Browsing by Title
Now showing items 1513-1532 of 3388
-
(2017)Länsisuomenkarja on pienilukuinen populaatio, joka on altistunut sukulaistumiselle ja suku-siitosasteen nousulle. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää länsisuomenkarjan populaation nykytilanne laskemalla tehollinen populaatiokoko, sukusiitosasteen kehitys vuosina 1950‒2014 sekä sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden eri ajanjaksoina. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella vanhojen 1960‒80-luvulla syntyneiden sonnien käytön vaikutusta populaati-on perinnölliseen tasoon sekä sukulaistumisen ja sukusiitoksen rajoittamiseen. Populaatioparametrien laskennassa käytettiin sovelluksia RelaX2 ja EVA. Länsisuo-menkarjan teholliseksi populaatiokooksi saatiin 103, mikä on suositusten (50‒100) rajoissa. Niin ikään sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden vuosina 1950‒2014 oli 0,58 %, mikä on suositusten rajoissa (0,5‒1 %). Kuitenkin sukusiitosasteen muutos sukupolvea kohden viime vuosikymmeninä on ollut hieman yli suositusten (1,2 %). Länsisuomenkarjan populaation keskimääräinen sukusiitosaste on noussut tasaisesti vuodesta 1970 alkaen. Sonneista, joilla vielä on annoksia varastossa, alhaisimmat sukulaisuudet nuoriin naarai-siin olivat seuraavilla sonneilla: Ryhti 0,22 %, Viinamäen Akvaviitti 0,33 % ja Lehmon-niemen Aromi 0,49 %. Suurimmat geneettiset kontribuutiot nykyiseen sukupolveen olivat seuraavilla sonneilla: Opari 15,0 %, Tahto 12,6 % ja Pennalan Vekkuli 9,8 %. Simuloitu vanhojen sonnien käyttö parituksissa sai aikaan keskimääräisen sukulaisuuden laskun sekä sukusiitosasteen nousun hidastumisen. Vanhojen sonnien käytöllä oli kuitenkin odotettu negatiivien vaikutus perinnölliseen edistymiseen (kokonaisjalostusarvoon). Lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna länsisuomenkarjan populaatio vaikuttaisi olevan suhteellisen hyvässä tilassa. Kuitenkin sukusiitosasteen nousu saattaa uhata populaation monimuotoisuutta pitkällä tähtäimellä. Vanhojen sonnien harkittu käyttö kahden tai kol-men uuden nuorsonnin tuottamiseksi sukupolvea kohti saattaisi olla järkevä ratkaisu.
-
(2013)Dung beetles affect ecosystem functioning in agricultural landscapes. Among these beetles several functional groups decompose cattle dung and contribute to recycling its nutrients back to the soil. To-day many Finnish dung beetle species are threatened because of habitat change and fragmentation. Therefore, the impacts of changes in dung beetle community structure on ecosystem functioning needs to be addressed. However, many earlier studies of dung beetle functions have focussed only on small-scale manipulations with possible implications for interpretation of the results on larger scale. The aim of this study was to assess whether large-scale enclosures can be used to manipulate dung beetle communities in Finland. With this new method I wanted to examine how different dung beetle communities affected dung decomposition and nutrient cycling. I also wanted to examine wheth-er grazing pressure affected dung decomposition. I used two types of mesh enclosures to create different communities of Aphodius and Geotrupes species. In small mesh enclosures I added dung beetles manually, while in the large mesh enclosures the smaller Aphodius species could get through the mesh, and Geotrupes were then added manually to some of these enclosures. During the experiment I repeatedly measured the amount of dung beetles inside and outside of the mesh to assess the performance of the enclosures. Within enclosures I created plots that reflected different grazing pressure. In every plot I placed a dung pat which I then weighed six times during the summer. At the end of the experiment I studied the effect of dung beetles on nutri-ent cycling by weighing the biomass of grass. Overall, I found that the large enclosures are usable and work well in Finland. My results from the enclosures with the bigger mesh size showed that Geotrupes are more efficient decomposers of dung than are Aphodius. However, there were no significant differences between Aphodius and Geotrupes in enclosures made of smaller mesh. Thus, different enclosures may have affected the functioning of the dung beetles because I put the beetles to some enclosures and to some they could get through the mesh. Dung decomposition rates changed remarkably between the different grazing pressures. The end weight of pats was lighter in short grass compared to pats in long grass. It is possible that this reflects microhabitat selection by beetles choosing the warmer pats in the short grass. Dung beetle community structure did not affect rates of nutrient recycling, as measured by grass growth. In conclusion, the results of my study suggest that large-scale enclosures can be effectively used to study dung beetle functions in grassland habitats. This study also confirms earlier observations re-garding the significance of different functional groups of dung beetles, and shows that the grazing envi-ronment may have an important impact on the ecosystem functions provided by dung beetles.
-
(2024)Biokaasun tuotanto on osa Euroopan unionin energia- ja ilmastotavoitteita. Biokaasun tuotannon avulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita tie- ja meriliikenteessä sekä vähentää kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Suomen Lantakaasu Oy:n (SLK) suunnittelemat teollisen mittakaavan biokaasulaitoshankkeet tukevat Euroopan unionin ja Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää SLK:n osoittaman kahden Pohjanmaan seudulla sijaitsevan alueen sopivuutta seuraavan laitoskokonaisuuden sijaintipaikkana. Tavoitteena on kerätä kohdealueilta tietoa syötepotentiaalista ja maatalousyrittäjien kiinnostuksesta hanketta kohtaan. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on arvioida muita hankkeeseen liittyviä taloudellisia kannattavuustekijöitä SLK:n näkökulmasta. Alueita tarkasteltiin tilastollisen aineiston sekä maatalousyrityksille suunnatun kyselytutkimuksen avulla. Kummallakin vertailtavalla alueella oli tilastollisen aineiston perusteella biokaasutuotantoon riittävä syöte- ja energiapotentiaali. Toinen vertailtavista alueista nousi kuitenkin ensisijaiseksi potentiaaliseksi investointikohteeksi, sillä alueella oli suurempi lantapotentiaali. Kyselyaineiston tulosten mukaan kummallakaan vertailtavista alueista ei ilmennyt biokaasun tuotantoa estäviä tekijöitä. Maatalousyrittäjät molemmilla alueella olivat kiinnostuneita SLK:n toimintaan osallistumisesta syötetoimittajina sekä investoimaan yhteisomisteisiin biokaasulaitoksiin. Kyselyllä ei kuitenkaan tavoitettu vertailtavilta alueilta tarpeeksi suurta syötepotentiaalia tuotannon käynnistämiseksi. Kyselyyn vastasi noin 4 % alueen maatalousyrityksistä, joista 65 % oli kiinnostuneita osallistumaan SLK:n toimintaan. Lisätutkimuksella voitaisiin saavuttaa parempi käsitys esimerkiksi aleilla saavutettavissa olevista syötteistä ja kilpailutilanteesta. Tutkimuksella saavutettiin asetetut tavoitteet ja saatiin toimeksiantajalle tärkeää tietoa alueiden biokaasutuotannosta kiinnostuneista maatalousyrityksistä. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin tutkimustarpeita, joita tarvitaan hankkeen edistämiseksi.
