Browsing by Title

In past decades, the agricultural work has first been mechanized, and then amount of automation have increased. Today, increasing the size of the machines will no longer increase the productivity significantly, but the work must be done by intensifying the existing use of resources more efficiently. In this study, the focus is a self-propelled forage harvester chain in grass silage harvesting. Silage harvest intensity and a generous amount of machine units are a demanding combination to the foremen. The aim was to investigate the requirements for information management system to be developed to support agricultural contracting. During the survey altogether 12 contractors and cooperate farmers were interviewed. The study shows that contractors have the need for information systems. Of course, arrangements and the extent of contracting are affecting the issue. According to the study the key requirements for information management are: • extensive, detailed and automated data collection from the work carried out • map-based system, drivers route guidance • the client registry, work orders electronically • tender templates, price counters • reliability, stability of knowledge • the applicability of a wide range of work • compatibility with other systems The system to be developed should include the following items: easy-to-use planning / customer database tool, functions to machine monitoring, guidance and work management, data acquisition during the work and processing functions of the data collected. All users don’t need all functions so contractor should be able to choose the parts needed and possibly add functionality later. Contractors working in tough economic and temporal frames are demanding customers. Technology they use must be effective and reliable. On the other hand, human errors occur also for experienced people, so a good information system will make work easier and more efficient.

Tässä tutkimuksessa arvioidaan TEHO Plus -hankkeen tekemän ympäristötukineuvonnan yhteiskunnallista kustannustehokkuutta. Julkisesti rahoitetun TEHO Plus -hankeen (2011-2014) kautta viljelijälle tarjottiin maksutta neuvontaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 ympäristötukijärjestelmän hyödyntämisessä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ympäristötukijärjestelmän suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon tarkoitettua erityistukea ja sen käyttöön ottoon tähtäävää neuvontaa. Kiinnostus neuvonnan hyödyntämiseen toimenpiteenä yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi on kasvanut, mutta toistaiseksi tämän toimenpiteen kustannustehokkuudesta ei ole tehty riittävästi tutkimusta. Ympäristötukineuvonnan kustannustehokkuuden arviointiin käytetään tässä tutkimuksessa kustannus-hyötyanalyysia, jonka avulla voidaan määrittää neuvonnan tuottamat yhteiskunnalliset nettohyödyt. Analyysin aineistona käytetään TEHO Plus -hankkeen tekemän kyselytutkimuksen tuloksia. Kyselytutkimus tehtiin erityistukineuvontaa suojavyöhykkeen perustamiseksi saaneille viljelijöille. Tutkimuksen hypoteesina on, että suojavyöhykkeen hyödyt ravinnepäästöjen vähenemisestä ja luonnon monimuotoisuuden kasvattamisesta toteutuvat useammin ja tehokkaammin neuvoja-avusteisesti, kuin viljelijän itsensä toteuttamana. Kustannus-hyötyanalyysi tuotti selkeän positiiviset nettohyödyt; neuvonta-avusteisten suojavyöhykkeiden tuottamat hyödyt olivat merkittävästi neuvonnan kustannuksia suuremmat. Saadut tulokset eivät olleet herkkiä tutkimuksessa käytettyjen avainparametrien muutoksille. Tutkimuksen rajauksella tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että TEHO Plus -hankkeen erityistukineuvonta suojavyöhykkeiden perustamiseksi on ollut yhteiskunnallisesti perusteltua. Tulosta ei voida kuitenkaan suoraan yleistää laajempaan mittakaavaan, koskemaan esimerkiksi kansallisesti toteutettavaa ympäristötukineuvontaa.

