Browsing by Title
Now showing items 1234-1253 of 3388
-
(2019)Suomi on sitoutunut tavoitteisiin pyrkiä lisäämään ravinteiden kierrätystä ja toimimaan ravinteiden kierrätyksen mallimaana. Suomessa syntyy vuosittain yli 21 miljoonaa tonnia erilaisia biomassoja, joita hyödyntämällä voidaan vähentää maatalouden riippuvuutta tuontilannoitteista ja vähentää näin alkutuotannon riippuvaisuutta uusiutumattomista raaka-aineista. Kierrätysraaka-aineisiin pohjautuvat orgaaniset ja epäorgaaniset lannoitteet eroavat toisistaan käytetyn raaka-aineen ja käsittelymenetelmien suhteen, ja nämä tekijät vaikuttavat niiden olomuotoihin, orgaanisen aineksen määrään ja ravinnepitoisuuksiin. Orgaanisten ja epäorgaanisten lannoitteiden merkittävin ero on niiden sisältämien ravinteiden olomuoto. Orgaaniset ravinteet vaativat mineralisoitumisprosessin. Tutkimukset osoittavat, että kierrätysravinteilla voidaan saada väkilannoitteiden veroisia satoja, mutta lisätutkimusta tarvitaan muun muassa niiden käytön pitkäaikaisvaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko kierrätyslannoitevalmisteilla lannoitetun kauran sadonmuodostuksessa ja sadon laadussa eroja verrattuna väkilannoitekontrolliin ja lannoittamattomaan käsittelyyn yhden kasvukauden aikana. Tutkimuksen aineisto saatiin HYKERRYS-hankkeen (2016-2019) peltokokeesta kasvukaudella 2017. Tutkittavat kierrätyslannoitekäsittelyt olivat lihaluujauho mikrobilisällä, ammoniumsulfaatti, mädätejäännös täydennettynä ravinnelisällä sekä kiinteä matokomposti täydennettynä matokompostiuutteella. Koeruuduilta ennen puintia kerätyistä kasvustonäytteistä laskettiin pääversojen ja sivuversojen määrä, röyhyjen ja jyvien osuus kasveista, jyväsato, satoindeksi sekä maanpäällinen biomassa. Kasvustonäytteistä laskettuja satoja verrattiin puituihin satoihin ja käsittelyiden tuottamat typpisadot laskettiin. Tutkituista käsittelyistä mädätysjäännöksen, ammoniumsulfaatin ja lihaluujauhon sadot olivat väkilannoitekontrollin veroisia. Matokompostikäsittely ei eronnut satokomponenttien tai sadon suhteen lannoittamattomasta käsittelystä. Muut kierrätyslannoitteet olivat väkilannoitteen veroisia myös kasvuston muodostuksen, röyhyjen ja jyvien määrän ja jyväpainon suhteen. Suurin biomassa saatiin ammoniumsulfaattikäsittelyllä. Lannoittamaton kontrolli tuotti viljavalla maalla hyvän sadon, ja erot kierrätyslannoitteisiin verrattuna jäivät pieniksi. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että matokomposti poisluettuna kierrätyslannoitteiden sadonmuodostus ja sadon laatu ei eroa väkilannoitekäsittelystä. Koekenttä oli kuitenkin jo kokeen aloitusajankohtana valmiiksi multava ja ravinteikas, mikä rajoittaa tämän tutkimuksen yleistettävyyttä samankaltaisen ravinnetilan omaaville peltolohkoille.
-
(2020)Modern agriculture is based on intensive farming practices where plant production farms rely on external mineral fertilizers and carbon stocks of the soils are decreasing. At the same time, regional clusters of animal production farms are struggling with excessive manure that increases the risk of nutrient leaching from their fields. To overcome problems related to nutrient loss, eu-trophication of watersheds and greenhouse gas emissions from food production, several national projects aim to promote farmers to use recycled fertilizers. The latter are fertilizers or soil condi-tioners which can be processed from side products such as animal manure, green manure, mu-nicipal biowaste, by-products from food industry or sludges from wood industry. The aim of this study was to determine how different recycled fertilizer products affect grain yield and yield quality of oat as well as how the products perform in relation to nitrogen input. The field experiment was founded in southern Finland where oat was cultivated for three successive years in a five-year rotation. Liquid ammonium sulfate, meat and bone meal pellets and biogas sludge were compared with commercial mineral fertilizer. The control treatments were unfertilized plots and mineral fertilization treatments with three different nitrogen levels between 44–161 kg/ha. There were no statistically significant differences between treatments in terms of grain yield, except for favorable growing season 2017 when unfertilized plots produced the lowest yield. Nor were there differences in protein, starch, fiber or ash content of grains among recycled and min-eral fertilizers over the three years. The grain yield was positively correlated with the amount of soluble and total nitrogen. Having the lowest application level, meat and bone meal produced the highest yield per nitrogen input among fertilizer treatments. The yield results show that ammonium sulfate, meat and bone meal and biogas slurry can be as effective as mineral fertilizers in oat production, if they have the same amount of soluble nitro-gen. Good fertility of the research plot and drought stress during the two following years mitigat-ed differences among treatments so that nitrogen fertilization proved itself useful only in the grow-ing season 2017. To gather enough data and determine the long-term effect of recycled fertiliz-ers, further research should be distributed into several pilot farms. Moreover, the current Finnish fertilizer recommendations should be updated towards experimental nutrient balance models. This could encourage farmers to gather information of the yield-limiting factors and prevent over fertili-zation in poorly responsive soils.