-
(2020)Nutrient recycling has a huge potential in Finland, but the recycling fertilizer market remains immature. Recycled nutrients should be developed into fertilizers and business activity around them to develop the market as well. Fertilizers must be profitable for the manufacturer and cost-effective for the farmer. Therefore, the fertilizers must be priced correctly. The aim of this study was to find out farmers willingness to pay for different types of manure-based recycling fertilizers, which factors affect farmers fertilizer choices and what are farmers opinions on recycling fertilizer attributes and use. Moreover, the pricing of existing recycling fertilizers was compared to their attributes like nutrient content and form. According to present results, the factors affecting farmers willingness to pay were form, eligibility to organic farming and price of the recycling fertilizer, as well as cultivated area and production sector of the farm, amount of manure produced on the farm, being part of environmental compensation scheme, and also the farmers relation to farming (part-time, full-time) and how long has he been farming. Farmers preferred fertilizers with dry form, and the willingness to pay of organic farmers was higher than that of traditional farmers. Willingness to pay for different recycling fertilizers was mostly much lower than market prices, but there are potential customers to be found, especially among organic farmers.
-
(2015)Yhteiskuntavastuuraportointi on ollut kuuma puheenaihe jo tovin sekä yritysmaailmassa että sen ulkopuolella. Yrityksien sidosryhmiltä tulee jatkuvasti kovempi paine avoimempaan ja informatiivisempaan suhteeseen yritysten kanssa ja vastuullisuus on oleellinen osa tätä. Aihetta on usein tutkittu sen sisällöllisestä näkökulmasta; mistä yritykset raportoivat tai toisaalta arvoperustein; kuinka vastuullisesti yritys toimii. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka kattavasti ja laajasti elintarvikealan yritykset Suomessa raportoivat sekä mitä raportointityyppejä yritykset käyttävät. Tutkielmassa keskitytään siis puhtaasti raportointiin teknisenä suorituksena, eikä sen sisältöä tai yrityksen vastuullisuutta itsessään tarkastella. Tutkittavat yritykset on valittu Tilastokeskuksen toimialaluokituksen pohjalta edustamaan mahdollisimman kattavasti Suomen elintarvikealaa. Jokaisesta luokasta on valittu neljä suurinta yritystä, jolloin aineiston määräksi saatiin 56 yritystä. Oletuksena oli, että institutionaalisen samankaltaistumisen eli isomorfismin seurauksena samassa ympäristössä toimivat yritykset rupeaisivat muistuttamaan eri tasoilla toisiaan, tässä tapauksessa myös yhteiskuntavastuuraportoinnissa. Tutkielmassa tutkittiin kvantitatiivisia menetelmiä hyödyntäen, miten toimiala ja yrityksen liikevaihto vaikuttavat sen tuottaman raportoinnin määrään, kattavuuteen ja raportointityyppiin. Kvantifiointia varten tutkimuksessa muodostettiin GRI:n ja ISO 26000-standardin pohjalta arviointisabluuna, missä yhteiskuntavastuun keskeisimmät osa-alueet oli huomioitu. Sabluunan avulla aineistoista voitiin laskea niiden toistuvuus. Tuloksissa huomattiin, että valittujen yritysten joukko oli todella heterogeeninen ja sama näkyi myös muuttujien vaikutuksissa toisiinsa. Tilastollisesti ei voitu osoittaa, että mikään valituista riippumattomista muuttujista olisi selittänyt raportoinnin määrää, kattavuutta tai valittua raportointityyppiä.
-
(2015)Tutkielmassa tarkastellaan alle kymmenenvuotiaiden lasten tavarasuhdetta. Tarkoituksena on selvittää lasten suhtautumista ympärillä olevaan tavaramaailmaan. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, millaisia erilaisia merkityksiä lapset tavaroille antavat. Lasten näkökulman lisäksi tutkimuksessa on tarkasteltu vanhempien käsityksiä lastensa tavarasuhteesta ja sitä, kuinka he kasvattajina kokevat lapsen ja tavaran välisen suhteen. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu 10 teemahaastattelusta. Haastatteluun osallistui viisi 4–9-vuotiasta lasta ja viisi heidän vanhempansa. Laadullisen tutkimuksen analyysissä tulkintateoreettisena kehyksenä on käytetty sisällönanalyysiä. Tavarat eivät ole lapsille pelkästään välineitä, joiden avulla he tekevät asioita vaan ne pitävät sisällään monia erilaisia merkityksiä. Tutkimuksen mukaan lapsen suhde tavaraan ei ole yksiselitteinen, vaan annetut merkitykset ovat moninaisia ja tilannesidonnaisia. Tavarat näyttäytyvät lapselle pääasiassa leluina. Lelut eivät määrity kuitenkaan pelkästään suhteessa leikkiin. Lelujen avulla lapset luovat ja vahvistavat sosiaalisia suhteita esimerkiksi omiin sisaruksiin ja ikätovereihin. Uutuudet ja muoti vaikuttavat lasten lelumieltymyksiin, mutta kaikista kallisarvoisimpia ovat lelut, joihin lapsi luo emotionaalisen suhteen. Suhde kallisarvoisiin leluihin on verrattavissa ihmisten välisiin suhteisiin. Lapset antavat tavaroille myös sosiaalisia merkityksiä. Niiden avulla vahvistetaan suhteita perheenjäsenten kanssa. Tavarat toimivat näin yhteenkuuluvuuden symboleina. Tavaroiden avulla lapset hahmottavat myös menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaa. Lasten tavarasuhteissa on kyse muustakin kuin vain uuden haluamisesta. Tavarat toimivat välineinä erilaisille tavoille olla yhdessä toisten kanssa. Vanhempien suhtautuminen lasten tavaramaailmaan on kontekstisidonnaista, ja tilanteesta riippuen samat esineet voidaan nähdä sekä hyvinä että huonoina lapselle. Vanhemmat antavat tavaroille merkityksiä siinä missä lapsetkin. Nämä merkitykset määrittelevät vanhempien suhtautumista lasten esineisiin. Nykypäivän vanhemmuutta voi nimittää neuvottelevaksi vanhemmuudeksi, koska lasten mielipiteitä kuunnellaan kulutukseen liittyvissä päätöksissä. Vaikka tutkimuksen perusteella tavaroilla on suuri rooli lasten elämässä, ne eivät korvaa kuitenkaan lasten ja heidän vanhempiensa yhdessä viettämää aikaa.
