Browsing by Title
Now showing items 3160-3179 of 3388
-
(2018)Metsäkanalinnut (Tetraonidae) elävät talousmetsissä, jotka kattavat 86 % Suomen maa-alasta. Metsänuudistaminen tehdään usein avohakkuuna ja metsikkötasolla tapahtuvat muutokset vaikuttavat metsäkanalintujen elinmahdollisuuksiin. Uudistusaloilla on pyritty turvaamaan riistan elinympäristöjä säästämällä luontaisia alikasvosryhmiä riistatiheiköiksi. Metsäkanalintujen elinympäristövaatimuksena on metsän rakenteellinen suoja ja riittävä ravinto. Ravintoa löytyy varpukasvillisuudesta ja lehtipuista ja suojaa tarjoaa alikasvos. Alikasvosryhmiä on hyödynnetty metsänuudistamisessa jo aiemmin ja sitä käytetäänkin esimerkiksi eri-ikäisrakenteisen metsän uudistamisessa. Riistatiheikköjen hyödyt perustuvat olettamuksiin eli tutkittua tietoa ei ole. Riistametsänhoitoon on kuitenkin tehty oppaita ja työohjeita. FSC-sertifioinnissa säästetään alikasvosryhmiä ja pyritään vaikuttamaan metsikön lehtipuuosuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia metsänuudistamisen aikana säästettyjä riistatiheikköjä ja säästöpuuryhmiä. Aineistoa kerättiin Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelta UPM Metsän maanmuokkauksen laadunvalvonnan yhteydessä yhteensä 45 kuviolla, joista 39 oli riistatiheikköjä ja 23 säästöpuuryhmiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena selvittää uudistusaloille säästettyjen riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien topografisen sijainnin vaikutusta tiheikköihin ja ryhmiin. Myös metsänomistajan käyttämän sertifiointijärjestelmän vaikutusta lehtipuuosuuteen sekä tiheikköjen määrään hehtaarilla selvitettiin. Tiheiköistä selvitettiin peittävyyttä, lehtipuuosuutta ja aluskasvillisuuden esiintymistä. Säästöpuuryhmistä selvitettiin lehtipuuosuus, pituus ja läpimitta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja tilastollisissa testauksissa käytettiin Kruskal-Wallis -testiä. Tuloksena saatiin tiheikön topografisen sijainnin vaikuttaneen tiheikön peittävyyteen. Säästöpuuryhmän topografinen sijainti ei sen sijaan vaikuttanut puustoryhmän pituuteen tai läpimittaan, kun taas säästöpuuryhmän sijainti vaikutti ryhmän lehtipuuosuuteen. Metsänomistajan käyttämä sertifiointijärjestelmä ei vaikuttanut tiheikköjen hehtaarinkohtaiseen määrää, mutta FSC-sertifioiduilla kuvioilla olleissa tiheiköissä lehtipuuosuus oli suurempi kuin PEFC-kuvioilla. Tulos oli tilastollisesti merkitsevä, mutta vaihtelu oli suurta. Tutkimuksessa tuotettiin riistatiheiköistä myös kuvailevaa tietoa. Riistaiheikköjen keskimääräinen osuus koko uudistuskuvion pinta-alasta oli 3,6 % ja säästöpuuryhmien 2,2 %. Tuloksilla pystytään havainnoimaan riistatiheikköjen ja säästöpuuryhmien optimaaliset sijainnit. Riistatiheikköjen sekä säästöpuuryhmien ennakkosuunnittelussa tulee löytää uudistusaloilta metsäkanalinnuille suotuisimmat elinympäristöt, mutta tärkeintä olisi tutkia riistatiheikköjä lisää. Riistatiheikköjen hyöty metsäkanalinnuille ja muulle riistalle tulee tutkia esimerkiksi riistakameraseurannoilla. Alikasvosryhmien selviytyminen uudistushakkuun jälkeen tulee selvittää, jotta saadaan tietoa ovatko alikasvosryhmät käyttökelpoisia riistatiheiköiksi Nykytiedon valossa tiheiköt sekä säästöpuuryhmät tulee jättää alaville paikoille, jotta tiheiköt olisivat mahdollisimman peittäviä ja säästöpuuryhmissä olisi enemmän lehtipuita. Elinympäristöjen huomioiminen on 20 vuodessa lisääntynyt ja tehokkaan koulutuksen myötä metsäkanalintujen elinympäristöt pystytään huomioimaan yhä tehokkaammin tulevaisuudessa. Jatkossa tärkein toimenpide on kuitenkin uuden tutkimustiedon tuottaminen.
-
(2013)The profit made through clear-cutting can be estimated easily, when keeping one s eye on the stumpage-price. However, problems arise if the consumer is to estimate the stumpage-price, making their own calculations with the interest-rate. Thus, the time used in-waiting becomes the reason for the price, whilst sales during the high-season no longer guarantee the maximum income for clear-cutting. Through this research, aim is to find out what are the financial profits and losses made by the forest owner through the clear-cutting. Calculations have been made on the assumption that the land-owner is able to transfer his or her forestry market-gains on to the Stora Enso s Tähtitili , which offers 5% interest to it s customers. This research also recognises what political and economical factors have affected stumpage prices during the research s time window, between the years 2006 and 2010. This particular research was made by analyzing the trade completed between a customer and Stora Enso, in the region of Savonian Carelia. In this analysis a proposal was put forward by Stora Enso, whereby the forest owner would put his money from the ongoing trade to their Tähtitili . Through this it became possible to find out, how much profit Tähtitili had returned. There was also another option. It was that the forest owner wouldn t have sold his forest for clear-cutting, but would have waited on the stock-market stumpage-price to offer it s best price. This way, it was to be seen what was the value of the forest whilst it still stood. By comparing these two options, it would be pos-sible to say, which of these two alternatives was more profitable. According to the findings of this research, the land-owner should not hesitate in accepting clear-cutting, on the basis that the forest is ready and capable of re-rowth. However, if the forest is not ready for regeneration, then it s not worth for regeneration. This type-of-forest holds more value whilst standing. Should the land-owner choose to follow the stumpage-price if their forest is clearly clear-cuttable, then they are at a financial loss.