Ilmastonmuutos on ajankohtainen ilmiö, joka tulee muuttamaan maataloutta maailmanlaajuisesti, minkä takia sen kokonaisvaltainen ymmärtäminen on tärkeää maataloustieteiden opiskelijoille. Ilmastonmuutos on monimutkainen ilmiö ja sen oppiminen on havaittu vaikeaksi. Ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseksi tarvitaan systeemistä ajattelua, joka on ajattelun taito ja lähestymistapa monimutkaisten ja suurien kokonaisuuksien ymmärtämiselle. Tutkielman tavoitteena oli kartoittaa maataloustieteiden ensimmäisen vuoden opiskelijoiden(N=55) systeemisen ajattelun tasoa opintojen alussa sekä systeemisen ajattelun kehittymistä ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ilmastonmuutoksen vaikutuksista kasvintuotantoon Suomessa. Lisäksi tutkielmassa kartoitettiin, millaisia virhekäsityksiä aiheeseen liittyen opiskelijoilla esiintyi tutkimuksen aikana. Tutkielman tuloksien mukaan maataloustieteiden opiskelijoilla oli heikot systeemisen ajattelun taidot ilmastomuutoksen vaikutuksista kasvintuotantoon opintojen alussa. Tuloksissa opiskelijoiden systeemisen ajattelun havaittiin kehittyvän ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Tuloksien mukaan opiskelijoilla esiintyi joitakin virhekäsityksiä liittyen ilmastonmuutokseen, joista keskeisimpänä havaittiin usealla opiskelijalla oleva virhekäsitys valon määrän lisääntymisestä ilmastonmuutoksen seurauksena. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa maataloustieteiden opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä, jossa systeemisen ajattelun sisällyttäminen opetukseen on tärkeää vaikeiden ilmiöiden oppimisessa. Lisäksi opetuksessa olisi tärkeää tunnistaa opiskelijoiden mahdollisia virhekäsityksiä ja pyrkiä saamaan opiskelijat tietoisiksi näistä aiemmista virhekäsityksistään, mikä auttaa heitä kehittämään tieteellistä ymmärrystään.

Tässä tutkielmassa selvitetään, miten kuolinpesämuotoiset ja yhtymämuotoiset perhemaatilat eroavat toisistaan jatkamisen ja tulevaisuudensuunnitelmien suhteen. Ordinaalisen logistisen regression avulla saatiin 234 yhtymä- ja kuolinpesämuotoista perhetilan taustamuuttujista ja arvotekijöistä eri vetosuhteita arvoväittämälle siirtää tila seuraavalle sukupolvelle. Teoreettisena taustana toimii perheen sisäisen harmonian ja perheyrityksen jatkuvuuteen perustuva nelikenttä, jossa perheyritys voidaan jaotella ominaisuuksien mukaan neljään eri luokkaan: yksilöityminen, yhteisyritys, romahtaminen ja määräytynyt yritystoiminta. Teorian mukaan maatalousyhtymät sijoittuvat yhteisyrityksen luokkaan, joka on vahvan perheharmonian ja vahvan yrityksen jatkuvuuden luokka. Kuolinpesät puolestaan liikkuvat ryhmästä toiseen aloittaen määräytyneestä yritystoiminnasta ja mahdollisesti liikkuen eri luokkiin. Ordinaalisen regression tuloksena saatiin, että yritysmuodolla ei ollut merkitsevää vetosuhdetta arvolle siirtää tilaa seuraavalle sukupolvelle. Sen sijaan merkitseviä vetosuhteita saatiin tilan iälle, sekä arvovastauksille henkinen tyytyväisyys ja kannattavuus. Näillä vetosuhde vaikutti arvoon siirtää tila seuraavalle sukupolvelle kasvattavasti. Myös hankkimistavoista ”muu” sai merkitsevän vetosuhteen, mutta sen vaikutus vähensi vetoa pitää yrityksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle tärkeänä arvona. Mann-Whitney U-testillä tehdyt ryhmien väliset vertailut antoivat ainoan merkitsevän tuloksen kysymyksestä tilojen nykyisestä tilanteesta. Maatalousyhtymät olivat useammin joko tehneet sukupolvenvaihdoksen tai muuten kasvuvaiheessa, kuolinpesät puolestaan supistamassa toimintaansa. Tulevaisuuden suunnitelmissa ei puolestaan ollut eroja.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia johtajaominaisuuksia maatalousyrittäjillä on ja miten he jakautuvat näiden ominaisuuksien suhteen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, ovatko johtajaominaisuudet kytköksissä tilan taloudellisiin tuloksiin. Teoreettisen tarkastelun pohjalta tähän tutkimukseen valittiin neljä maatilayrittämisen kannalta keskeistä johtajan ominaisuutta, jotka ovat tarmokkuus, tekniset taidot, ihmissuhdetaidot ja käsitteelliset taidot. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään maatilayrittäjien luonteenpiirteet luonnetyyppien nelikenttäanalyysin avulla. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kannalta keskeisimpiä johtamisen käsitteitä sekä aiempia tutkimuksia johtajaominaisuuksiin liittyen. Empiirinen osa koostui OP Lounaismaan maatalousasiakkaille suunnatusta kyselystä, joka lähetettiin noin 450 maatalousyrittäjälle. Vastauksia saatiin 78 maatalousyrittäjältä. Johtajaominaisuuksien muodostamisessa käytettiin faktorianalyysia ja yrittäjät ryhmiteltiin edelleen kolmeen ryhmään faktori-pistemuuttujia käyttäen. Maatilayrityksen kasvaessa johtaminen muodostuu yrittäjän tärkeimmäksi rooliksi yrityksen menestymisen kannalta ja yrittäjä tulee yhä riippuvaisemmaksi pätevistä ihmisistä yrityksessään. Johtajaominaisuudet ovat olleet johtajuustutkimuksen pitkäaikainen kiinnostuksen kohde. Tutkimuksissa on pyritty selvittämään, kuinka johtajan ominaisuudet ja taidot liittyvät johtamisen tehokkuuteen, ja miten menestyvät ja heikommin menestyvät johtajat eroavat ominaisuuksiensa suhteen. Aiemmissa tutkimuksissa on muodostunut lukuisia listoja hyvän johtajan ominaisuuksista. Maatalousyrittäjillä johtajaominaisuudet ovat vahvasti yhteydessä heidän yrittäjäominaisuuksiin. Tutkimuksessa muodostui neljä johtajaominaisuutta, jotka poikkesivat osittain teoriaosassa muodostetuista johtajaominaisuuksista. Ensimmäinen ominaisuus oli ”työntekijöiden kannustamisorientaatio”, jossa korostui palautteen antaminen työntekijöille, heidän motivoiminen ja hyvinvointi. Toinen ominaisuus oli ”usko omiin kykyihin”, johon liittyi päätöksenteon helppous, ammattitaito sekä menestymisen riippuminen itsestä. Kolmas ominaisuus oli ”tulossuuntautuneisuus”, jossa korostui tietämys tilan toiminnan tuloksista, palautteen vastaanottaminen sekä halu kehittyä. Neljäs ominaisuus oli ”kehittämishalukkuus”, johon liittyi halu laajentaa maataloustoimintaa, halu menestyä sekä peräänantamattomuus. Ryhmittelyanalyysin tuloksena saatiin kolme ryhmää, joissa vahvimmin korostuivat ominaisuudet ”usko omiin kykyihin” ja ”tulossuuntautuneisuus”. 1. ryhmään sisältyi 27 vastaajaa, 2. ryhmään 7 vastaajaa ja 3. ryhmään 22 vastaajaa. Ryhmiä tarkasteltiin suhteessa taustamuuttujiin. Johtajaominaisuuksista työntekijöiden kannustamisorientaatiolla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys maatalouden tulokseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijöiden motivoimisella, hyvinvoinnilla sekä palautteen antamisella on positiivinen vaikutus tilan tulokseen. Ominaisuuden ja maatalouden tuloksen yhteys saattaa liittyä samanaikaiseen muutokseen tilakoossa sekä tuotannon kotieläinvaltaisuudessa. Muilla ominaisuuksilla ei todettu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tilan taloudellisiin tunnuslukuihin. Luonteenpiirteisiin liittyvät tutkimustulokset osoittivat, että maatalousyrittäjät kokevat olevansa hyvin itsenäisiä, täsmällisiä, itsevarmoja ja yhteistyökykyisiä. He ovat myös hyvin motivoituneita työhönsä, sosiaalisia, toimeliaita sekä rauhallisia. Vahvimmin korostuvien luonteenpiirteiden perusteella maatalousyrittäjät voidaan asettaa luonnetyyppien nelikentässä joko vauhdittajiin tai valvojiin.

Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk. Study research how finnish farmers react to risk. Outcome is that finnish farmers are in average risk averse, and they weight lower probabilities more than high. Questionnaire was sent to 5 000 farmers, which 820 farmers sent their answer. Questionnaire included questions related to principal component analysis to confirm reliability. After analysis there were to principal components, which were compared in regression analysis with risk parameters alfa (value function parameter) and gamma (weighting function) with farmer's background information. Two principal components were not significant when alfa or gamma was dependent variable. Production sector was significant variable when weighting function parameter gamma acted as dependent variable. Age, amount of field owned or farms location did not have any meaning in attitudes towards risk.