-
Lapsi-kasvisuhteen tukeminen : ovi kestävään kehitykseen peruskoulussa : Opetuskokeilu Hedelmäpommi (2008)This masters thesis examines ten year old student’s relationship to plants and growing them. Second aim for this study was to evaluate classroom garden project “Fruit bomb” if it is suitable for education for sustainability. Comparisons were made between boys and girls and between urban (n=42 Helsinki) and rural children ( n=34 Paltamo, Kainuu) focusing their child-plant relationship. Comparison group from Paltamo took part only to the pre inquiry. The study took place during the spring 2006. The research was done by using qualitative methods. First, children were observed during the teaching. Second, a questionnaire was held before and after the plant growing project. Finally both children and teachers took part in themed interviews. The data was analyzed by using triangulation method which means the use of different analyses methods in the same study. The data was analyzed statistically with SPSS programmed cross tabulation Chi-Square ?2 tests (comparisons between boys/girls, rural/urban, before/after education). The program was also analysed inductively in order to understand children’s perceptions about plants in their lives. The plant growing project “Fruit bomb” itself was evaluated basing on children’s feedback and by using two theoretical models. One of the models used is known as the sustainable development triangle: ecological, economical and social-cultural dimension. The different parts of the educational project were classified to these dimensions. The other model used was J. Palmer´s tree model, the best known environmental education model. Educational activities were evaluated based on how well they correspond to the demands of the models. The results show some clear differences in the child-plant relationship between girls and boys and between rural and urban children. For girls, the beauty and joy of plants is important whereas the boys appreciate plants as a source of life. To grow plants from seeds was pleasurable but unfamiliar. However children became inspired and started their own growing experiments. Girls were more interested in plants than boys. Rural children seemed to have more activities with vegetation during their spare time, and they also recognised more tree species than urban kids. The rural children considered people to be part of the nature whereas 24 % of the urban children disagreed. The results show that growing plants in the classroom can be used as an introduction to the themes of sustainable education but acting for the environment (as in Palmer´s tree model) comes true only if the children’s immediate surroundings are included. Nurturing child-plant relationship in school may nevertheless be important for the child´s normal growth and for the formation of environmental friendly values.
-
(2014)Lasten kuluttajuus on noussut tutkimuskohteeksi vasta viime vuosina, ja lapsia koskevaa kulutustutkimusta on tehty verrattain vähän. Lapset kuluttajina ovat tärkeä kohderyhmä, ei vain tämän hetken kuluttajina, vaan myös tulevaisuuden kuluttajina. Tutkielmassani tarkastelen, millaisina kuluttajina lapset nähdään mediateks-teissä. Tutkimukseni asemoituu kuluttajatutkimuksen, mediatutkimuksen ja lapsuustutkimuksen rajapintaan. Olen tarkastellut sitä, miten lasten kuluttajuutta rakennetaan suhteessa säästämiseen ja työhön kasvattami-seen sekä hyvään kuluttajuuteen lapsuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten kuluttajuudesta ja siihen suhtautumisesta. Käsityksiä lapsista kuluttajina olen analysoinut media-aineiston avulla. Tutkielman aineiston muodostaa 60 artikkelia Kuluttaja- ja Lasten Maailma -lehdistä vuosilta 2000–2006. Koska molempien lehtien julkaisijoi-den voidaan katsoa painottavan lastensuojelua toiminnassaan, asemoituukin tutkimukseni lastensuojelulli-seen kontekstiin. Tutkimukseni on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa aineiston analyysin apuna olen käyttänyt diskurssianalyyttisiä menetelmiä. Tarkastelemissani artikkeleissa lapset esiintyivät usein yhtäältä puheen kohteena toisaalta katseen kohteena. Lapsi itse sai kuluttajana harvemmin äänensä esiin. Hyvää kuluttajuutta lapsuudessa rakennetaan korosta-malla työn teon tärkeyttä ja työhön opettamista, mikä näkyy erityisesti kotitöihin osallistumisen painottami-sessa. Rahan säästäminen nähdään itseisarvona, joka jokaisen lapsen tulisi osata. Lasten kuluttajuutta ei rakenneta vain säästämisen ja työn kautta, vaan myös sukupuolittamalla kuluttajalapsia. Erotteluja luodaan tyttöjen ja poikien välillä, jolloin tytöt näyttäytyvät kuluttajina ja rahan käyttäjinä, pojat taas ansaitsijoina ja säästäväisinä. Tutkimuksen perusteella on löydettävissä kolme diskursiivista tapaa puhua lapsista kuluttajina. Vahvimpana nousi esiin kuluttajalapsi suojelun kohteena. Tämä puhetapa painotti lasta haavoittuvana kuluttajana, jota tuli suojella markkinoiden vaikutukselta. Lapsi opettelevana kuluttajana -puhetavassa painottui lapsi, jota tuli ohjata ja neuvoa, jotta lapsi pärjäisi aikuisena kuluttajana. Lapsi osaavana kuluttajana nosti esiin lapsen taitavana, jopa juonikkaana, kuluttajana tässä hetkessä.