-
Kauran (Avena sativa L.) taudinkestävyys Fusarium culmorum- ja Fusarium langsethiae -sieniä vastaan (2013)Oat (Avena sativa L.) is a crop grown for feed and for food industry. It is the most used fodder plant after barley in Finland and is also exported. In 2011, oat was grown on 308 200 hectares in Finland and the average yield per hectare was 3390 kg. Several fungal and virus diseases cause remarkable crop losses in oats. Especially in the temperate zone, the most common disease is the head blight caused by Fusarium species. These fungi overwinter as mycelium or spores and produce mycotoxins. In Finland, F. culmorum is a common DON toxin producer and F. langsethiae is a T-2/HT-2 toxin producer in oats. Toxins affect the quality of oat yield and can make it unsuitable for use. Therefore, the amounts of mycotoxin allowed in cereals are stipulated by food safety authorities. This thesis was a part of MTT Agrifood Research Finland’s Hyötygeeni project. The aim of the research was to study resistance of eight oat cultivars to F. culmorum and F. langsethiae. Indicators of resistance were germination of the infested seeds, the proportion of infected seeds and the amounts of mycotoxins. The trials were made in greenhouse with artificial inoculations. The results indicated that four cultivars expressed similar levels of resistance to both Fusarium species. Three cultivars had better resistance to F. langsethiae than F. culmorum and only one cultivar had better resistance to F. culmorum than F. langsethiae. In future research, the results can be utilized in resistance breeding. Global warming will increase the risk of plant diseases. On that account importance of breeding will be emphasized.
-
(2019)Oats is a major crop in Finland, in one of the most remarkable exporter countries of oats. Oat based value-added products have increased their favor both as healthy domestic foodstuff and as valuable export products. Fusarium head blight infections and mycotoxins accumulated to the oat crops because of the head blight infection pose a serious challenge to the oat production. The head blight infections are predicted to become more common in the future due to the climate change, which increases the need for breeding of new resistant cultivars against the head blight infection. Plant breeding needs more effective and reliable methods to face the challenge. Automatic imaging based high-throughput phenotyping methods can be considered as one possibility to intensify plant breeding. Aim of this master`s thesis was to develop methods for phenotyping oats and head blight infected oat spikelets using RGB- and chlorophyll fluorescence imaging sensors of national plant phenotyping infrastructure in Viikki greenhouses of University of Helsinki. Thesis was carried out as a part of FusNaPPI-project of University of Helsinki and Natural Resources Institute Finland (Luke). Resistant oat genotypes against head blight infection were distinguished, growth and morphology of the oats and progression of the head blight infection were monitored by the developed methods. To reach the goals seven oat genotypes different in head blight resistance were grown and imaged using RGB-sensors during their growth and development. Spikelets were collected from the plants in their flowering phase and were put onto the different in vitro –assays. Spikelets were then inoculated putting the inoculum based on conidia of the F. graminearum inside the spikelets and imaged using chlorophyll fluorescence imaging sensors to detect changes in their photosynthesis in different genotypes and in vitro –assays. Different stages of the head blight infection were seen from the fluorescence data. Decreasing of photosynthetic activity of the spikelet tissues was faster in susceptible genotypes than in resistant ones. Oat genotypes that were different in their morphology in different developmental stages were distinguished in the RGB data. In the experiments, progression of the head blight infection was successfully monitored and the known differences in the disease resistance between oat genotypes were confirmed on the basis of the disease propagation speed. Methods of automatic high-throughput phenotyping as a tools for plant breeding were developed and suitability of these methods for plant`s disease resistance screening were successfully tested.
-
(2020)The literature review focused on the chemical composition of oats, the functional properties of oat components and the foods manufactured from oat ingredients. The factors affecting the technological and the nutritional properties of oat β-glucan have been previously studied. However, the effect of enzymatic hydrolysis on oat β-glucan has not been widely examined. The aim was to study the effect of β-glucanase concentration, hydrolysis time and temperature on the hydrolysis rate of oat β-glucan. During the experimental work an Arena-method was developed to analyse the concentration of β-glucan. The required amount of experiments was determined using statistical CCF design of experiment. The total number of experiments was 36 and 96 analyses were conducted in the experimental work. The viscosity, the concentration of β-glucan and the concentration of dietary fibre were analysed from the hydrolysed suspensions. Based on the results, the effects of the process variables on the hydrolysis of β-glucan were evaluated. Hydrolysis of β-glucan was a relatively fast reaction with the β-glucanase used in the study. Hydrolysis temperature and the concentration of the enzyme had the most significant effects on the hydrolysis of β-glucan. Based on the viscosity curves, the molecular weight of oat β-glucan was significantly decreased. The hydrolysed β-glucan did not increase the viscosity and was not indicating shear-thinning behavior. However, most of the β-glucan hydrolysates were dietary fibre by definition.