It is common for farmers to have momentary problems with liquidity. This is because of long cycle of capital. Most of the production costs needs to be bought before selling any products. In agriculture production of products may last even over one year. Target of this research was to develop excel-based tool for liquidity budgeting. Excel was chosen because it is a common program and many farmers may have high threshold to buy programs that are made for liquidity budgeting. The Excel-tool was used for studying liquidity of dairy farms with sensitivity analysis. Excel-tool was filled with information from base material. Base material was from ProAgria. Base material was divided to four different sizes. Size classification was made by number of dairy cows. According to the study, dairy farms need more cash assets than Finnish listed companies in order to cope with production outages and significant changes in product prices. According to the study, dairy farms are really dependent on milk prices. Best liquidity was with group that had least dairy cows. This is because they had more field relative to dairy cows and least of dept.

Maidon kulutus globaalisti on kasvussa ja yhä enenevässä määrin maidontuotannon ilmastovaikutuksiin tullaan tarvitsemaan keinoja, joilla hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa. Suomi tavoittelee hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä, johon tarvitaan monia käytännön toimenpiteitä niin maatilalla kuin teollisuudessa ja logistiikassa. Biokaasun tuotanto maatalouden lannasta ja muista orgaanisista jätteistä mukaan lukien lannan käsittely on keino laskea raakamaidon hiilijalanjälkeä noin 25 % verrattuna nykytilanteeseen. Tutkimuksessa selvitettiin Ylä-Savon maatilojen halukkuus osallistua teollisen kokoluokan biokaasun tuotantoon (LBG). Maatilojen vaihtoehtoina toimintaan osallistumisessa olivat syötetoimitus keskus-laitokselle tai kaasun myyminen omalta tai maatilojen yhteiseltä biokaasulaitokselta (CBG). Tutkimuksessa selvitettiin halukkaiden Ylä-Savon maatilojen lukumäärä sekä niiden sijainti, joilla saatiin tietoa keskuslaitoksen rakennuspaikasta ja syötemäärästä. Tutkimuksessa selvitettiin Ylä-Savon maatalousyritysten kokoluokan vaikutusta osallistumishalukkuuteen. Lisäksi maatilojen osallistumishalukkuuteen vaikuttavia seikkoja selvitettiin, jotta mahdollisimman monella maatilalla oli mahdollisuus päästä mukaan toimintaan. Teollisen kokoluokan nesteytyslaitos ja muut hankkeen vaativat toimenpiteet tulee toteuttaa kaikille osapuolille kannattavasti, mikä oli tutkimuksessa ratkaisevassa roolissa. Kvantitatiivisen kyselytutkimus toteutettiin nettikyselynä Ylä-Savon alueen maatiloille. Tutkimuksen mukaan 84 % maatalousyrityksistä oli kiinnostunut syötteiden toimittamisesta biokaasu-laitokseen. Toimintaan mukaan haluavien tilojen lietelantamäärä oli 456 500 m³ ja kuivalannan määrä 48 600 m³. Suurin osallistumishalukkuus oli alle 60 naudan kotieläintiloilla ja pienin 180–240 naudan kotieläintiloilla. Ravinteita täysimääräisesti takaisin haluavia maatalousyrityksiä oli 79 %. Tulokset an-tavat hyvän kuvan siitä, että teollisen kokoluokan biokaasulaitokselle on kysyntää Ylä-Savon maatalousyritysten keskuudessa.