-
(2020)Palvelukulttuurin rakentuminen on kaksisuuntaista dialogia. Jos yritys ei ymmärrä, miten arvo muodostuu kuluttajalle, se ei voi synnyttää asiakasarvoa. Arkisten palvelujen tarkastelu koetun arvon näkökulmasta tuottaa helposti sovellettavaa tietoa ja osoittaa, että kuluttaja voi saada arvon kokemuksen mistä tahansa asiasta. Lapsiperheet ovat arjen asiantuntijoita, joiden kokemaa arvoa arkisissa peruspalveluissa – pankkipalvelut sekä älypuhelin ja puhelinliittymä – tutkielmani keskittyy tarkastelemaan. Koettu arvo voidaan määritellä vuorovaikutteiseksi, suhteelliseksi preferenssikokemukseksi. Lapsiperheessä kuluttajuus on aina yhteiskuluttajuutta, jolloin arvon kokemus syntyy myös kolmenvälisessä vuorovaikutussuhteessa vanhemman, lapsen ja tuottajan välillä. Tutkielmani rikastaa koetun arvon teorioita, jotka edustavat aikuisen kuluttajan yksilönäkökulmaa. Neljä koettua arvoa moniulotteisesti määrittelevää teoriaa otettiin lähempään tarkasteluun. Niiden pohjalta muodostettiin koetun arvon tarkastelulinssit: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen, altruistinen ja egoistinen arvo. Vanhemman, lapsen ja tuottajan välistä triadista arvon muodostumista tarkasteltiin lapsen roolin kautta. Sovelsin valittua teoreettista viitekehystä teemahaastatteluin kerättyyn aineistoon, jota tarkastelin näytenäkökulmasta. Haastateltavani vertailivat koetun arvon ulottuvuuksien välillä pohtiessaan valintoja. Pohdinnoissa olivat mukana samanaikaisesti esimerkiksi taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja egoistinen arvo. Jokaista viittä koetun arvon ulottuvuutta havaittiin sekä pankkipalveluissa että älypuhelimen ja -liittymän kontekstissa. Arkisten palveluiden arvon kokemuksessa korostuu toiminnallinen arvon ulottuvuus. Erityisen arvokkaana haastateltavat pitivät sitä, että kerran otettu palvelu toimi eikä palvelun ylläpito edellyttänyt heiltä toimenpiteitä. Lapsi ja vanhempi eivät näyttäydy aktiivisina yhteiskuluttajina. Taloudellisen arvon keskusteluteemat liittyvät vain vanhempiin, mikä osoittaa, että lapsi on tietoisesti etäännytetty taloudellisesta toiminnasta. Triadisen suhteen kautta rakentuvat arvon kokemukset eivät korostuneet haastateltavien tarinoissa. Lapsi liittyi vahvimmin keskusteluteemoihin, jotka rakensivat emotionaalista ja altruistista arvoa. Tutkielmani monipuolistaa keskustelua asiakasarvosta, joka joskus keskittyy liiaksi vain taloudellisten ja toiminnallisten ulottuvuuksien tarkasteluun.
-
(2017)The experiences of an individual build and shape his or her personality. Experiences of nature contribute considerably to the development of children’s self-esteem and self-image. It is worth bearing in mind that the children of today will become the builders and decision-makers of tomorrow and, therefore, their education is of great importance. Their attitudes and values will define the development and well-being of our society. Children’s experiences of their daily lives are a key element of this study. The study explored 5–6-year-old kindergarten children’s (n = 98) experiences of garden activities. The garden was examined as a physical, psychological, social and cognitive environment for growth and learning. The study concentrated on the children’s emotional responses that were aroused by garden activities and on the function of the garden as a social meeting place for children. A further aim of the study was to follow the development of the 5–6-year-old participants’ knowledge of the garden and nature. The children’s experiences were assessed with a drawing task, Me as a Gardener, that was supplemented with individual interviews, conducted between 2014–2015. The children’s emotional experiences and knowledge of nature were enhanced as a result of the garden activities. The activities contributed to an increase in positive experiences and self-image, especially in the case of boys, and to the development of an understanding of the effects of gardening. Based on this study can be expected to, an intentional use of the garden as a growth and learning environment encourages the growth of children in early-childhood education settings.
-
(2018)Suomen metsätalous on jo pitkään ollut kestävällä tasolla, sillä metsien vuotuiset hakkuut ovat pienemmät kuin vuotuinen metsänkasvu. Tulevaisuudessa puun tarve kuitenkin tulee kasvamaan, mikä tulee lisäämään hakkuiden määrää. Hakkuiden määrän lisääntyessä hyvälaatuisen puun kysyntä kasvaa, jolloin Suomen metsätalouden yksi suurimmista ongelmista – metsänhoitorästit, nostaa päätään. Metsänhoitorästit ovat Suomessa yleisimpiä taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä, jolloin ne vaikuttavat pitkällä tähtäimellä hakattavan puun laatuun. Rästien määrä taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeriö onkin käynnistänyt Kansallinen metsästrategia 2025 -hankkeen, jonka yhtenä tavoitteena on keksiä ratkaisu metsänhoitorästien vähentämiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää laserkeilatun metsävaratiedon hyödyntämisen vaikutuksia metsänhoidon toimenpiteiden toteutumiseen eri alueilla ja eri omistajaryhmissä. Aineistona käytettiin yhdeksän maakunnan alueelta vuosina 2009–2016 mitattuja Valtakunnan metsien inventointi (VMI) 11 ja 12 maastokoealoja, joista osa oli Suomen Metsäkeskuksen 2010–2012 laserkeilaamalla alueella ja osa ei. Laserkeilatun metsävaratiedon hyödyntämisen erojen tarkastelun avuksi luotiin neljä logistista regressiomallia mallintamaan taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä: 1) eri alueilla, 2) eri omistajaryhmissä, sekä taimikonhoidon ja ensiharvennuksen toteutumisen todennäköisyyttä 3) eri omistajaryhmissä, ja 4) ilman erottelua omistajien suhteen. Tulosten perusteella laserkeilattu metsävaratieto laskee taimikonhoito ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä alueellisesti taimikoissa keskimäärin 0,8 % ja nuorissa kasvatusmetsissä 1,2 %. Omistajaryhmien välillä laserkeilattu metsävaratieto laski taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä molemmissa omistajaryhmissä. Yksityisomistuksessa olevissa taimikoissa keskimäärin 1,5 % ja muut-ryhmän omistamissa 1 %. Ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä keilaus laski yksityismetsissä keskimäärin 2,4 % ja muut-ryhmän omistamissa metsissä 1,8 %. Taimikonhoitojen ja ensiharvennusten toteutumisen todennäköisyyteen laserkeilatulla metsävaratiedolla oli alentava vaikutus. Keilaus laski taimikonhoidon todennäköisyyttä yksityismailla 1,3 % ja muut-ryhmän omistamilla mailla 1,2 %. Ilman omistajaryhmien huomioimista keilatulla alueella oli 1,1 % pienempi todennäköisyys taimikonhoidolle. Vastaavat luvut ensiharvennukselle olivat yksityismailla 1,5 %, muut-ryhmän mailla 1,3 % ja ilman omistajaryhmiä 1,2 %. Vaikka tutkimuksen mukaan laserkeilattu metsävaratieto laski taimikonhoito- ja ensiharvennusrästien syntymisen todennäköisyyttä, niin johtopäätösten kanssa täytyy olla varovainen, sillä metsänhoidon aktiivisuuteen vaikuttaa myös muita tekijöitä kuten metsänomistajien tavoitteet, alueen metsänhoitoyhdistyksen toiminta ja puun hinta. Laserkeilatun metsävaratiedon laskevaa vaikutusta taimikonhoidon ja ensiharvennuksen toteutumisen todennäköisyyteen ei voida perustella tämän tutkimuksen aineiston avulla. Tutkimus osoitti, että laserkeilatulla metsävaratiedolla on mahdollisesti metsänhoitoa aktivoiva vaikutus, mutta aihe vaatii vielä lisätutkimuksia.
