Browsing by Title

Brown-heart disorder in rutabaga is a boron deficiency syndrome that renders the inside of the roots brown and makes the crop unfit for market. The connection between boron deficiency and brown-heart was first reported in 1930’s. Brown-heart continues to be a concern for rutabaga growers all over the World, especially in Northern Europe, Canada, United States of America and New Zealand. The aim of this thesis was to compare the effects of various methods of applying boron, in terms of rutabaga yield and brown-heart. The field experiments were done in 2013 and 2014 on Räpi research farm of Apetit Ruoka Oyj in municipality of Köyliö, as part of collaboration between Apetit Ruoka Oyj and Yara Suomi Oyj. The companies aimed to find the best fertilizer solution for the prevention of brown-heart in rutabagas. Treatments were either fertilizer placement or broadcast application. In addition, foliar spraying treatment was used. Nutrient levels of the soil were analysed before planting and after harvest. The nutrient levels of rutabaga leaves before harvest, and nutrient levels of rutabaga roots by the time of harvest, were analysed. Additionally, the yield and number of rutabagas with brown-heart were determined. In experiments done in 2013, the effect of boron treatment on yield was statistically insignificant. In 2014, the fertilizer placement increased the yield as compared to broadcast application. In 2013 the number rutabagas with brown-heart disorder was significantly less within the samples treated with fertilizer placement, as compared to samples treated with broadcast applications. In 2014 the overall number of rutabagas with brown-heart was low, and the differences between treatments were statistically insignificant. Of the rutabaga boron treatments compared in this thesis, the fertilizer placement was more efficient than the broadcast application. Generally, the effect of foliar spraying treatment on yield or quality of the rutabagas was insignificant. In order to achieve high quality rutabaga crop, applying boron with fertilizer placement simultaneous to sowing, is recommended.

Carbon dioxide (CO2) has an important role in tree functioning, as it is needed for photosynthesis, used in biomass growth, and released in respiration. Stem CO2 efflux depends mainly on the stem respiration, which is why air temperature is the best predictor of the efflux. Most of the respiratory CO2 is released to the atmosphere, while a part is re-fixated in woody tissue photosynthesis and some dissolves in xylem water and is transported up along the stem in the sap flow. Stem CO2 efflux rate is therefore also affected by solar radiation and vapour pressure deficit. CO2 efflux varies vertically within the stem, as respiration rate is higher in the younger parts of the stem, younger parts have thinner bark and thus smaller diffusion barrier, and since some CO2 is transported up along the stem in the sap flow the increased xylem gas-to-water ratio in the higher parts of the stem accelerates the diffusion rate of CO2. Studies of stem CO2 efflux that use long-term data are rare. Long-term measurements enable the study of seasonality, annual variations, and the effect of different environmental factors more deeply than shorter measurement periods or point measurements allow. Chamber measurements give information on the gas exchange of a single component and its reactions to environmental factors. Long-term chamber measurements are therefore important in understanding forest carbon balance. This thesis analyses long-term stem chamber CO2 flux data measured continuously year-round at the SMEAR II station in the years 2010 – 2020. It studies the differences of different stem chamber types used in collecting the data, how the stem CO2 dynamics vary annually, seasonally, diurnally, individually, between two boreal tree species (Pinus sylvestris & Betula pendula) and vertically within the stem, and how different environmental factors affect the efflux. The data consists of two steady-state chamber types (measured in 2010 – 2012 and 2012 – 2016, respectively) and one dynamic chamber type (measured in 2016-2020) attached to one birch tree and four pine trees. The effects of environmental factors were studied through the temperature-dependence of respiration. It was modelled from the night-time efflux, as during night photosynthesis does not occur and sap flow is almost non-existent, and was utilized to predict whole-day respiration. Modelled respiration values were reduced from measured values and the part of stem efflux that was not caused by respiration but with photosynthesis and sap flow was left. The different chamber types were analysed with correlations of chamber and ambient temperature. Monthly and yearly effluxes were estimated and compared, and monthly estimates were normalized to compare the seasonality of the efflux. The results indicate that the stem CO2 efflux varies between years, seasons, species, individuals and vertically within the stem. The seasonal dynamics of birch occur more suddenly while the dynamics of pine increase and decrease more gently in spring and autumn, which might be due to birch being a deciduous and pine a coniferous species. There was clear vertical variation in stem CO2 efflux rates, which was possibly due to differences in growth respiration rates in different heights of the stem. The difference in the efflux sizes between higher and lower measurement point was higher in warmer months, and the efflux followed air temperature more closely in the higher measurement point. Photosynthesis and sap flow both decreased the stem CO2 efflux especially in warmer months, and sap flow had also a slight positive effect on the efflux when transpiration was low. The dynamic chamber type had chamber conditions closest to ambient conditions due to its adequate air mixing and can be said to alter the measurement results less than the two steady-state chamber types. This thesis highlights the importance of long-term continuous measurements of stem CO2 flux in the future. Annual, seasonal, individual, and vertical variation together with species stem CO2 efflux dynamics should all be accounted for when upscaling the efflux to stem- or stand-scale.

Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää kuluttajilla oleva mielikuva Pirkka-brändistä ja verrata saatua mielikuvaa Pirkka-brändin brändi-identiteettiin. Samalla pyrittiin löytämään mahdolliset eroavaisuudet ja yhtäläisyydet identiteetin ja mielikuvan välillä. Teoriaosassa käsiteltiin brändi-mielikuvaan vaikuttavia tekijöitä, joita ovat: brändi, brändi-identiteetti, brändin asemointi, brändikommunikaatio sekä brändin imago, maine ja mielikuva. Teoreettinen viitekehys muodostettiin näiden teorioiden pohjalta. Tutkimustavaksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus, johtuen sen sopivuudesta tutkittaessa brändiin liittyviä mielikuvia. Aineisto kerättiin käyttämällä kyselylomaketta, joka toimitettiin sähköpostilinkkinä 4532 henkilölle, mistä lopullisia vastauksia saatiin 296 kappaletta. Tutkimustuloksien perusteella brändimielikuvien syntyyn vaikuttavat tekijät ovat hyvin samankaltaisia Pirkka-brändille määriteltyjen tekijöiden ja tuloksien suhteen. Pirkka-brändin mielikuva vastaa hyvin pitkälti Pirkka-brändin-identiteettiä. Tuloksista näkyi organisaation tuoma vaikutus kuluttajien mielikuvaan. Tällöin mielikuva tuotteiden valmistuksen vastuullisuudesta sekä korkeasta laadusta hieman laski. Analysoitaessa valittujen ryhmien vastauksien eron merkityksellisyyttä kaikkiin vastauksiin, joitain eroja löytyi. Markkinointikommunikaatiossa tulee panostaa vastuullisuuden ja laadukkuuden kommunikoimiseen kuluttajille sekä tarkastella löydettyjä eroavaisuuksia.

Julkisen sektorin organisaatioiden toimintaympäristö on murroksessa lisääntyneen kuluttajakeskeisyyden, tulostavoitteellisuuden sekä kasvaneen kilpailun seurauksena. Pärjätäkseen tässä muuttuneessa toimintaympäristössä, ovat julkisen sektorin organisaatiot alkaneet käyttämään yritysbrändäyksen periaatteita vaikuttaakseen positiivisesti tärkeimpien sidosryhmien mielipiteisiin. Onnistuakseen tässä mielipiteisiin vaikuttamisessa, julkisen sektorin organisaatioiden on tarkasteltava omaa brändiään niin organisaation sisäisesti kuin tärkeimpien sidosryhmien kannalta. Tärkeänä keinona tässä organisaation brändin johtamisessa on brändi-identiteetin ja brändimielikuvan selvittäminen. Brändi-identiteetin kautta organisaatiolle tarjoutuu mahdollisuus hahmottaa omaa brändiään organisaation sisäisesti. Brändimielikuva kertoo organisaatiolle sen, kuinka brändi nähdään kyseisellä hetkellä organisaation ulkopuolisten toimesta. Näiden eron selvittämisen kautta organisaatiolle tarjoutuu keinoja brändin johtamiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin case-organisaation brändimielikuvan ja brändi-identiteetin eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena käyttäen Likert- asteikollisia väittämiä. Kysymysten väittämät rakennettiin brändi-identiteettimatriisiin pohjalta, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Kyselyssä asiakkailta saatiin 251 vastausta ja organisaatiolta 37 vastausta. Vastauksia analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin erojen ja yhtäläisyyksien löytämiseksi. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin suurimmat erot löytyivät ulkoisista brändin ominaisuuksista, kuten asemoinnista ja arvolupauksista. Brändimielikuvan ja brändi-identiteetin selvittäminen ja eron kaventaminen tarjoaakin julkisen sektorin organisaatioiden johtajille työkalun, jonka avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti organisaation brändiin.