-
(2022)Kaurasta saatavat terveyshyödyt perustuvat pitkälti sen sisältämän beetaglukaanin toiminnallisiin ominaisuuksiin. On vielä epäselvää, perustuuko beetaglukaanin kolesterolia laskeva ominaisuus ainoastaan sen muodostamaan viskositeettiin suolistossa vai voisiko myös geeliytyminen olla kyseisen terveyshyödyn taustalla. Aiempien tutkimusten perusteella geeliytymismekanismi perustuu pienillä pitoisuuksilla beetaglukaanin osittaiseen liukenemiseen, jolloin liukenemattomat aggregaatit muodostavat geeliverkoston liitoskohdat. Pienissä pitoisuuksissa beetaglukaanirakenteen pienemmän sellotrioosi- ja sellotetraoosiyksiköiden välisen suhteen (DP3:DP4) ajatellaan olevan edullisempi ominaisuus osittaisen liukenemisen ja siten geeliytymisen kannalta. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, eroavatko eri kauralajikkeiden beetaglukaanien rakenteet toisistaan ja vaikuttavatko mahdolliset rakenne-erot beetaglukaanin geeliytymiseen. Lisäksi haluttiin selventää beetaglukaanin geeliytymismekanismia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimushypoteesina oli, että eri kauralajikkeiden beetaglukaanit eroavat toisistaan rakenteen DP3:DP4:ssa, ja tämä ero vaikuttaa niiden geeliytymiseen. Kauranjyvien kuorimisen, darrauksen, jauhatuksen ja beetaglukaanin eristämisen ja saostamisen jälkeen beetaglukaanien rakennetta tutkittiin määrittämällä DP3:DP4 anioninvaihtokromatografialla ja pulssiamperometrisella detektiolla. Jatkoanalyyseihin valittiin kaksi kauralajiketta sekä kauralesekonsentraatti, joista määritettiin beetaglukaanien moolimassat kokoekskluusiokromatografialla käyttäen refraktometrista detektiota, valonsirontadetektiota ja viskositeettidetektiota, beetaglukaanipitoisuus entsymaattisella määritysmenetelmällä, monosakkaridipitoisuudet kaasukromatografilla ja proteiinipitoisuus Dumas-menetelmällä. Geeliominaisuuksia tutkittiin reometrisilla oskillaatiotesteillä. Kauralajikkeiden beetaglukaanien rakenteiden DP3:DP4:issa havaittiin eroavaisuuksia. Jatkoon valitun pienimmän DP3:DP4:n omaava beetaglukaani geeliytyi heikommin kuin kaksi suuremman DP3:DP4:een omaavaa beetaglukaania, mikä oli oletusten vastainen tulos. On mahdollista, että beetaglukaaniuutteiden sisältämät epäpuhtaudet sekä matala beetaglukaanipitoisuus ovat voineet vaikuttaa geeliytymiseen. Suurempi moolimassa, beetaglukaanipitoisuus sekä pidempi varastointiaika johtivat oletetusti parempaan geeliytymiseen. Päätelmänä oli, että pienissä pitoisuuksissa moolimassalla on suurempi rooli geelivahvuuden kannalta, kun DP3:DP4 on sellaisella alueella, joka mahdollistaa geeliytymisen. Tämän tutkimuksen mukaan geeliytyminen on mahdollista pienessä pitoisuudessa, tietyssä ajassa ja fysiologisessa lämpötilassa, joten geeliytyminen voisi osaltaan olla LDL-kolesterolin laskun taustalla. Kuitenkin tarkempia tutkimuksia geeliytymisen ja LDL-kolesterolin laskun yhteydestä tarvitaan.
-
(2022)Plant-based proteins are gaining increasing interest among the scientists and consumers due to accelerating health and environmental awareness. Fermentation is a traditional method for improving the shelf-life, nutritional profile and sensory attributes of food. The aim of the Master’s thesis was to investigate the impact of semi-solid fermentation with Pleurotus ostreatus mycelium on faba bean (Vicia faba) and oat (Avena sativa) protein. 16 amino acids were analyzed by UHPLC-PDA -method, and the nutritional value of protein was estimated by calculating Amino Acid Score (AAS) for essential amino acids. The results indicate that the presence of fungus decreased the total protein content of faba bean from 33 % to 27 % while the protein content of other samples remained stable. Significant changes were observed in the amino acid compositions, but the changes were not consistent. Only the content of alanine and valine increased in all three fermented samples. AAS -method showed an increase in the content of some limiting amino acids. Overall, the fermentation with Pleurotus ostreatus seemed to have a slightly positive or neutral impact on the essential amino acid composition of faba bean and oat protein.
-
(2020)Beetaglukaanilla on kyky tuoda viskositeettia ja rakennetta nestemäisiin elintarvikkeisiin. Kyseiset reologiset ominaisuudet ovat tärkeitä elintarviketeollisuudessa, fysikaaliset ominaisuudet ovat syynä beetaglukaanin terveysvaikutuksiin. Beetaglukaanin rakenne ei ole kuitenkaan pysyvä. Rakenteen hajoamista tapahtuu prosessoinnin ja säilytyksen aikana. Elintarvikkeiden muilla makromolekyyleillä ja niiden hapettumisherkkyydellä on merkittävä vaikutus beetaglukaanin pysyvyyteen. Aihetta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että hapettuneiden makromolekyylien kuten lipidien lisäksi beetaglukaanin mukana kulkeutuvat yhdisteet, kuten mm. fytaatti, voivat vaikuttaa beetaglukaanin hapettumisstabiilisuuteen ja siten vaikuttaa beetaglukaanin teknologiseen ja fysiologiseen toiminnallisuuteen. Työn tavoitteena oli selvittää kauran ja ohran viljauutteiden koostumus eri makro- ja mikrokomponenttien osalta eli määrittää valittujen yhdisteiden pitoisuus näyteliuoksissa analyyttisin menetelmin. Viljauutteiden sisällön analyysistä toivottiin löydettävän selittäviä syy-seuraussuhteita jo aiemmin osittain vastaavista näyteliuoksista tehdyille löydöksille (viskositeetin menetys), koska beetaglukaanin hajoaminen nestemäisissä matriiseissa voi heikentää elintarvikkeiden laatuominaisuuksia. Tämän tutkimuksen näytteistä kaurauutteiden puskuriuutteissa oli eniten fenolisia yhdisteitä, myös lipidejä määritettiin suurimmat pitoisuudet kaurauutteista. Beetaglukaanipitoisuudet vastasivat aikaisempia määrityksiä vastaavista näytemateriaaleista. Raudan osalta tulokset eivät olleet täysin yhteneväisiä, kun ajatellaan yhteyttä aikaisemmin vastaavista näytemateriaaleista tehtyihin analyyseihin koskien viskositeetin menetystä ja radikaalien muodostumista.