-
(2012)Site index and site type are methods for describing a habitat’s highest annual production of tree (m3/ha/a). Site index is based on the growth of trees’ dominant height, and site type on the existence of plant communities in a habitat. This research examined whether site type can be estimated with site index derived by airborne laser scanning (ALS). ALS is a remote sensing method by which trees’ characteristics are predicted based on the height distribution and density values of laser pulses. Data were gathered from Syöte, Northern Ostrobothnia. Arbonaut Oy provided the ALS-data, and Metsähallitus provided age and habitat data of microstands. Site type, trees’ ages and dominant heights were also measured by field surveying. Experimental data from plots were generalized to microstand data. There were 208 experimental plots that were generalized to 39 microstands. Site indexes for experimental plots and microstands were calculated to index age 100 years with Vuokila and Väliaho’s (1980) growth models for dominant height and with Schumacher’s (1939) guide curve. Site indexes were converted to site types with Vuokila and Väliaho’s (1980) conversion diagram and then compared to site types of the field surveys. The accuracy of the site indexes was evaluated with an error matrix. Accuracy of age and dominant height was evaluated with a paired t-test. Variation of index aged dominant height inside a site type was examined with root mean square error (RMSE). The effect of the proportions of tree species on the site index was analyzed with a correlation coefficient. The percentage of properly classified site types was 57 % at best when using Schumacher’s (1939) guide curve and two site types (rich and poor). With Vuokila and Väliaho’s (1980) growth models for dominant height the best percentage of correctly classified site types was 46 %. The variation (RMSE) of index aged dominant height as an average in all site types was 3,2 m. The maximum variation of index aged dominant height in one site type was 6 m. This indicated that the dependency between site index and site type was poor with this data. The proportions of tree species did not have a significant effect on site index. Based on this study, predicting site types with ALS does not work. One problem is the absence of very rich site types. There are also many sources of error: SutiGIS’ (position knowledge system) age data, prescribed burning, possible fertilization of stands, and the problems of fitting site index and site type. Vuokila and Väliaho’s (1980) growth models for dominant height were made in the 1980s, so they do not acknowledge the increased growth of present-day trees. Site index cannot reliably predict the site type, but site index gives valuable extra information about the trees for example when evaluating the value of forest estates.
-
(2019)A diameter distribution describes the size distribution of a forest and is used, for example, in forest planning. Stand characteristics can also be produced without a diameter distribution, but the diameter distribution allows utilization of tree-level models in the calculation of stand level variables and improves the estimation accuracy. In this thesis estimation methods for diameter distribution prediction were compared and the suitability of the methods and materials evaluated by using error indices. The two comparative diameter distribution estimation methods used in this study were the k most similar neighbor method (k-MSN) and the prediction of diameter distribution using the theoretical distribution model: Weibull-distribution. Both study methods utilised laser scanning-, field plot- and harvester measurement data collected from mature Norway spruce dominant forests in Southern Finland. When the k-MSN method is applied, the measured diameter distribution and stand characteristics of the nearest neighbor were imputed to the target grid of the stand. Stand characteristics were used for the prediction of Weibull-distribution parameters. Weibull parameters were estimated by modelling and by parameter recovery. Field and harvester plots were used as a reference data for the k-MSN. The suitability of the Weibull distribution for the description of the diameter distribution was evaluated by estimating the diameter distribution directly on the harvester data of the corresponding region. Maximum likelihood estimation and prediction of the Weibull-distribution were applied. As a result of the suitability testing, the Weibull distribution is seen as suitable for describing the diameter distribution of a mature, even aged, stand. With the maximum likelihood method and parameter recovery, the produced diameter distribution corresponded appropriately with the measured diameter distribution. The results of the k-MSN show that the imputation of diameter distribution gave the most accurate prediction of diameter distribution. Harvester or field plots gave nearly as accurate results and are both suitable for diameter distribution prediction
-
(2017)The large area forest mapping is traditionally based on satellite images and laborious field plots. The newer lidar plot concept is the Airborne Laser Scanning (ALS) and a small amount of field plots based plot-level attribute estimation, which is treated similar to the field plots in satellite based mapping. The target of the study was to evaluate the satellite-based, the ALS-based and their combination based forest mapping in the large area by comparing the accuracy of the forest attribute estimations per different amounts of plots. The study area of 3 128 000 hectares in southern Finland included 3630 field plots from the Metsäkeskus of Finland. The attribute estimates were computed from the Landsat 8 image and from the low-density lidar dataset to the field plot locations. The plot-level attribute estimates were calculated for the volume, height, basal area and biomass using k-NN-method (k=5). The accuracy of the mapping methods was evaluated by relative RMSE (Root Mean Square Error), which measured the differences between the estimated and the measured attributes of the validation plots. From the results it can be seen that the relative RMSEs of the attribute estimates from the Landsat-image based mapping on plot-level were at their best 47.6 % for the volume, similarly 26.2 % for the height, 34.6 % for the basal area and 47.7 % for the biomass. For the ALS-based mapping, they were 23.2 %, 9.8 %, 21.0% and 23.7 % respectively. By using 400 field plots to estimate attributes for 2900 lidar plots, and these lidar plots were used further for Landsat-based attribute estimations, these results were quite close to the accuracy of field plots-based Landsat attribute estimations. In addition a small sample of the lidar cover of the area was needed, in this case having less than 1 % area coverage. The lidar plots in Landsat-based mapping could be used for the biomass and carbon mappings in large area even if there are no roads available in the area and only a small amount of plots can be measured. Also, it is suitable for the areas where forest mapping has not started. It can be used also to follow up the changes in large forest areas, due the frequent updates of the satellite image measurements.
