual funds and direct equity investments. The digital services that they use are e-mail, online banking and online magazines but otherwise the use of social media remained low. For the urban forest owners the forest means natural refreshment, berry and mushroom picking, and relaxation from the hectic city life. They believe that forest is a heritage that should be cherished and transferred in good condition to future generations.
-
(2016)Tutkielman kirjallisuuskatsauksessa perehdyttiin kauraan ja härkäpapuun raaka-aineena. Lisäksi tutustuttiin intialaiseen riisistä ja mustasta linssistä fermentoinnin avulla valmistettuun idli-höyryleipään ja sen valmistusprosessiin. Tutkielman kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää soveltuvatko kotimaiset kaura ja härkäpapu idlin valmistusprosessiin. Idlin raaka-aineet korvattiin osittain tai kokonaan kauralla ja härkäpavulla. Lisäksi tutkittiin heräteviljelmän käyttöä taikinan ja valmiin höyryleivän ominaisuuksien kannalta. Osa taikinoista fermentoitiin idlin valmistusprosessin mukaan spontaanisti ja osaan lisättiin startteriksi leivinhiivaa tai viiliä. Taikinoiden viskositeetit mitattiin ennen fermentointia. Fermentoitumista mitattiin taikinan tilavuuden muutoksen, pH:n ja happoluvun avulla. Höyryleivistä määritettiin paistohäviö, korkeus ja sisuksen kovuus heti sekä seitsemän vuorokauden säilytyksen jälkeen. Valmiiden höyryleipien ravintosisältö ja välttämättömien aminohappojen koostumus laskettiin perustuen kirjallisuusarvoihin. Härkäpapu-riisi- ja härkäpapu-kaura -taikinat fermentoituivat spontaanisti. Härkäpapu-riisi -taikina fermentoitui härkäpapu-kaura -taikinaa tehokkaammin. Härkäpapupitoisuus nosti molempien taikinoiden happolukua fermentoinnissa. Taikinaan lisättävällä viilillä tai leivinhiivalla voitiin säädellä taikinan tilavuutta, ja sitä kautta vaikuttaa höyryleivän tilavuuteen, huokoisuuteen ja kovuuteen. Härkäpavusta ja riisistä oli mahdollista valmistaa rakenteeltaan hyvä höyryleipä. Härkäpapu ja kaura tuottivat ominaisuuksiltaan erilaisen, rakenteeltaan ei-huokoisen ja tiiviin höyryleivän. Kauraa sisältävät höyryleivät säilyivät pehmeämpänä kuin riisiä sisältävät. Raaka-aineiden suhdetta muuttamalla saatiin aikaan erilaisia höyryleivän rakenteita höyryleivän proteiinilaatua heikentämättä. Lähes kaikki höyryleivät ylittivät FAO:n asettamat vertailuarvot välttämättömien aminohappojen määrissä. Idli-prosessilla fermentoidut kaura ja härkäpapu soveltuvat höyryleivän lisäksi myös muiden ravintoarvoiltaan laadukkaiden ruokavalmisteiden pohjaksi.
-
(2016)The literature review studied the composition of oat grain, processing methods, and factors linked to baking quality of oat flours and flakes. The aim of the experimental part of the study was to examine the processing stages that modify water-binding capacity (WBC) and baking properties of oat flours. The effects of heat treatment temperature and duration as well as milling of whole grain oat flour on WBC were investigated. WBC was determined using a centrifugal method following a Box - Behnken design, where every variable had three levels: duration of the heat treatment (50, 60, 70 min), temperature of the heat treatment (95, 100, 105°C) and coarseness of the flour (fine, medium, coarse). In baking tests, the baking quality of two whole grain oat flours with different particle size distribution was compared in oat-wheat baking (50 % oat). Bread volume, firming and sensory quality were evaluated. Furthermore, the WBC of oat flakes produced by several manufacturers was compared. Coarseness of the oat flours had the strongest effect on WBC, which increased as the proportion of fine particles increased. Quick (small flake) oats bound more water than large flake oats. The duration and temperature of the heat treatments did not have significant effects on WBC, although it was at its highest when duration and temperature were at their maximum (70 min/105 °C). The specific volume of the breads containing coarse oat flours was highest. Firming of these breads was also slower, but there was no significant difference. Fine oat flours contained a large number of bran particles that are known to disturb gas bubbles in dough, allowing gas to escape. The consistency of the dough made with coarse oat flour stayed low due to its low WBC. In that case, there was a sufficient amount of water for wheat gluten to form a continuous gluten network, resulting in the highest specific volume in the bread. Results showed that milling had a great effect on WBC of whole grain oat flours. For bread-baking purposes, the optimum oat flour was coarsely milled.