-
(2020)Oat (Avena sativa) contains peroxygenase enzyme (POX), which has been suggested to be partly responsible for the formation of the bitter taste in aged oat products. Knowledge concerning heat stability and working range (pH and temperature) of oat POX is currently limited. The aim of the study was to investigate oat ́s POX activity and factors contributing to it. To find out variability of activity, laboratory scale de-hulled, non-heated oat groat samples were analyzed for POX activity. Activities of non-heated groats and oat flour from the milling process with heating were compared to see how well the aforementioned processes inactivated POX enzyme. Inactivation by heat treatment was also carried out in a laboratory scale kilning study. Variables were groat moisture, heating temperature and heating time. Furthermore, effects of pH, temperature and addition of calsium in POX activity were studied. First peroxygenase was extracted from the milled oat. Then the oat extract, substrate (methyloleate) and oxidant (cumene hydroperoxide) were allowed to react in predetermined reaction conditions. Finally, fatty acid methyl ester and its epoxide were analysed by gas chromatography combined with flame ionization detector. All the analyzed oat samples were from OatHow project apart from the commercial reference sample. The non-heat treated oat groats were found to vary in their POX activities. Milling process with heating reduced peroxygenase activity compared to non-heat treated groats but did not exhaust it entirely. According to the study the milling process with heating was not able to inactivate POX activity entirely, but was earlier noted to efficiently inactivate peroxidase and lipase. POX activity was reduced with laboratory scale kilning. According to the study, POX is more heat stable than other lipid degrading enzymes in oat. Further research is required to provide more information on oat POX activity, so more stable and high-quality oat products can be able to be produced in the future.
-
(2020)Oat starch differs from other cereal starches in morphology and composition. According to the food industry, the usage of oat in baking is restricted by the rapid staling of oat products, meaning they deteriorate in quality, seen as increased hardness and crumbliness. In baking, starch is only partly gelatinized due to restricted amounts of available water. The gelatinization and aging properties of oat starch in limited water are not yet comprehensively known. The aim of this study was to investigate how the stage of gelatinization and total water content affected the aging of gels prepared from oat flours produced by different treatments. In this study, Mixolab was used to prepare gels from oat flour and water with three different water contents (50, 60 and 70 % water) and in three different stages of gelatinization (under, optimally and over gelatinized). The aging of gels was indicated by the change in their hardness which was measured by a Texture Analyzer 1, 2 and 7 days after preparation. Other analyses from the flour samples included water retention capacity by centrifugation method, particle size distribution by laser diffraction and gelatinization behavior in excess water measured by a viscometer (RVA). Results showed that the further the gelatinization proceeded, the more the samples hardened during storage. The hardness of under gelatinized samples did not increase at all. In optimally gelatinized samples the hardness increased in the samples which had the least water. All the over gelatinized samples hardened during storage. The further the gelatinization process had proceeded, the more there probably was solubilized starch in the sample, causing the gel hardness to increase more. The bigger the water content, the softer was the sample. In the samples with the highest water contents, the hardness did not increase rapidly, probably because the solubilized starch molecules were too far apart to create crystal structures. Only minor increase in hardness was observed in gels made from non-heat treated oat flour. This could be explained by the possible enzyme activity in the flour retarding the aging, since the natural enzymes in oat were not inactivated by heat treatment. The differences between flours were explained by their different particle sizes and starch and beta glucan contents. Beta glucan increased the water retention capacity of flour in room temperature. The highest consistencies during gelatinization and hardest gels during storage were produced by the flour which had the highest starch content. It also had the smallest particle size, thus causing it to have the highest water retention capacity.
-
(2023)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millä tuotantofunktiomuodolla saadaan kuvattua parhaiten kauran satovastetta typpilannoituksen suhteen. Tutkimuksessa arvioidaan, millainen vaikutus typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella on taloudellisesti optimaaliseen typpilannoitukseen kauralla. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan sadannan ja lämpösummankertymän vaikutusta typpilannoitteen tuottamaan satovasteeseen. Teoriaosuudessa tarkastellaan yleisesti kauran viljelyä Suomessa, mitä mahdollisuuksia kauran viljelyssä on sekä perehdytään kauran typpilannoitukseen. Lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi, mitkä tekijät vaikuttavat kauran sadonmuodostukseen ja millaisia laatuvaatimuksia elintarvike- ja rehukauran käyttötarkoituksille on. Teoriaosiossa käydään myös läpi klassinen tuotantofunktion määritelmä ja sen teoriaa. Lisäksi tarkastellaan tuotantofunktiota yhden panoksen näkökulmasta ja miten voittofunktio määritetään. Teoriaosassa vertaillaan eri tutkimuksissa käytettyjä tuotantofunktioita. Tutkimuksen aineistona käytetään Yara Suomi Oy:n Kotkaniemen tutkimusaseman suorittamien typpiporraskokeiden tuloksista. Typpiporraskokeita on vuosilta 2009–2020. Kokeita oli suoritettu koeruuduilla Vihdin Ojakkalassa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin regressioanalyysiä ja funktiomuotoina: kvadraatti-, neliöjuuri- ja Mitcherlich-funktiota, lineaarinen funktio tasanteella, eli LRP-mallia ja kvadraattinen funktio tasanteella eli QRP-mallia. BIC-testisuureen perusteella parhaiten kauran typpilannoituksen satotuottoa kuvasi Mitcherlich-funktio vuosidummy-muuttujalla. Toiseksi ja kolmanneksi parhaimmat tuotantofunktiot, QRP-malli ja kvadraattifunktio eivät kuitenkaan olleet kaukana Mitcherlich-funktiosta, kun BIC-testisuureita vertailtiin. Sademäärän ja lämpösummankertymän vaikutus typpilannoituksen tuottamaan satovasteeseen oli merkitsevyydeltään niin alhainen, että niiden käytöstä päätettiin luopua tässä tutkimuksessa. Syyksi arvioitiin, että kokeiden ja säädatan keräämiseen käytetty mittausjakso oli liian lyhyt tuottamaan merkitseviä tuloksia. Sään vuotuisen vaihtelun vaikutus satotasoon otettiin huomioon dummy-muuttujilla. Taloudellisesti optimaalista lannoitustasoa vertailtiin vuosien 2013, 2017, 2018 ja 2022 vuosien typpilannoitteen ja kauran hintasuhteella. 2018 vuoden hintasuhteella tuotantofunktioiden välinen ero lannoitusoptimeissa oli selvästi suurin. Typpilannoitus suositukset eri tuotantofunktioiden ja hintasuhteiden välillä oli 123–282 kg/ha. Neliöjuurifunktion antamat typpilannoitussuositukset olivat epärealistisen korkeat alemmilla hintasuhteilla. Tarkasteltujen vuosien perusteella lannoitus oli kuitenkin jokaisena vuotena taloudellisesti kannattavaa. Korkeimpia typen ja kauran hintasuhteita lukuun ottamatta optimaaliset lannoitetasot ylittivät ympäristökorvauksen lannoiterajat LRP-funktiota lukuun ottamatta.