Maatalouden ja sen liiketoimintaympäristön voimakas muutos on muuttanut ajattelutapaa perinteisestä tuottajanäkökulmasta kohti yrittäjä- ja markkinalähtöisempää ajattelua, jossa vaaditaan yrittäjältä sekä määrätietoista että suunnitelmallista johtamista. Suunnitelmalliseen johtamiseen kuulu myös yhtiömuotojen valinta. Tilarakenteen muutos on jatkunut nopeana viimeisinä vuosina ja maatilojen hallinnollisia rakenteita ovat muokanneet uudet yhtiömuodot. Maatilayrityksen strategian, kasvun ja kehittymisen peruslähtökohtana ovat kuitenkin yrityksen sisäiset resurssit. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää maatilayrityksen menestystä edistävät resurssit ja tekijät resurssipohjaisen yritysjärjestelyn ja portfolioyrittäjyyden kautta. Tavoitteena oli selvittää, miten kilpailuetua pystytään edistämään arvokkaiden resurssien yhteiskäytöllä ja miten hallinnolliset mallit vaikuttavat taloudelliseen tulokseen sekä resurssien hyödyntämiseen. Tutkimus perustui kvalitatiiviseen tutkimukseen, koska tarkoituksena oli ymmärtää tutkimuskohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimusstrategiaksi valikoitui tapaustutkimus, jossa tutkittiin yksittäisen maatilayrityksen ja osakeyhtiön kohdalla tapahtuvaa resurssien hallinnointiprosessia. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin tutkimuskohteen havainnointia sekä yrittäjän että kolmen maatalousalan asiantuntijan haastattelua. Liiketoimintaosaamisella sekä yrittäjäosaamisella eli kyvyllä tunnistaa ja tarttua mahdollisuuksiin oli yhteys yrityksen menestykseen. Portfolioyrittäjän yhdeksi tärkeimmäksi resurssiksi on määritelty yrittäjäosaaminen ja yrittäjyyden taidot. Inhimilliset resurssit, kuten osaaminen, motivaatio, oppimiskyky, kokemus ja sidosryhmät nousivat arvokkaiksi ja merkityksellisiksi resursseiksi molemmissa tutkimuskohteena olevissa yrityksissä. Yrityksen taloudellisen tuloksen kannalta hallinnollisella mallilla ei ollut suurta merkitystä, mutta yrityksen kehittämien ja riskien hajauttamisen vuoksi portfolioyritys koettiin tärkeäksi eduksi. Olemassa olevaa resurssikantaa pystyttiin hyödyntämään täysimääräisesti portfolioyrityksenä.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää ja kuvata tämänhetkistä maatilan talousjohtamisen neuvonnan neuvontaprosessia ja käytännön tekemistä. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat. Lisäksi tavoitteena oli löytää uusia, hyviä toimintamalleja ja tapoja, joilla neuvojat voivat parantaa talousjohtamisen neuvontapalveluja ja omaa osaamistaan. Näin neuvonta pystyy vastaamaan paremmin maatilojen tulevaisuuden tarpeisiin. Tutkimusongelma voidaan esittää myös kysymysmuodossa seuraavilla kysymyksillä: mitkä ovat maatilan talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat ja miten neuvoja voi tulevaisuudessa paremmin tukea maatiloja talousjohtamisessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua ja haastattelutyyppinä teemahaastattelua. Teemahaastattelun kysymykset ja väittämät oli etukäteen laadittu. Haastattelun neljä eri teemaa olivat johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli ja tulevaisuuden kuvat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla ProAgrian talouden- ja johtamisen asiantuntijoita eri ProAgria-keskuksista. Haastatteluun valittiin kuusi asiantuntijaa, jotka tekevät työkseen talouden- ja johtamisen neuvontapalveluita. Haastattelu toteutettiin ryhmähaastatteluna, jossa yksi haastateltavista toimi puheenjohtajana ja vei keskustelua eteenpäin etukäteen laaditun kysymys/väittämälistan pohjalta. Ryhmähaastattelu myös nauhoitettiin videolle, jota tutkija pystyi myöhemmin hyödyntämään litteroidessaan aineistoa. Tuloksia tarkasteltiin tarkemmin kahdesta eri näkökulmasta: talousjohtamisen neuvonnan ongelmakohdat sekä maatilan talousjohtamisen tukeminen neuvonnan avulla tulevaisuudessa. Tarkemmassa tarkastelussa hyödynnettiin samoja teemoja kuin ryhmähaastattelussa eli johtaminen, käytännöt ja työkalut, neuvonnan rooli sekä tulevaisuuden kuvat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että maatilan