-
(2017)Metsistä tarvitaan tarkkaa, ajantasaista ja harhatonta tietoa strategiseen suunnitteluun sekä operatiivisen metsä- ja leimikkosuunnittelun tarpeisiin. Perinteisesti tietoa on kerätty kuvioittaisella arvioinnilla, mutta tiedon tarpeen lisääntyessä ja kustannuksia karsittaessa on tullut tarvetta yhä tehokkaammille menetelmille. Tämän hetken tutkimusten valossa lupaavimmalle menetelmälle vaikuttaa lentolaserkeilaukseen (ALS) perustuva metsieninventointi ja monet suomalaiset metsäorganisaatiot ovatkin ottaneet sen käyttöön operatiivisessa metsävaratiedon tuottamisessa. Jotta menetelmän avulla saadulla tiedoilla voidaan luotettavasti tehdä päätöksiä, on sen laadusta pystyttävä varmistumaan. Tässä tutkimuksessa testattiin ja analysoitiin Tornator Oy:n laserkeilauspohjaisen metsävaratiedon laatua sekä laadun valvontamenetelmää. Tutkimusalueena oli noin 16 000 hehtaaria Tornatorin maita Etelä-Savossa. Alue oli laserkeilattu ja ilmakuvattu Blom Kartta Oy:n toimesta kesällä 2011 ja Blom Kartan tekemän tulkinnan tukena käytettiin Metsäkeskus Etelä-Savon mittaamia maastokoealoja (700 kpl). Tulosten laadun tarkastamiseksi suoritettiin kontrolli-inventoiniti kesällä 2012. Kontrolli-inventoinnissa suoritettiin alueen metsäkuviolle ositettu otanta, jolla valittiin 60 kuviota mitattaviksi. Kullekin kuviolle sijoitettiin 4-6 koealaa, joilta puustotiedot mitattiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka tarkkaa saavutettiinko inventoinnin suorittajalle asetetut laatuvaatimukset sekä kuinka inventoinnin laatua voidaan valvoa luotettavasti, kustannustehokkaasti ja riippumattomasti. Lisäksi tarkasteltiin kuinka inventointiaineistossa ilmenneet virheet vaikuttavat metsänhoitotoimenpiteiden määritykseen ja ajoitukseen. Tuloksia tarkasteltiin usealla eri tavalla kattavan käsityksen saamiseksi. 1) Tunnuksille laskettiin RMSE ja harha. 2) Tunnuksia tarkasteltiin visuaalisten kuvaajien avulla. 3) Muodostettiin pistekuviot 95 % luottamusväleillä ja tarkastettiin suhde 1:1 viivaan. 4) Muodostettiin Bland-Altman kuvat laskemalla kontrollimittauksen ja laserkeilauksen attribuuttien erotuksen keskiarvot ja kuvaamalla nämä vastaavien attribuuttien keskiarvoja vasten. 5) Yhdistämällä toleranssirajat Bland-Altman kuviin. Bland-Altman kuvia käytettäessä kumpaakaan menetelmää ei oleteta täysin tarkaksi ja siten ne tarjoavat oikeudenmukaista tulkintaa laadunvalvonnan tuloksille. Tulosten perusteella inventoinnin suorittajalle asetetut vaatimukset täyttyivät hyvin. Yksittäisillä kuvioilla ilmeni kuitenkin poikkeamia, joiden vaikutukset metsänhoitotoimenpiteiden ajoitukseen ovat merkittäviä. Laserkeilauspohjainen metsävaratieto toimii hyvin mestsäsuunnittelun tukena, mutta sen laadun varmistamiseksi on oltava käytössä menetelmä, jolla mahdolliset poikkeamat pystytään löytämään.
-
(2012)Tehokkuus on kasvanut merkittävästi yksityisellä sektorilla viime vuosikymmenenä. Valtionhallinto on jäänyt merkittävästi jälkeen tehokkuuden kehityksestä. Valtiohallinnossa on yritetty yksityiselle sektorille luotujen teorioiden ja metodien soveltamista, mutta tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Puutteelliset tietojärjestelmät eivät pysty ohjaaman valtionhallinnon toimintaa tehokkaasti. Laskentatoimi on yritysten perusinfrastruktuuria, josta ammennetaan tietoa yritystoiminnan hahmottamiseen ja johtamiseen. Laskentatoimen tarjoamat informaatiovirrat auttavat yritysten rahaprosessin hahmottamisessa. Rahaprosessista mitataan toiminnan tehokkuus, jonka avulla toimintaa suunnitellaan pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Laskentatoimi on työkalu organisaation johtamiseen, ei automaattinen järjestelmä, joka korjaa ongelmat tehokkuudessa automaattisesti. Liiketaloudellisten työkalujen soveltaminen valtionhallintoon on ongelmallista. Arpajaislupien kaltaisissa tapauksissa, joissa julkisilla palveluilla on selkeät vastuuyksiköt toimeenpanossa, sekä mitattavia palvelumaksuja, voisivat organisoida toimintaansa laskentatoimen avulla tehokkaamaksi. Markkina signaalit eivät voi vaikuttaa valtionhallinnossa, jolloin laskentatoimen lukujen tulkitseminen vaatii laajempaa toimintaa sidosryhmien kanssa, sekä osaavaa, paikallista johtamista. Tutkielman laadullinen aineisto koostuu liiketaloudellisesta kirjallisuudesta, joka on laskentatoimen suhteen on rajattu kotimaiseksi. Aineistoissa on myös henkilökohtaista havainnointia arpajaislupien työprosessista. Tutkielman laadullinen osa keskittyy laskentatoimen ja valtionhallinnon yhteensovittamisen hahmottamiseen. Tutkimuksessa on myös määrällistä aineistoa, jolla havainnoidaan arpajaislupien tuloja, joka todistaa laskentatoimen hyötyjä tehokkuuden havainnoinnissa, sekä nykyisen hinnoittelupolitiikan epämääräisiä tuloksia.