-
(2018)The addition of new oat-based ingredients: beta-glucan, protein and oil was investigated in a beverage product to increase the protein and unsaturated fat content of vegetable drink produced from oatmeal or oat flour. Due the low natural water-solubility of proteins and large molar mass of beta-glucan, these biopolymers do not emulsify oil-in-water emulsion sufficiently and there is a need to add a primary emulsifier. Spruce galactoglucomannan (GGM) has both emulsification and stabilization capacity. The stabilizing effect of GGM has been previously studied on a model of oil-in-water emulsion system. In the present study, the stabilizing properties of GGM was studied in a beverage model where oat protein and beta-glucan were added in an oat oil emulsion system. Heat treatment is an essential part of manufacturing commercial beverages and therefore the effect of pasteurization on GGM-stabilized emulsion was also studied. The literary survey explores the ingredients used in commercial beverages and studies of beverage manufacturing. The literary survey also presents the properties of GGM and other ingredients used in experimental part and the factors affecting emulsion stability. The product model was prepared in a two-stage process in which the GGM emulsified oat oil-in-water emulsion (O) and protein (P) and beta-glucan suspensions (B) were prepared separately and mixed together into beverage product models, OP and OPB. The droplet size was measured from the oat oil emulsion (O). Morphology was examined with an optical microscope from both the emulsions and the product models. The effect of the time on the stability of the product models was determined by measuring the separation of phases. The factors affecting stability were determined also with rheological viscosity measurements and turbidity measurements. The oat oil emulsions’ (O) morphology was homogenous and the average droplet size was small. In product models OP and OPB the homogeneity of emulsions was lost and large undissolved particles or particle clusters were visualized. The oil droplets were seen between the particles and around the particle clusters as small droplets packed in to the spaces between and on the surface of the particle clusters. The viscosity was the highest in the composition OPB and the effect of the time on the viscosity was the most notable. The pasteurization increased the viscosity in the composition OPB compared with the unpasteurized samples. The pasteurization generally increased the stability. There was no oil layer at the top of the beverage models OP and OPB which indicates that the morphology of the oil droplets did not break down during the evaluated shelf-life. The color of produced beverage emulsion resembled that of café au lait. Water separated during storage was easily mixed back with the beverage product model after shaking.
-
(2020)In this thesis snack production and oats as a raw material for snacks were reviewed. Oat lipid oxidation and the shelf life of snack products made of oats was also considered. The aim of experimental studies was to find out if it is possible to puff baked snacks in the oven with high temperature without using yeast as a leavener. The test was conducted with two different baking temperatures and with and without added yeast. The shelf life of oat-based snacks with spice extract were also studied for 12 months by sensory evaluation. Lipid oxidation was also measured, and the product quality was determined by microbiological tests. Also, two consumer tests (number of panelists n = 30 and n = 118) were made with the snacks. Statistically there were no difference between two baking temperatures in doughs with yeast, but the higher temperature decreased the average error of snack samples heights. Yeast in the dough was significant. Sensory evaluation panel recognised the hidden, freshly baked reference sample from the actual samples at 6 months’ time. The results from the measurements of lipid oxidation on the effect of spice extract on snacks shelf life wasn’t clear and needs further investigation. The products microbiological quality stayed good the whole time monitored.
-
(2020)Kirjallisuustutkimuksessa käsiteltiin kauran makrokomponentteja, niiden rakenteita ja niiden ominaisuuksia viskositeetin muodostamisessa nesteessä. Lisäksi kirjallisuusosiossa perehdyttiin kasviperäisten nestemäisten elintarvikkeiden valmistusprosesseihin, reologiaan ja ilmiöihin, joita tapahtuu nestemäisissä elintarvikkeissa. Kokeellisen osuuden tavoitteena oli selvittää, voidaanko viidestä kaurajauhosta valmistaa 8 % proteiinia ja 0,4 % β-glukaania sisältävä juoma. Kokeen tarkoituksena oli myös selvittää termostabiilin α-amylaasin ja kahden mallasentsyymiuutevalmisteen kykyä nesteyttää eli pienentää kaurajauhonäytteiden viskositeettia. Kaurajauhonäytteiden liisteröitymisen loppuviskositeetit selvitettiin RVA:lla AACC:n (1997) yleisen tärkkelyksen liisteröimismenetelmän 76-21.02 mukaan ilman entsyymilisäystä ja entsyymien kanssa. Kokeen perusteella näytteiksi valikoitui kaurajauhoista kolme yhdistelmää, jotka täyttivät proteiini- ja β-glukaanipitoisuuskriteerit. Jauhoyhdistelmänäytteille tehtiin myös vertailunäytteet, joihin lisättiin termostabiilia α-amylaasia ja näytteiden loppuviskositeetit selvitettiin RVA:lla. Lisäksi näytteiden faasien erottumista varastoinnin aikana seurattiin. Näytteistä valikoitui aistinvaraiseen arviointiin yksi jauhoyhdistelmä. Näyte, joka sisälsi α-amylaasia, valittiin sen alhaisimman loppuviskositeetin takia. Aistinvaraisen arvioinnin näytteet maustettiin mustikan makuiseksi. Vain yksi jauhonäyte nesteytyi proteiinipitoisuuden ollessa 8 %. Se oli nestemäinen myös ilman entsyymiä. Alhaisen viskositeettinsa takia juomaan voitiin lisätä β-glukaanikonsentraattia, jolloin juoman β-glukaanipitoisuudeksi saatiin 0,4 %. Termostabiili α-amylaasi oli huomattavasti tehokkaampi laskemaan liuoksen viskositeettia kuin mallasentsyymiuutevalmisteet. Juoman rakenne pysyi yhtenäisenä tärkkelyksen muodostaman verkkomaisen rakenteen takia, niissä näytteissä, joissa ei ollut käytetty α-amylaasia. Aistinvaraisessa arvioinnissa α-amylaasin käyttö vähensi aistittua eltaantuneisuutta ja jälkimaun voimakkuutta. Viskositeetin vähäisyydellä ja aistitulla pinnoittavuudella oli käänteisesti yhteyttä hiekkaisuudeksi kutsuttuun ominaisuuteen.