-
(2017)Food trends and the prevalence of gluten-free diet have increased the use of oats in pastry in recent years. However, wheat has not been replaced by oats alone, substitutes are often mixtures containing buckwheat and potato starch, among others. The flour used for sponge cakes is weak wheat flour. Next to flour, the main raw materials for sponge cake are egg and sugar. Eggs produce an aerated structure of the cakes. The purpose of this study was to use as much oat as possible in sponge cake without losing the characteristic structure of the product. In the preliminary experiments, it was found that it was possible to replace wheat flour fully by oat endosperm. When the oat flour contained bran, the characteristics of the sponge cake changed significantly. Other preliminary tests were per-formed with the use of full oat flours with different particle size. Endosperm oat and whole oat flours were selected for a maturing time test to examine the effect of flour disintegra-tion on the finished product. Texture- and moisture measurements were performed. Prod-ucts of the same oat flour were also manufactured in production scale. Texture- and hu-midity measurements, as well as the changes over time were captured. In addition, a con-sumer test and a descriptive analysis of the products were carried out by a trained taste panel. The study showed that wheat flour can be replaced by oat endosperm or full oat flour with a particle size of about 390 μm. The results of the preliminary investigation showed that it is possible to produce a sponge cake with full oat flour with almost the same characteristics as the product has when made with wheat flour, only the oat product was perceived a little dryer. The sensory profile on full oat flour sponge cakes showed more brittleness, the addition of bran made the biscuits even more brittle. Longer maturing time improved the properties of the product in every flour type tested. The best way to replace wheat flour by oat is using only oat endosperm.
-
(2022)Kaurajuoman tuotannossa syntyvä kiinteä, kaura-aineksesta ja vedestä koostuva sivuvirta ohjataan teollisuudessa lähinnä energiantuotantoon tai eläinten rehuksi. Tällä sivutuotteella voisi ravintoainepitoisena raaka-aineena olla myös muita hyödyntämismahdollisuuksia esimerkiksi elintarvikekäytössä. Kaurajuoman sivuvirrasta ei ole saatavilla juurikaan aiempaa tutkimustietoa, joten hyödyntämisen tueksi tarvitaan lisää tietoa sen koostumuksesta ja ominaisuuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kaurajuoman sivuvirran kemiallista ja mikrobiologista laatua ja niiden vaihtelua. Kahden eri kaurajuomatuotteen tuotannossa syntyvien sivuvirtaerien koostumusta analysoitiin. Lisäksi tutkittiin sivuvirtanäytteiden säilyvyyttä kahden vuorokauden ajan. Kaurajuoman sivuvirran kemiallinen koostumus vaihteli melko vähän. Sivuvirran proteiinipitoisuus oli korkea, keskimäärin 52,9 % kuivapainosta. Näytteiden keskimääräinen kuiva-ainepitoisuus oli 32,2 % ja pH 6,44. Gluteenipitoisuudessa oli kahden tuotteen välillä selkeä ero: toisen tuotteen sivuvirran gluteenipitoisuus oli keskimäärin 12,9 mg/kg, kun toisen taas 95,2 mg/kg. Tuotteiden välinen ero johtui siitä, että ne oli valmistettu eri kaurajauhoista. Muut erot kemiallisessa koostumuksessa olivat pieniä sekä tuotteiden välillä että eräkohtaisesti. Mikrobiologinen koostumus sen sijaan vaihteli huomattavasti tuotantoerien välillä. Kahden eri tuotteen välillä mikrobiologisessa laadussa ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa. Säilyvyyskokeen tulokset osoittivat, että kaurajuoman sivuvirta on altis pilaantumaan nopeasti tuotannon jälkeen. Pilaantumisnopeuteen vaikuttivat säilytyslämpötila ja erityisesti mikrobiologisen kontaminaation lähtötilanne. Puhtaimmissakin näytteissä bakteerien pesäkemäärä kuitenkin nousi tasolle 10^8 pmy/g kahden vuorokauden kuluessa. Tutkimuksen perusteella kaurajuoman sivuvirta on melko tasalaatuinen ja proteiinipitoisuudessaan arvokas sivuvirta. Raaka aineen korkea pilaantumisriski on kuitenkin otettava huomioon sen hyödyntämistä suunniteltaessa.