-
(2016)Johdanto: D-vitamiinilla on keskeinen merkitys luuston terveydelle läpi elämän. Se osallistuu kalsiumtasa-painon säätelyyn sekä luuston muodostukseen ja ylläpitoon. D-vitamiinin vakavan puutoksen tiedetään aiheuttavan lapsille riisitautia. D-vitamiinin aktiivisella muodolla, 1,25-dihydroksi-D-vitamiinilla (1,25(OH)2D), on mahdollisesti muitakin kuin luustovaikutuksia. Matala 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuus (25(OH)D) on yhdistetty lapsilla esimerkiksi suurentuneeseen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen ja aller-gioihin. Ennen vuotta 2010 tehdyissä tutkimuksissa D-vitamiinin saannin on todettu olevan riittämätöntä suurella osalla alle kouluikäisistä. Suomessa ravinnosta saatavalla D-vitamiinilla on suuri merkitys elimistön D-vitamiinitasapainolle, koska aurinko paistaa vain osan vuodesta D-vitamiinin saannin kannalta riittävästi. D-vitaminoidut maitovalmisteet ovat nykyään tärkeä D-vitamiinin lähde lasten ruokavaliossa. Luomumaitoa ei Suomessa kuitenkaan D-vitaminoida. Kiinnostus luomuruokaan on päiväkodeissa suurta, mutta luomu-maidon valinta päiväkoteihin on arveluttanut päättäjiä juuri D-vitamiinitäydennyksen puuttumisen vuoksi. Tavoitteet: Pro gradu -työn tavoitteena oli tutkia eroaako päiväkoti-ikäisten lasten seerumin 25(OH)D-pitoisuus ja D-vitamiinin saanti luomumaitoa tarjoavassa päiväkodissa ja tavanomaista D-vitaminoitua mai-toa tarjoavassa päiväkodissa. Aineisto ja menetelmät: Tutkittavia oli yhteensä 19 päiväkoti-ikäistä lasta, joista 11 luomumaitoa tarjoa-vista yksityisistä päiväkodeista ja 8 tavanomaista D-vitaminoitua maitoa tarjoavista kunnallisista päiväko-deista. Tutkittavilta mitattiin seerumin 25(OH)D-pitoisuus entsyymi-immunomääritysmenetelmällä, ja tut-kittavien D-vitamiinin saantia ravinnosta ja vitamiinivalmisteista selvitettiin vanhempien täyttämällä ruo-ankäytön frekvenssikyselylomakkeella. Päiväkotiruoan sisältämä D-vitamiiniin määrä laskettiin ruokalis-toista Aivo 2000 - Diet 32 -ravintolaskentaohjelmalla. Tilastoanalyysit tehtiin IBM SPSS -ohjelmistolla (ver-sio 21). Tulokset: Molempien ryhmien D-vitamiinin saanti oli suositusten mukaista, ja kaikki tutkittavat käyttivät D-vitamiinilisää. Luomupäiväkodin lapsilla oli kuitenkin verrokkeihin verrattuna pienempi D-vitamiinin kokonaissaanti ruoasta ja valmisteista (16 vs. 28,3 µg p=0,007), saanti ruoasta (3,5 vs. 14,0 µg p<0,001) sekä saanti erikseen kotiruoasta (3,0 vs. 7,5 µg p<0,001) ja päiväkotiruoasta (0,5 vs. 6,5 µg p<0,001). Tut-kittavien seerumin 25(OH)D-pitoisuudet olivat hyvät, ja vain yhdellä tutkittavista pitoisuus oli alle riittävänä pidettävän pitoisuuden (50 nmol/l). Luomupäiväkodissa 25(OH)D-pitoisuus oli keskimäärin 80,6 nmol/l (keskihajonta 24,7) ja verrokkipäiväkodissa 100,6 nmol/l (keskihajonta 13,8). Ryhmien välinen ero ei aivan yltänyt tilastollisesti merkitseväksi (p=0,054). Johtopäätökset: Molemmissa ryhmissä tutkittavien keskimääräinen seerumin 25(OH)D-pitoisuus oli hyvä ja D-vitamiinin kokonaissaanti suositusten mukaista. Luomupäiväkodin lapset saivat kuitenkin verrokkeihin verrattuna D-vitamiinia selvästi vähemmän koti- ja päiväkotiruoasta. D-vitamiinivalmiste kattoi heillä 80 % D-vitamiinin kokonaissaannista, ja ilman valmistetta saanti jäi alle puoleen suosituksesta. Luomumaidon käyttäjillä D-vitamiinilisän käyttö onkin erityisen tärkeää riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Vaikka aineisto jäi tavoiteltua pienemmäksi, voidaan tulosten katsoa olevan suuntaa-antavia.