-
(2017)Tutkimus tarkastelee ruokavalintojen merkityksiä kuluttajalle ja etenkin kuluttajien näkemyksiä kaurasta. Tarkastelun kohteena on se, miten kuluttajat perustelevat arjen ruokavalintojaan. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta, joihin osallistui 21 henkilöä. Haastattelut tehtiin syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana. Tutkimuskohteena ovat pääkaupunkiseudulla asuvat 24–64-vuotiaat kuluttajat. Haastatteluaineisto analysoitiin käyttämällä teemoittelua. Teoreettinen viitekehys pohjaa sosiologisen ruokatutkimuksen perinteeseen. Tutkimuksen mukaan ruokavalinnoilla on merkitystä kuluttajalle niin oman itsensä, kuin myös ympäröivän maailman jäsentämisessä. Ruoan ominaisuudet ikään kuin siirtyvät syöjään. Ruokavaliolla perustellaan kulutuskäyttäytymistä ja rakennetaan kuvaa itsestä sosiaalisessa ympäristössä. Kasvipainotteinen ruokailu on ideaali tavoite, joka koetaan kestävän ruokavalion tärkeänä osana. Tutkimus esittää, että kaura muodostaa sellaisen ruokatrendin, joka houkuttelee siihen yhdistettyjen merkitysten ja mielikuvien takia. Kauraa ei itsessään koettu mielenkiintoisena tai erityisenä raaka-aineena. Kauratuotteiden kautta on kuitenkin mahdollista saavuttaa tavoiteltu kasvipainotteinen ruokavalio. Positiivisista mielikuvista huolimatta, kuluttajan suhde kauraan on neutraali. Haastatteluista selvisi, että ruokavalinnat eivät muodostu huolellisesti perusteltujen päätösten kautta. Syöminen perustuu ruokamielikuviin ja arjen olosuhteisiin, jotka pakottavat toiminaan tietyllä tavalla. Kuluttajat kuitenkin kokevat tietävänsä, kuinka heidän pitäisi kuluttaa. Arjen asettamat haasteet vaikuttavat ekologisten valintojen toteutumiseen. On epäselvää, onko vastuu oikeiden valintojen toteutumisesta yksilöllä vai yhteiskunnalla. Nykytilanteessa tiedon määrän kasvu ei siis välttämättä auta päätöksenteossa. Tiedon lisääntyminen ruokateollisuuden toimintatavoista johtaa epävarmuuteen ja ahdistukseen, sillä täydellistä tietoa kokonaisuudesta on mahdotonta saavuttaa.
-
(2022)Tiivistelmä/Referat – Abstract Kausikosteikot ovat huonosti tunnettu kosteikkoekosysteemi, joita on kadonnut Suomesta paljon metsäojitusten myötä. Nyt kausikosteikkoja uhkaa ilmastonmuutos, etenkin lumisateiden väheneminen ja alkukesän korkeat lämpötilat. Kausikosteikot saavat kaiken vetensä lumien sulamisvetenä tai sateena. Niillä ei ole pysyvää vedenlähdettä, joten niiden hydroperiodin pituus vaihtelee. Kausikosteikon vuotuinen elinkierto koostuu täyttymisestä, vetisestä jaksosta, vähittäisestä kuivumisesta ja lopulta äärimmäisestä kuivuudesta. On tärkeää tietää, miten eri lajit hyödyntävät kausikosteikkoja, jotta suojelutoimet voidaan kohdentaa oikein.Tässä tutkimuksessa vertaillaan keskenään kausikosteikkojen ja pienten boreaalisten järvien lintu- ja lepakkopopulaatioita. Majavakosteikoiden on havaittu olevan etenkin pohjanlepakoille järviä mieluisampia elinympäristöjä ja saman oletetaan pätevän myös kausikosteikoihin. Linnuille kausikosteikot tarjoavat suojaisan pesintä- ja poikasympäristön. Sorsalinnuista etenkin telkkä (Bucephala clangula) ja tavi (Anas crecca) poikueet voivat hyötyä kausikosteikkojen kalattomuudesta, koska se tarkoittaa vähemmän kilpailua ravinnosta sekä vähemmän petoja. Tarjolla olevan hyönteisravinnon määrän ja laadun arvioimiseksi kerättiin hyönteisaineistoa. Aineistoa kerättiin Evolla kesä-heinäkuussa 2020. Mukana tutkimuksessa oli 10 kausikosteikkoa sekä 10 järveä. Aineistonkeruumenetelminä olivat passiiviset lepakkodetektorit, lintujen havainnointi maastossa sekä kahdenlaiset hyönteispyydykset: ikkunapyydys ja kuoriutuvaispyydys. Kuoriutuvaispyydykset olivat käytössä niillä kausikosteikoilla, joilla oli seurannan alkaessa vettä ja ikkunapyydykset muilla. Itse keräämäni aineiston lisäksi hyödynsin huhti-toukokuun aikana samoilta koealoilta kerättyä lepakkoaineistoa. Lintuhavaintoja tehtiin järvillä 111 ja kausikosteikoilla 100. Lajeja havaittiin kausikosteikoilla 17 ja järvillä 21. Lajiston koostumuksessa ja havaintomäärissä oli pieniä mutta ei merkittäviä eroja. Pesiviä tai poikasten kanssa liikkuvia hyönteissyöjiä havaittiin vain kausikosteikoilla. Lepakoita havaittiin enemmän järvillä kuin kausikosteikoilla. Elinympäristöllä oli enemmän vaikutusta havaintojen määrään keväällä kuin kesällä. Hyönteisravinnon saatavuuden ja lepakoiden elinympäristövalinnan välillä ei havaittu selkeää yhteyttä. Voidaan olettaa, että elinympäristön muilla tekijöillä, kuten sijainnilla, on enemmän vaikutusta siihen, missä lepakot kulloinkin saalistavat. Kausikosteikoita tulisi tutkia lisää nyt kun niitä vielä on jäljellä. Lepakoiden osalta tarvitaan monipuolisempaa tutkimusmenetelmien käyttöä, jotta mikkien huonosti havaitsemien hiljaisten lajien edustus saataisiin paremmaksi. Tarvitaan pidempiä seurantajaksoja yli kaikkien vuodenaikojen. Nyt lintuseurannan ulkopuolelle jäi toukokuu ja kesäkuun alku sekä syksy, mikä saattoi vaikuttaa tuloksiin.