-
(2023)Ilmastonmuutoksen seurauksena ihmiskunta on joutunut pohtimaan monipuolisesti keinoja päästöjen hillitsemiseksi. Useissa tutkimuksissa on todettu, että siirtyminen kasviperäisiin ruokavalioihin on yksi keinoista auttaa ihmiskuntaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen sekä vähentämään ruoantuotannon haitallisia ympäristövaikutuksia. Samaan aikaan ruokatarjonnan monipuolistuminen on lisännyt kiinnostusta tutkia kuluttajien ruokavalintojen syitä tarkemmin. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää kaurajuoman kulutuskäytäntöä arjessa. Kaurajuoma valikoitui tutkimuksen kohteeksi, sillä se on laajasti tunnettu kasvipohjainen elintarvike. Tutkimuksen teoreettiset vaikutteet tulevat käytäntöjen teoriasta (practice theory, theory of practice), joka keskittyy selittämään käytäntöjen muodostumista arjessa. Tutkimuksessa kartoitetaan teorian vaikutteiden mukaisesti sekä kuluttajien siirtymä- että vakiintumisvaihetta kaurajuoman käyttämiseen. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: 1) Miten ja miksi kuluttajat kertovat siirtyneensä kaurajuomien kulutuskäytännön harjoittajaksi? 2) Mikä saa kuluttajan pysymään kaurajuomien kulutuskäytännön harjoittajana ja havaitseeko hän jotain ongelmia kaurajuomien käytössä? Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu haastattelu. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään kuluttajien kaurajuoman käyttöä arjen toiminnoissa. Tutkielman haastatteluihin osallistui seitsemän ihmistä, jotka olivat käyttäneet kaurajuomaa arjessansa. Tutkimustulokset analysointiin teemoittelemalla. Tutkimustulosten perusteella kuluttajat siirtyvät kaurajuoman käyttäjiksi maun sekä ekologisuuden perusteella. Lisäksi siirtymää helpotti, mikäli kaurajuoman käytäntö sopi osaksi arkea. Yhdeksi tärkeimmistä syistä nousi se, että kuluttaja oli kokeillut tuotetta aikaisemmin. Kuluttaja pysyi kaurajuoman kulutuskäytännön harjoittajana pitkälti samoista syistä kuin siirtyi kaurajuoman käyttäjäksi. Kaurajuoman käytön vakiintumiseen vaikuttivat kuitenkin lisäksi tuotteiden säilyvyys sekä toimiminen omassa arjessa. Keskeisimmiksi ongelmiksi käytön vakiintumisessa muodostui, että kuluttajilta puuttui tieto siitä, kuinka kaurajuomaa voidaan hyödyntää ruoanlaitossa ja leivonnassa, jolloin käyttö vaatii enemmän perehtymistä kuin perinteisten maitotuotteiden käyttö. Tämä tutkimuksen tulokset loivat selkeämpää jaottelua siirtymisen ja käytön vakiintumisen syistä, joita ei useinkaan ole eritelty kasvipohjaisten elintarvikkeiden käyttöä koskevissa tutkimuksissa. Näin tutkimustulokset voivat tukea käytännön muodostumisen eri vaiheissa ja näin edistää kaurajuomien käyttöä. Mielenkiintoinen lisätutkimusaihe olisi selvittää, kuinka yleistettäviä tämän tutkimuksen tulokset ovat koskien muita kasvipohjaisia elintarvikkeita.