Tässä tutkielmassa tutkitaan voiko brändillä olla vaikutusta lastenvaunujen valintaan, sekä pyritään selvittämään asiakkaan näkökulmasta tarkastelemalla brändin vaikutusta lastenvaunujen valintaan. Tutkimuksen viitekehyksessä tarkastellaan brändin yhteyttä lastenvaunujen valintaan tuotteen käyttöarvon, niiden luoman statuksen ja tunteisiin vaikuttavien tekijöiden kautta sekä näiden mahdollista vaikutusta ostoprosessiin. Käyttöarvo on yhteydessä brändikokemukseen sekä asiakkaan ostoprosessissa vaikuttaviin tekijöihin, kuten tiedon etsintään, vaihtoehtojen arviointiin ja tuotteen valintaan. Statuksen on tarkoitus tarkastella brändi-identiteettiprismaa, millaista kuvaa lastenvaunujen valinnalla pyritään välittämään muille henkilöille. Brändisuhdetta tarkastellaan tunteiden ja toiveiden kautta, selvittämällä millaisia vaikutuksia sillä on ostoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin ryhmäkeskustelun avulla. Keskusteluun osallistui viisi naista, jotka olivat viimeisen vuoden aikana hankkineet lastenvaunut. Tällä tutkimusmenetelmällä pyrittiin saamaan tietoa valintapäätöksiin johtavista tekijöistä. Ryhmäkeskustelussa tulee usein esille tietoa, jota ei ole osattu aikaisemmin tarkastella. Keskustelussa edettiin teoreettisesta viitekehyksestä nousseiden määrättyjen teemojen pohjalta. Ryhmäkeskustelu antoi runsaasti uutta tietoa vaunujen valinnasta ja toi esille myös asioita, joita ei ollut otettu huomioon teoreettisessa viitekehyksessä. Tutkimuksen aineistosta löytyi kaksi lastenvaunujen käyttäjäryhmää. Näitä teemoja ovat ominaisuudet, jotka ovat käyttökokemusten kanssa samassa linjassa. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että asiakkaan ostopäätösprosessiin vaikuttavat erityisesti muiden ihmisten kokemukset lastenvaunuista, vaikutusta tuotteen valintaan vaunujen hinnalla sekä sillä, minkälaisessa ympäristössä vaunuilla liikutaan. Tämän tutkimuksen mukaan tarpeen tunnistamisvaiheessa vahvat brändit tuovat vertailukohtaa tuotteen valintaan, mutta niillä ei ole enää välttämättä suurta vaikutusta tuotteen valinnassa.

Sosiaalisen median hyödyntäminen brandiviestinnässä nähdään kasvavana suuntauksena. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on johtanut muutoksiin yritysten liiketoimintaympäristössä. Brandiviestinnän suunnittelun pääpainopiste on siirtynyt perinteisistä markkinointimenetelmistä Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestiväylän tai -väylien valinnasta on samalla tullut yksi merkittävimmistä yritysten brandiviestintästrategiaa koskevista päätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien toiminnallisuuden ja käyttökulttuurin sopivuutta brandiviestinnän välineeksi. Brandiviestinnän toimivuuden mittarina käytetään kuluttajien suhtautumista brandiviesteihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja teemahaastatteluilla. Havainnoinnilla kerätty aineisto koostuu ruokablogien keskustelualustojen kommenteista. Havainnoinnin lisäksi haastateltiin 11 ruokablogin seuraajaa. Aineistosta selvisi, että kuluttajien motiivit seurata ruokablogeja ovat yksilöllisiä. Nämä motiivit vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Ruokablogien selailu ei ole kuluttajille pelkästään ajanvietettä, vaan niistä etsitään myös tietoa, mielipiteitä, kokemuksia ja tukea ostopäätöksille. Kuluttajat osallistuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Blogien brandiviestin arvo perustuu pitkälti kuluttajien omaan toimintaan. Haastateltavat kokivat brandiviestinnän vaikuttavan heidän mielikuviin ja käsityksiin brandista, mikäli heillä ei ollut aiempaa omakohtaista kokemusta brandista. Brandiviestin ja sen lähettäjän tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Brandiviestinnän nähtiin olevan olennainen osa ruokablogien sisältöä ja toimintaa. Parhaassa tapauksessa ruokablogit ovat tehokas brandiviestintäväylä. Kuluttajista on tullut yhä pysyvämpi osa yritysten brandiviestintää. Brandiviestintä ja brandimaininnat blogeissa ovat kuluttajien silmissä usein sama asia. Kaikki brandimaininnat nähdään brandin ilmentymänä, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat vaikuttaa kuluttajien mielikuviin brandista. Blogien kautta tapahtuvan brandiviestinnän haasteena on tuottaa mielenkiintoisia brandiviestejä, jotka jäisivät kuluttajien mieliin.