-
(2016)Introduction: Information about toddlers’ and pre-schoolers special diets in Finland is scarce. Out of Finnish 1-6-year olds, 63 % attend day care. According to the day care food recommendations, 2/3 of the daily energy needs of children attending full-time day care should be provided during day care hours, which should also fulfil the set nutritional and quality criteria. The day care food services are facing more challenges due to food allergies, and also due to the number of children following religious diets increasing as an effect of increased immigration. Some food allergy-related avoidance diets may be unfoundedly maintained, since children usually recover quickly from food allergies. Aims: The aim of this study was to decipher the prevalence and types of special diets children in the metropolitan area day care centres adhere to, and to investigate what kind of challenges are associated with the general practices considering the apprising of special diets. Additionally, this study aimed to investigate the distribution of special diets in relation to age, gender and city. This study also intended to examine whether a connection between the prevalence of special diets by day care centre and regional socioeconomic factors exists. Material and methods: The cross-sectional data was collected from municipally catered day care centres in Helsinki, Espoo and Vantaa during 2012-2013. 41 day care centres with in total 3 216 children were included in the study. Data of children adhering to special diets was retrieved from special diet-forms, medical certificates and kitchens. Children were divided into different special diet groups based on the reported data. Special diet distributions among other variables were studied with the Pearson Chi square-test. The relation of socioeconomic factors and the prevalence of special diets were tested with the Spearman bivariate correlation analysis. This study is a part of the LILLA-study, which aims to improve the nutrition and allergy-related health of pre- schoolers. Results: Out of the 3 216 children 19 % (n=609) adhered to a special diet. The discovered diets and their prevalences were the following: allergy-related 7,4 % (n=238), lactose-restricted 3,3 % (n=105), ethical or religious diets 7,6 % (n=245), and special diets for other reasons 0,7% (n=21), of the total. A difference was discovered in the special diet distribution according to city (p<0,000): allergy-related diets were most prevalent in Vantaa and ethical or religious diets in Helsinki. A difference was also discovered in the age distribution of special diets (p<0,012): children following an allergy-related diet were younger than children with other special diets (p<0,041). Also, avoiding dairy and egg was discovered to be more common among younger children (p<0,048 and p<0,043). The most often avoided foodstuffs among allergy diets were milk, egg, nuts and almond, and fruit. Lactose-restrictions were more common among older children (p<0,006) and the most prevalent lactose-restriction was a complete restriction. Among ethical or religious diets, diets where pork was forbidden were the most common. Of vegetarian diets, pesco-vegetarian diets were discovered to be the most common. Ethical or religious diets were positively associated with lactose- restricted diets (p<0,000). Special diet-forms required to notify day care centres about special diets were found for 71 % (n=431) of participant following special diets. Medical certificates were found in 53 % (n=156) of the diets where a certificate was demanded. Out-dated information was found in both types of documentation. A reversed connection was discovered in the association between the prevalence of ethical or religious diets and income by day care region (p<0,015, r=-0,379). Conclusions: A fifth of the children in municipal day care centres adhered to a special diet. The most frequent special diets were allergy-related and diets based on ethical decisions or religious beliefs. Allergy diets were mainly exercised in Vantaa and ethical or religious diets in Helsinki. Allergy-related diets were more common among younger and lactose-restricted diets among older children. Ethical or religious diets were associated with lower income. Based on this study, it seems like there is a need for improvements considering the general practices related to special diet apprising in day care centres. Further research about the differences in general practises implemented by each city is ought to be carried out.
-
(2017)Milk production in Finland has changed during the latest decades. There are significant changes in cattle breeding, cattle feeding, milk collecting and transportation. Also processing of milk products has been developed. In addition, milk products are consumed in a different way than before. For example the consumption of fat-free milk and cheeses has increased whereas overall consumption of milk has decreased. In this master’s thesis milk products of DIPP (Diabetes Prediction And Prevention) nutrition study were classified based on their homogenization and heat-treatment. Creating the classification, the effects of heat-treatment or homogenization on milk proteins and fat globules were considered. The classification was done using information provided by literature and by major dairy manufacturers. Milk products were classified in one of the following groups based on the homogenization information: homogenized, non-homogenized, fat-free; and in one of the following groups based on the heat-treatment information: normally pasteurized or milder heat treatment, high pasteurized at < 100°C, high pasteurized or sterilized at ≥100°C. Milk consumption of children at the age of 6 months (n=1305), 1 year (n=1513) and 3 years (n=1326) was observed using both the updated classical DIPP - milk product classification and the newly created processing based classifications. It was observed that children used a lot of strongly heated milk-based products especially during their first year. At the age of six months mostly high pasteurized or sterilized at ≥100°C and homogenized milk products were used. Background variables such as breastfeeding, mother’s education and children’s living area (Pohjois-Pohjanmaa/ Pirkanmaa) were associated with milk product consumption both when using classical and process based classifications. This study introduces new information about children’s milk product consumption. The process based classification can also be used later when observing whether consumption of some specific kind of milk products can lead to appearance of type 1 diabetes.
-
(2020)Uusien suomalaisten lastenvaatemerkkien ympärille muodostunut suuri suosio on ollut mediassa esillä viime vuosina. Lastenvaatteisiin panostetaan ja niitä ostetaan niin uutena kuin käytettynäkin. Erityisesti äidit ovat perustaneet lastenvaatemerkkeihin kytkeytyneitä brändiyhteisöjä ja keskustelevat uutuuksista muiden yhteisön jäsenien kanssa. Tarkastelen tutkielmassani lastenvaatteiden kuluttajayhteisöä, joka toimii sosiaalisessa mediassa. Yhteisössä vanhemmat keskustelevat tietyistä lastenvaatemerkeistä. Tarkastelen sitä, miten vanhemmat kokevat brändiyhteisöt lastenvaatteiden ympärillä ja miten brändiyhteisö on muokannut vanhempien suhtautumista lastenvaatteisiin. Lähestyn aihetta laadullisella tutkimusotteella. Tutkielmaani varten haastattelin yhdeksää äitiä brändiyhteisöstä. Käytin menetelmänä puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkielman analyysiin hyödynsin teemoittelua. Tutkimukseni mukaan vanhemmat saavat yhteisöstä ohjeita, seuraa muilta yhteisön jäseniltä ja uutta tietoa. He jakavat ajatuksiaan, löytöjään ja vinkkejään toisille vanhemmille. Erityisesti tutkimuksessani näkyi se, kuinka vanhemmat ovat saaneet yhteisöstä tietoutta vaatteiden materiaaleista ja valmistustavoista. Ekologisuus ja eettisyys korostuivat arvoina haastatteluissani. Samoin vanhemmat ovat alkaneet ryhmästä saadun tietouden kautta kiinnittämään huomiota myös omiin vaatteisiinsa, niiden materiaaleihin ja valmistukseen. Aikuiset ja lapset rakentavat identiteettiään vaatteilla. Lapsilla on paljon tietämystä ja ymmärrystä vaatteista, vaatekaupoista ja brändeistä, ja he lujittavat suhteita ikäisiinsä muodin ja brändien kautta. Luksustuotteet liitetään perinteisesti korkeaan hintaan ja sosiaaliseen statukseen. Statushakuisen luksuksen ohelle on syntynyt kuitenkin uusi luksus, jota ovat elämyksellisyys, eettisyys ja ekologisuus. Luksuskulutus on myös siirtynyt käytetyn tavaran markkinoille. Haastattelemani äidit kertoivat ostavansa ja myyvänsä paljon lastenvaatteita kirpputoreilta ja yhdistävänsä ekologisuuden kulutukseensa ostamalla ja myymällä vaatteita kirpputoreilla.
Now showing items 1513-1532 of 3388