-
(2019)Kauran käyttö leivonnassa on kasvattanut suosiotaan viime vuosien aikana. Gluteenittomuuden takia 100 % kauraleivonta on kuitenkin haasteellista, sillä taikinan käsiteltävyys vaikeutuu sitkon puuttuessa. Oikeanlaisen taikinan konsistenssin saavuttamiseksi ja onnistuneen leivonnan kannalta on tärkeää tunnistaa kauran vedensidontakykyyn vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin eri kauralajikkeiden beetaglukaanipitoisuuden yhteyttä vedensidontaan. Tavoitteena oli myös vertailla eri kauralajikkeista tehtyjen taikinoiden konsistenssia ja valmiiden leipien rakenteellisia ja aistinvaraisia ominaisuuksia. Kokeellisessa osiossa tutkittiin viidestä eri kauralajikkeesta valmistettujen jauhojen ja hiutaleiden vedensidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Taikinan konsistenssimittauksia ja leivontakokeita varten näytteistä valmistettiin kaksi erilaista taikinaa, joissa toisessa käytettiin pelkästään kaurajauhoja ja toisessa puolet kaurajauhoista korvattiin saman lajikkeen kaurahiutaleilla. Leivonnan onnistumiseksi taikinoissa käytettiin apuna psylliumia. Kaurajauhoista sekä kaurajauhoista ja -hiutaleista valmistettujen taikinoiden konsistenssia tutkittiin aineenkoestuslaitteella (Texture Analyzer) käänteisen ekstruusion avulla. Leivontakokeissa leivottiin palaleipiä, joiden rakenteellisten ominaisuuksien muutoksia seurattiin myös aineenkoestuslaitteen avulla (Texture Profile Analysis). Tulosten perusteella lajikkeen vaikutus kauran vedensidontakykyyn, konsistenssiin ja leivontatuloksiin oli suuri. Beetaglukaanipitoisuuden yhteys kaurajauhojen vedensidontakykyyn ei ollut selkeä, mutta kaurahiutaleiden vedensidonta suureni beetaglukaanipitoisuuden suuretessa. Kauralajikenäytteiden konsistenssi riippui monesta eri tekijästä. Suuri beetaglukaani- ja proteiinipitoisuus näkyi suurena taikinoiden konsistenssina. Kaurahiutaleita sisältävien taikinoiden konsistenssi oli suurempi kuin vain kaurajauhoja sisältävien taikinoiden. Suuri taikinan konsistenssi helpotti taikinan käsittelyä ja muokkaamista. Konsistenssin suuruudella ei ollut suoraa yhteyttä valmiiden leipien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Muutokset leipien rakenteessa tapahtuivat kypsymisen aikana ja johtuivat todennäköisesti lajikkeiden erilaisista liisteröitymislämpötiloista ja tärkkelyksen käyttäytymisestä paiston aikana. Liisteröityneen kauran lisääminen taikinan joukkoon paransi leipien rakenteellisia ominaisuuksia ja säilymistä.
-
(2021)Traditionally, oat has been a significant animal feed source, but during the past a few years the food consumption of oats has increased. It is important to know the baking quality of different oat cultivars and the factors affecting the quality to obtain the best possible quality oats as a raw material. The aim of this study is to define factors that explain the differences in baking quality between oat cultivars and especially study the role of starch. Samples were flour, flakes and dehulled grains from three oat cultivars. The protein and beta glucan content, water binding capacity and particle size distribution of flours were measured. The water binding capacity and hectoliter weight of flakes and hardness of the groats were measured. The properties of starch were examined by Mixolab-analysis, in which the dough is gelatinized and the mixing resistance is measured during heating-cooling program, and by microscopy of starch granules. In addition, test baking of bread was done using only flour, flour and flakes, and flour and pre-gelatinized flakes. The consistency of the oat dough was measured. The size and form, drying, texture and organoleptic properties of oat breads were examined. There were differences between oat cultivar samples in water binding capacity of flour and flakes. The differences correlated with beta glucan and protein content. The minimal water binding capacity of oat flour led to small consistency. Bread made of soft oat dough spread the most during baking and were softest in texture analysis. No differences in oat starch granule structure were noticed in microscopy. Mixolab results indicated that the pasting properties of one oat cultivar sample differed from the two others. P re-gelatinization of oat flakes increased the dough consistency in baking, resulted in stiffer breads, and reduced baking loss, and eliminated differences in shape, hardness and chewiness between oat cultivar samples.