Vuosikymmenten taloudellinen integraatio Yhdistyneen kuningaskunnan ja muiden Euroopan unionin jäsenmaiden välillä käänsi suuntaa, kun EU-eroa kannattavat voittivat Brexit-äänestyksessä. Kyseessä on merkittävä tapahtuma, joka vääjäämättä tulee vaikuttamaan Englannin kanaalin molemmin puolin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan Brexitin vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan broilerinlihan tuontiin kolmesta maaryhmästä. Maaryhmät ovat EU-15, EU:n uudet jäsenmaat ja muu maailma. Yhdistyneelle kuningaskunnalle estimoitiin broilerinlihan tuontikysyntäyhtälö ja kullekin kolmelle edellä mainitulle maaryhmälle broilerinlihan vientikysyntäyhtälöt. Estimoitujen yhtälöiden pohjalta simuloitiin Hard Brexit -skenaario, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU-15-maiden sekä EU:n uusien jäsenmaiden välille asetetaan MFN-tariffit. Hard Brexit -skenaarion vaikutuksia verrattiin nykytilanteen jatkumiseen. Tutkimuksessa käytettiin pienimmän neliösumman menetelmää (OLS) ja yhtälöt estimoitiin double-log -funktiomuodossa. Estimoinnit antoivat tulokseksi, että UK:n tulotason kasvaessa yhden prosentin UK:n tuontikysyntä broilerinlihan osalta kasvaa 1,33 %. UK:n tuontikysynnän hintajouston arvo on -0,98. UK:n tuontikysynnän kasvaessa yhden prosentin, vientikysyntä EU-15-maista kasvaa 0,94 %, EU:n uusista jäsenmaista 1,00 % ja muusta maailmasta 1,11 %. Vientikysynnän hintajousto on EU-15-mailla -0,73, EU:n uusilla jäsenmailla -0,86 ja muulla maailmalla -0,08. Hard Brexit -skenaariossa Yhdistyneen kuningaskunnan tuontikysyntä laskee 24,1 %. EU-15-maiden vientikysyntä vähenee 23,7 %, EU:n uusien jäsenmaiden 25,0 % ja muun maailman 24,7 % verrattuna nykytilanteeseen. Hard Brexitin voidaan nähdä muuttavan EU:n aiheuttamat kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen vaikutukset käänteisiksi. Tämän kokonaisvaikutukset ovat negatiiviset. Mikäli EU:n broilerinlihamarkkinat eivät ehdi sopeutumaan lyhyellä aikavälillä, EU-27-maiden markkinoilla tuotetaan vuonna 2021 oletettavan siirtymäkauden jälkeen 89 miljoonaa kiloa broilerinlihaa enemmän kuin sitä kysytään. Tämä vastaisi 252 miljoonan euron viennin arvoa. Mikäli EU-27-maiden markkinoille syntyy ylitarjonta, seurauksena olisi kysyntä- ja tarjontateorian mukaisesti hintojen lasku, kunnes markkinat ovat jälleen tasapainossa. Vaikutukset muun maailman broilerinlihantuottajille ovat estimoinnin mukaan negatiiviset. Muun maailman vientikysynnän aleneminen simuloitiin vientikysynnän hintajouston arvolla, joka ei ollut estimoinnissa merkitsevä ja jonka arvo oli hyvin joustamaton. Kaupan luomisen ja uudelleenohjautumisen teorian mukaan on myös mahdollista, että muun maailman vientikysyntä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kasvaa. UK:n broilerinlihantuottajat oletettavasti hyötyvät, sillä kansainvälisen kaupan teorian mukaan tariffin asettamisen jälkeen tuojamaan tuottajat hyötyvät.