talousjohtamisen neuvonta on hyvin haasteellista, koska kaikki asiakkaat eivät ymmärrä talousjohtamista kokonaisuutena vaan pelkästään lukujen ja laskelmien pyörittelynä. Osa asiakkaista ei myöskään tiedosta tarvitsevansa tukea yrityksensä talousjohtamiseen tai heillä ei ole käsitystä, mitä he omalta yritystoiminnaltaan haluavat. Tästä syystä, varsinkin asiakkaiden näkökulmasta, talousjohtamisen neuvonta painottuu usein laskelmien, kuten taloussuunnitelman tai maksuvalmiuslaskelman, konkreettiseen työstämiseen esimerkiksi investoinnin tai sukupolvenvaihdoksen varalle. Neuvonnan näkökulmasta isoimpana haasteena on, että talousjohtamisen neuvontaa tehdään edelleen hyvin monella eri tavalla ja usein yksin. Laskelmien avaamiseen ja analysointiin sekä eri vaihtoehtojen punnitsemiseen käytetty aika vaihtelee paljon neuvojittain. Osa neuvojista ei myöskään välttämättä kysy mielipidettä muilta asiantuntijoilta, kuten kotieläintuotannon tai peltoviljelyn asiantuntijoilta. Käytäntö on kuitenkin pikkuhiljaa muuttumassa ja varsinkin innovatiiviset ja ”uuden sukupolven” talousasiantuntijat hyödyntävät talousjohtamisen neuvontaa tehdessä myös muita asiantuntijoita. He myös näkevät talousjohtamisen neuvonnan laajempana kokonaisuutena, johon kuuluvat kaikki kolme talousjohtamisen eri tasoa: strateginen, taktinen ja operatiivinen taso. Neuvonnan käytännöissä myös pyritään yhä enemmän tiimityöskentelyyn. Yksi iso haaste tällä hetkellä on, että talousjohtamisen neuvonnassa tarvittava tieto on hajallaan monessa eri järjestelmässä ja ohjelmassa, jolloin tietojen kasaamiseen menee paljon aikaa. Lisäksi tiedonmäärä on valtava, jolloin relevantin tiedon saanti ja löytäminen on olleesta. Vaarana on, että analysoinnille ja päätelmien avaamiselle jää vähemmän aikaa. Lisäksi talousneuvojat, varsinkin hyvät talousneuvojat, ovat tällä ylityöllistettyjä kovan kysynnän vuoksi. Neuvonnalta vaaditaan myös todella hyviä sosiaalisia taitoja ja ulosantia, jotta asiakaskokemus on onnistunut ja asiakas saadaan ”hoksaamaan” kehittämisenkohteet. Esitetyt asiat on osattava tuoda esille siten, että asiakas sen ymmärtää oikein ja vielä sisäistää selitetyn asian. On myös hyvin asiakaskohtainen asia, miten syvällistä talousjohtamisen neuvontaa voidaan edes tehdä. Neuvonnan tehtävänä onkin tukea ja auttaa asiakasta eteenpäin, mutta vastuun lopullisesta kehittymisestä ja päätöksistä on kuitenkin aina asiakkaalla eli maatalousyrittäjillä. Myös uudet alalle tulevat neuvojat olisi pysyttävä perehdyttämään hyvin, jotta tietotaito siirtyisi eteenpäin. Perehdyttämisen taso kuitenkin vaihtelee paljon. Talousneuvonnan rinnalle on yhä konkreettisemmin otettava käyttöön myös johtamisen eri oppeja. Lisäksi neuvonta työtä tulisikin tehdä vielä enemmän tiimitoimintana asiakkaan ympärillä. Tiimissä tulisi olla usean eri osa-alueen neuvojia (esim. talous, kasvinviljely, kotieläintuotanto, johtaminen), jotta asiakkaan tilannetta pystyttäisiin tarkastelemaan kokonaisuutena. Tämä voisi vähentää myös työkuormaa ja laajentaisi katsontakantaa Maatilan talousjohtamisen neuvonta tulevaisuudessa on todennäköisesti hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Tavoitteena on, että tietojen hausta ja koonnista eli ”näpyttelystä” päästäisiin yhä laajemmin analysointiin. Lisäksi talousjohtamisen neuvontaa tulisikin tehdä läpi maatilayrityksen elinkaaren: ennen sukupolvenvaihdosta aina yrityksen elinkaaren loppupäähän saakka. On hyvin tärkeää, että sekä neuvonnalle että asiakkaille talousjohtamisen eri tasoja ja oppeja selkeytetään ja konkretisoidaan. Digitalisaation avulla ”näpyttelystä” päästään yhä paremmin tietojen analysointiin ja reaaliaikaiseen seurantaan. Lisäksi neuvonnan tehtävänä voisi olla jatkossakin tiettyjen teknisten toimenpiteiden tekeminen maatalousyrittäjien puolesta, kuten esimerkiksi investointilaskelmien tekeminen. Neuvonnan rooli tullee muuttumaan enemmän konsultoivaan suuntaan, jopa manageroinniksi saakka. Lisäksi neuvontatyö kansainvälistyy ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä tehdään yhä laajemmin.