-
(2015)The fast staling rate of different oat breads is a significant problem in the baking industry. The aim of this work was to examine whether native oat flours would form better bread crumb structure than heat-treated and flaked oat flours, and decrease the staling rate, including increase of firmness and crumbliness. The literature review considers oat composition and milling process (heat treatment), baking, oat baking and bread staling. In the experimental work, baking properties of native, heat treated and flaked oat flour (51 % of flour) with wheat flour (49 % of flour) were measured at the laboratory scale. Bread pieces with acceptable crumb structure were baked and staling features, according to bread firmness, crumbliness and sensory properties, were measured after storage. Different physical and chemical properties concerning staling were examined, including water-holding capacity, gelatinization, gelation, foaming and particle size of flours, molecule size of water-extracted proteins, and constitution of starch granules. Results showed that the staling rate, bread firmness, crumbliness and sensory properties, of native oat breads deteriorated more rapidly than those of heat-treated and flaked oat breads. The consistency of native oat dough decreased during mixing and the specific volume of native oat breads was the smallest. The moisture content of flaked oat breads was the highest, their firmness and crumbliness increased the least, and their sensory properties remained the best. Flaking increased the water-holding capacity of oat flours and viscosity of the water-extracts, but the good foaming properties of native oats were lost. Heat treatment and flaking increased the peak viscosity of oat flour after gelatinization. Heat treatment and especially flaking of oat improved the baking properties, such as dough handling and specific volume of bread, and reduced the staling rate of oat breads.
-
(2021)Oat has a high content of lipids compared to many other grains. Oat contains lipid hydrolysing enzyme, lipase, and unsaturated fatty acids, which are prone to oxidation. Hydrolytic reactions and oxidation of lipids may cause major quality changes in oats. Oat contains also phenolic antioxidants - tocols, avenanthramides and phenolic acids - that may inhibit lipid oxidation. The aim of this research was to examine how tocols, avenanthramides and phenolic acids act as antioxidants in oat during lipid oxidation. The purpose was to study concentration changes of these compounds in six oat samples in storage. The storage experiment was performed for 12 weeks at 40 °C. Tocols, avenanthramides, phenolic acids and neutral lipids were analysed by liquid chromatography methods after 0, 2, 4, 8 and 12 weeks of storage. Volatile compounds were measured by a solid phase microextraction gas chromatography method. During the storage, volatile compounds, such as hexanal and 2-pentylfuran, were formed especially in groats. Free fatty acids were hydrolysed from triacylglycerols only in groats, because lipase was active in these samples. The α-tocol concentrations of oat samples decreased significantly, 45-77%, in storage. The β-tocotrienol concentrations decreased 34-53%. At the beginning of the storage avenanthramide concentrations showed 20-45% reduction. After that, the concentrations were either stable or increased 10-30%. The phenolic acid concentrations either decreased, increased or were stable during storage. The most significant change was found in unheated groats where the concentration of free caffeic acid increased even 2.6-fold during eight weeks of storage. The loss of α-tocols imply that these compounds are effective antioxidants in oat. This study did not indicate antioxidant activity of avenanthramides and phenolic acids in oat because the changes of these compounds varied in storage. However, the variation of avenanthramide and phenolic acid concentrations may have been caused by their antioxidant activity and release of bound compounds. Thus, further research is needed in order to study the effect of avenanthramides and phenolic acids in oat during lipid oxidation.
Now showing items 1214-1233 of 3388