Growing medium and its properties are an important factor affecting plant growth. One can improve the properties of growing medium with different amendments such as lime, nutrients and wetting agents depending on the requirements of the plant. The objective of this study was to examine a soil amendment called BRT EverGreen powder and its effect on white sphagnum peat and on plant growth. The powder has been created by a Finnish company Biomass Refine Technologies BRT ltd Oy. The powder is synthetically made of ureaformaldehyderesin and phosphoric acid includes added water retention lowering surfactants. In cultivation the goal by using BRT powder is to improve water retention and wetting of the growing medium and increase plant available nutrients. This study consisted of three experiments with three different plants or plant mixtures: Lactuca sativa L. ‘Grand Rapids’, Ligularia × hessei and a mixture of lawn (Festuca rubra L., Poa pratensis L. and Agrostis capillaris L.). These plants were expected to benefit from improved water retention of the growing medium. During the experiments the effect of BRT powder on the properties of white sphagnum peat and the speed, amount and quality of plant growth was measured. All plants got the same amount of water by irrigation. Mild nutrient solution was given to Lactuca and Ligularia with irrigation water three times during the experiments and no fertilizers were applied to the grass. The water retention ability of white sphagnum peat was not improved in plantless short term experiments by adding BRT powder. However the results given by direct moisture measurements from the growing medium implied that the BRT powder increased slightly the moisture content of the medium compared to pure peat. From the three different plant types tested only grass grew faster with BRT though the quality wasn’t as good as in pure peat. The improvement in growth was probably due to nutrients in BRT powder because no nutrients were applied to the grass unlike to Lactuca and Ligularia. There were no differences in the growth or quality of Lactuca. Ligularia did not grow as well with powder as in pure peat. Adding lime decreased the negative effect of BRT powder so the very low pH of the powder presumably hampered growth of Ligularia. BRT powder affects the growth of different plants in different ways. This makes its use in cultivation difficult because one does not know what the effect will be. The use of BRT is not recommendable in container cultivation with Lactuca or Ligularia when using peat. BRT powder can increase the growth of grass if additional fertilization is not applied.

Rakennusteollisuuden suuret päästöt, alati nouseva ympäristötietoisuus ja tavoitteet kohti hiilineutraaliutta yhdessä väestönkasvun kanssa ajavat rakennusteollisuutta vääjäämättä keskelle muutosta. Puukerrostalojen on nähty toimivan yhtenä ratkaisuna tämän muutoksen edesauttamiseksi. Puukerrostalohankkeiden ekosysteemiin liittyvillä toimijoilla onkin täten mahdollisuus yhdessä toimien löytää uusia rakennusalan innovaatioita, joilla vastata koko alan kohtaamiin ulkopuolelta tuleviin muutostekijöihin, jotka osaltaan luovat painetta niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli saada parempi käsitys liiketoimintaekosysteemikonseptin soveltuvuudesta puukerrostalohankkeisiin ja miten hanketoiminta tukee ekosysteemin toimintaa. Ensimmäisellä tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastauksia yhteistyöstä ja viestinnästä. Toinen tutkimuskysymys käsitteli puukerrostalohankkeissa mukana olleiden toimijoiden ympäristötietoisuutta. Tutkimus toteutettiin tekemällä 10 teemahaastattelua, jotka liittyivät kolmeen eri puukerrostalokohteeseen, jotka sijaitsivat Suomessa eri paikkakunnilla. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että näiden kolmen puukerrostalohankkeen liiketoimintaekosysteemit muodostavat useiden eri toimijoiden verkostoja, jotka toimivat ekosysteemin eri tasoilla yhteisenä päämääränään tuottaa laadukasta ja ympäristöystävällistä rakentamista, joka osaltaan lisää maamme hiilivarastojen määrää. Tätä edellyttää toimijoiden välinen yhteistyö, jossa viestintä koettiin pääsääntöisesti sujuvaksi. Toisaalta haasteita oli havaittavissa keskinäisessä kommunikoinnissa ja toimintatapojen yhteensovittamisessa, johtuen työskentelystä uuden asian äärellä. Aikataulutus, tutut toimijat sekä materiaalitoimittaja vaikuttivat positiivisesti hankkeen lopputulokseen. Hiilijalanjälki ja -kädenjälki laskelmiin toivottiin yhteneväisiä laskentatapoja, jotta vertailtavuus