-
(2009)The global warming imposes limitations on timber harvesting. As a result the seasonal variation of logging is expected to increase. At the same time the growth of Russian wood tariff will reduce the import. Together, these will increase the demand for domestic wood. Due to own entrepreneurial work and investments in agricultural machinery, several farms have the opportunity to provide seasonal timber harvesting services as contractors. With timber harvesting services these farms could increase the machinery utilization and save in the fixed costs. The growth of the machinery utilization rate will improve the profitability of the timber harvesting of contractors. The aim of this study was to analyze the profitability of seasonal timber harvesting contractors by employing data of the Finnish bookkeeping farms. The profitability was worked out by the income and costs of timber harvesting and also by the entrepreneur's input of labour. This study also aimed to find out the adventages of synergy in labour and common use of machinery in timber harvesting and farming. In addition this study aimed at to define the influence of the timber harvesting services on the farms total profitability, the seasonal variation of family labour and the use of total working hours. The source material of this study was the data of eight bookkeeping farms collected by MTT Agrifood Research Finland. These eight farms had carried on timber harvesting in the years 2005 and 2006. The income statement and the balance sheet of logging were calculated by using a mail inquiry and recorded financial statements of the farms. On the basis of the income statement and the balance sheet, the essential parameters of the profitability were calculated. The proportional profitability of the timber harvesting services was measured by the profitability ratio. The profitability ratio was calculated by dividing Family Farm Income (FFI) by the sum of costs for family factors, i.e. the wage claim and the interest claim of timber harvesting. The profitability ratio of logging was 1,69 in year 2005 and 1,19 in year 2006. Due to small data the skewness of results was often rather high. The results of the study, however, showed that for farms the timber harvesting services are a good way to increase the utilization rate of the agricultural machines and to improve the profitability of business. Providing timber harvesting services could also balance the seasonal variation of family labour and the use of total working hours of the family farm.
-
(2013)Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa elintarvikeketjun osapuolille – ammattikeittiöille, tuottajille ja tukuille – tietoa luomun ostamisen prosesseista ja niihin liittyvistä käytänteistä. Ammattikeittiöorganisaation luomuun siirtymisessä korostuu käytänteiden merkitys organisaation ostotoiminnassa. Tutkimuksessa selvitettiin niitä käytänteitä, joita organisaatiot käyttävät luomun ostamisen eri vaiheissa joissa osapuolina ovat ammattikeittiöt sekä toimittajat, joilta luomuelintarvikkeet hankitaan. Tutkimuksen teoriaosassa tarkasteltiin ostamisen prosessia, ostamisen tilanteita ja käytänteitä ostamisessa. Ostopro-sessin todettiin alkavan ärsykkeestä, jonka jälkeen ärsyke vaikuttaa ostavan organisaation päätöksentekoon ja lo-puksi tuottaa reaktion ostajassa. Ostotilanteita taas todettiin olevan kolme- uusi ostotilanne, muokattu uusintaosto, sekä rutiiniosto. Jokainen näistä ostotilanteista vaatii erilaisia päätösprosesseja ja toimia sekä myyjältä että ostajalta. Käytänteiden todettiin olevan rutiininomaisia toimintoja, jotka ovat osa jokaista ostamisen vaihetta. Tutkimuksen empiriaosassa haastateltavat keittiöt rajattiin niin, että niiden tuli sijaita pääkaupunkiseudulla tai sen ympäristössä sekä olla käyttänyt tai käyttää luomua. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena teemahaastattelututki-muksena, jossa haastateltiin kolmea kunnallisen keittiön ja kolmea yksityisen keittiön edustajaa. Teemat, jotka tut-kimuksessa nostettiin esiin, valittiin tutkimusongelman ja sen perusteella valitun teorian pohjalta. Tutkimustuloksien perusteella todettiin, etteivät luomun ostamisen käytänteet ostamisen prosessissa eroa tavallisen tuotteen ostamisen käytänteistä. Kuitenkin käytänteiden tärkeys ja luonne sekä niiden painoarvo ammattikeittiöor-ganisaation koko ostamisen prosessi saattaa vaihdella riippuen siitä onko ostettava tuote luomua vai ei. Tutkimustu-loksia voidaan pitää luomun ostamisen kannalta positiivisina, sillä itse ostaminen ja siihen kuuluvat käytänteet eivät tunnu eroavan, vaikka niiden painoarvo, riskitekijät sekä tarvittavat resurssit vaihtelisivatkin.
-
(2019)Wood reserves and growth in Finland’s forests are greater than ever. The 12th National Forest Inventory (NFI12) 2014–2017 measured the volume of trees at 2.5 billion cubic meters and the annual growth rate at 107 million cubic meters. The results showed that forest regeneration was well managed, but there was room for improvement in the care of seedlings and young stands. The late tending of seedling stands increased about 11% compared to the previous NFI11 inventory in 2009–2013. Costs of tending seedling stands and for first thinning in young stands are high. Harvesting costs for thinning from below methods including forest haulage constitute over half of all expenses. Reducing forest management costs is one of the most important goals in Finnish forestry. Using a boom-corridor thinning method would improve the cost-effectiveness of harvesting timber and wood bioenergy. The purpose of this study was to examine the time required for boom-corridor thinning methods and productivity of the mechanical first thinning in young pine forests in the existing harvesting technologies and well as to compare the productivity and costs of harvesting to the traditional practice of thinning from below. The study was performed for a project of the Natural Resources Institute Finland (LUKE) that studied boom-corridor thinning as a harvesting method for the first mechanical thinning of young Scots pines. The boom-corridor thinning development project was implemented in 2017–2018 as part of the rural development plans for North Karelia, Central Finland, and Northern Finland in 2014–2020. The objective was to sustainably manage forest resources and support renewable energy production. Study was made of Konnevesi test stands’ time study material and the tree database. The study compared the time required by three thinning methods: boom-corridor thinning in which the corridor location was tagged beforehand, boom-corridor thinning in which the operator selected the corridor location, and traditional thinning from below. A Ponsse Beaver harvester equipped with a Ponsse H6 harvester head was used in the Konnevesi test stands to thin by single tree harvesting. Time study and comparative research shows that boom-corridor thinning was more productive and economical than traditional thinning from below. For boom-corridor thinning method M2, in which the location of a corridor was tagged, the productivity E₀ was 18% higher than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees were18 % bigger than harvesting from below. For boom-corridor thinning method M3, in which the operator chose the location of a corridor, the productivity E₀ was 4,5% lower than the traditional thinning from below method, when the average density of the removed trees was 26% lower than the other thinning methods. For boom-corridor thinning methods M2 and M3, productivity E₀ was 6,7% higher than the traditional thinning from below method. The statistical analysis shows that the differences between the harvesting methods correlate with the stem size, which was bigger in the boom-corridor thinning methods than the thinning from below, especially in the treatment M2.The boom-corridor thinning method M2 unit costs €/m³ were 15% lower than those of the traditional thinning from below method. For boom-corridor thinning method M3, joint average unit costs €/m³ were 5% higher than those of traditional thinning from below method M1 and 20 % higher than boom-corridor thinning method M2. The study concluded that boom-corridor thinning is a productive harvesting method worth developing for the first thinning of young forests. Using boom-corridor thinning methods will reduce costs of first thinning forests significantly. Compared to previous research, the main results of this study were similar, with a 16% increase in productivity. Other studies suggest productivity could be doubled with technology developed for boom-corridor thinning.
-
(2015)Tässä tutkielmassa tutkitaan käyttötavaratuoteryhmän merkitystä päivittäistavarakaupan valikoimassa ja pyritään saamaan selville asiakkaan näkökulma siihen, miksi käyttötavaroita ylipäätään ostetaan päivittäistavarakaupasta. Tutkimuksen kautta pyritään syventämään ymmärrystä, kuinka kuluttajakäyttäytyminen ja tuoteryhmäjohtaminen linkittyvät toisiinsa ja kuinka kuluttajatutkimusta voidaan hyödyntää tuoteryhmäjohtamisen prosessissa. Käyttötavaroita tuoteryhmänä on tutkittu vähän, vaikka tuoteryhmälle on annettu painoarvoa päivittäistavarakaupassa hyllytilalla mitattuna. Tuoteryhmäjohtamisen teoriaa ei ole sovellettu juuri käyttötavaratuoteryhmään. Tutkimus perehtyy kuluttajan näkökulmaan käyttötavaratuoteryhmän kautta ja tavoitteena on ymmärtää kuluttajaa tutkittavan tuoteryhmän ostajana. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisina teemahaastatteluina. Aineisto koostuu 26 eri teemahaastattelusta, jotka tehtiin myymäläympäristössä. Tutkimuksen viitekehyksessä on hyödynnetty tuoteryhmäjohtamisen sekä ostopäätösprosessin teorioita. On olennaista ymmärtää ostopäätös- sekä tuoteryhmäjohtamisprosessin linkittäviä tekijöitä tuoteryhmää kehitettäessä, ja siksi tutkimuksen viitekehys rakentuu näiden teorioiden varaan. Tutkimuksen aineistosta löytyi kolme eri asiakasryhmää, jotka erosivat toisistaan ostokäyttäytymisen, ostoskorin sisällön ja myymälän valintaan vaikuttavien tekijöiden kannalta. Lisäksi asiakasryhmille käyttötavaratuoteryhmä merkitsi eri asioita. Käyttötavaroiden ostamiseen vaikuttavat erityisesti myymäläkonseptin tunteminen sekä tuotteen hinta ja laatu. Suurin osa käyttötavaroista ostetaan heräteostoksina, jolloin korostuu myymälän sisäinen ostokäyttäytyminen. Ostopäätökseen positiivisesti vaikuttavat asiakkaan käytettävissä oleva aika sekä tuotteen edullinen hinta. Kausiluontoisuus, yllätyksellisyys, hauskuus sekä ostamisen helppous ovat tämän tutkimuksen mukaan käyttötavaroiden luoma asiakasarvo. Tämän tutkimuksen mukaan kilpailuetua käyttötavaroissa luovat hinta, laatu sekä näiden suhde.
Now showing items 1234-1253 of 3388