lisääntyisi. Hankkeissa tunnistettiin rakennusten potentiaali hiilivarastona ja puukerrostalohankkeiden ympäristömerkitys nähtiin suurena. Hankkeessa mukana olleet toimijat kokivat, että tarvittaisiin asennemuutosta niin kuluttajien kuin rakennusteollisuuden osalta, jotta puukerrostalohankkeiden määrää saataisiin nostettua. Nähtävissä oli haastateltujen taholta pohdintaa siitä, ovatko yritykset tarpeeksi laajasti omaksuneet ympäristöajattelun ja tullaanko asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin pääsemään niin yrityksissä kuin laajemmalti rakennusteollisuuden puolelta. Tästä huolimatta puukerrostalorakentaminen nähtiin positiivisena asiana, jonka myötä on mahdollisuus ottaa askel kohti nykyrakentamista kestävämpää tilaa ja siten olla osana suurempaa, yhteistä muutosta, johon pääseminen edellyttää toimialat ylittävän yhteistyön laajentumista. Tämä kuitenkin vaatisi rakennuskäytäntöjen muuttamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla sekä avoimempaa yhteistyötä eri toimijoiden keskuudessa.

This thesis does study buyer-supplier dyads in the context of corporate responsibility for sustainability. Companies have recognized the need to act on sustainability when expectations on corporate responsibility increases. The pressure to act more responsibly comes from various stakeholders, however this research focuses on buyers’ expectations on suppliers. The aim of the study is to identify (a) the expectations buyers (B2B customers) have on the focal company (supplier) in terms of the responsibility of its supply and (b) analysing how the focal firms should communicatively respond to these expectations. The thesis was completed using a qualitative research method by executing a semi-structured thematic interview style. Interviews were done to find out, what corporate responsibility expectations buyers really have on their supply and how suppliers should respond to them. Eight thematic interviews with B2B customers were conducted. The theoretical framework of this research is based on previous research concerning the research theme. The study results were analysed through thematic analysis. The theoretical framework got formed based on Carroll’s (1979) pyramid of CSR: economic responsibility, legal responsibility, ethical responsibility, and philanthropic responsibility. Another framework of five CR categories: the defensive, compliance, managerial and risk tackling, opportunity and strategy, and transformative CR category was also formed and used. The theory was used to identify and categorize buyers’ CR expectations. The study results indicated buyers’ expectations on corporate responsibility for sustainability to be mostly related to environmental and social corporate responsibility. Domesticity (Finnish origin)/background of products and processes, quality (long life cycle) and reduced CO2-emissions are specific CR themes that B2B customers have most expectations on in their procurement. Other expectations are product responsibility, responsible procurement, longevity, environmental-labels, environmentally friendly packaging, recyclability, and safety in production/service. The buyers’ expectations are mostly categorized in the economic and legal responsibility as well as the compliance category of CR. The CR expectations are however very little prioritized in procurement of buyers, which challenges the idea of a big and increasing CR pressure on suppliers. The content of suppliers CR reporting and communication should involve the themes that customers raise expectations on. The importance of CR and sustainability reports got challenged due to buyers highlighting a demand for other communication sources. Salespersons and websites are more requested sources to receive suppliers CR information from than specific CR reports. The most important factors of CR communication and reporting for buyers is easy access and uncomplicated comprehension. The CR expectations do also indicate a movement towards CR reporting in shared databases. The B2B customers varying CR expectations should all be acknowledged while suppliers are developing their CR for sustainability as well as the reporting/communication. The identification and categorization of buyers CR expectations is important for suppliers to understand the phenomena profoundly. A consistent result that this study indicates is a prominent need for increased CR related dialogues in buyer-supplier dyads. A better understanding of buyers CR expectations help suppliers respond to their expectations and communicate them according to the demand.