-
(2018)An edible coating is defined as a thin layer of material, which can be eaten as part of the whole product. The literature review focused on edible coating materials, the preparation of the coat-ings and coating applications. The aim of the experimental work was to determine the suitability of different coating materials as an edible coating on the surface of the fresh cut carrots and parsnips and how roasting affected the coatings and coated root vegetables. The root vegetables were coated with three types of emulsions which were made from the soy protein isolate, chi-tosan and hydroxypropyl methylcellulose (HPMC K4M) using the dipping method. Further-more, the thyme essential oil was added to the coatings, mainly to provide aroma. The study also contained uncoated root vegetables. The samples were stored in a plastic bag or without a plastic bag. The shelf life of root vegetables was measured as the change in the weight caused by the loss of water vapor. The effect on the roasting was studied by baking loss, firmness and colour measurements. All tested coatings improved the appearance of root vegetables after the roasting and they did not impair the taste of root vegetables. The chitosan coating was the most suitable for the fresh cut and roasted root vegetables though further studies are needed to achieve optimal edible coatings for roasting. The coated carrots in a bag were redder than the uncoated carrots in a bag thus the colour was better preserved in the coated carrots. The coating itself was not enough to keep the root vegetables fresh during the storage. After roasting the root vegetables without the bag were considerably harder than the root vegetables in the bag. It is challenging to develop edible coatings suitable for the fresh cut and roasted vegetables. Coating has to stay on the surface of the vegetable and the properties of the coating must be designed for the vegetable in question. The moisture, respiration and purpose of use of the vege-table must be taken into consideration when developing such a coating.
-
(2018)Customer acquisition is important for businesses to guarantee their future profitability, as they strive for continuous growth. As customer acquisition takes up considerable resources, it is important to find solutions that are as cost-effective as possible, without compromising the quality. This study examines the cost-effectiveness and productivity of the sponsoring company, by exploring their customer acquisition. As the company carries this out in the form of phone calls, this study will examine the factors that affect these qualities. It will also consider how customer acquisition can be further developed in the future, concentrating on cost-effectiveness and productivity. This thesis has been carried out as a quantitative research. The methods used are traditional for understanding work efficiency and cost calculations, as well as simple key figures for comparison. The material used is the system data provided by the sponsoring company. The costs and work efficiency have been calculated on the basis of the company’s invoicing and monitoring the working hours of the callers. Based on the results, this thesis argues that the choice of call materials used as the basis for customer acquisition, is significant in terms of cost-effectiveness. There are obvious differences between different acquisition areas. However, the largest differences are evident when examining buyer teams within the company, where the differences between separate teams may be substantial. Even buyer areas that are close to one another may be very different from the perspective of customer acquisition. Furthermore, the caller also plays a big role in terms of cost-effectiveness. In the future, customer acquisition should be targeted to areas where it is as cost-effective as possible – effective call materials should be utilised in customer acquisition. Increasing internal cooperation and training the callers in the organization will also lead customer acquisition towards an even more cost-effective direction.
-
(2019)Metsänomistajakunnan rakenteen muuttuessa etämetsänomistuksesta tulee yhä tavallisempaa. Metsäalan palvelutarjoajien mahdollisuudet metsien aktiivisen ja kestävän käytön turvaamisessa korostuvat, kun suurin osa metsistä on yksityisessä omistuksessa, ja yksityiset metsänomistajat ovat yhä useammin moniarvoisia ja yhä harvemmin tavoittelevat metsistään pelkästään taloudellista tuottoa. Lisäksi palveluntarjoajien tulisi esittää keinoja etämetsänomistukseen kohdistuviin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi metsänomistajan ajanpuute ja metsätilan kaukainen sijainti. Näihin haasteisiin voivat osaltaan olla ratkaisuna sähköiset metsäpalvelut. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista metsätaloutta uudet etämetsänomistajat pyrkivät harjoittamaan, millaisia käyttökokemuksia heillä on sähköisistä ja muista metsäpalveluista ja millaisia palvelutarpeita heillä on. Tutkimusta varten haastateltiin 15 uutta etämetsänomistajaa. Haastattelut tehtiin syys-lokakuussa 2018. Tutkimukseen osallistuneiden ikä vaihteli 23–55 vuoden välillä. Haastatelluista 9 asui yli 200 000 asukkaan kaupungissa ja 6 yli 20 000 asukkaan kaupungissa. Haastateltujen joukossa oli niin ammattitutkinnon suorittaneita kuin ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon saaneita. Myös haastateltujen ammattiasema vaihteli suuresti. Suurin osa metsänomistajista oli alun perin tullut metsänomistajaksi joko sukupolvenvaihdoskaupan kautta tai saanut metsätilan lahjana. Uusia etämetsänomistajia yhdisti vastuuntunto ja ylpeys metsänomistusta kohtaan. Metsätilan säilyminen suvun omistuksessa koettiin hyvin tärkeäksi. Yksikään haastateltu ei pitänyt taloudellista tuottoa ainoana tavoitteenaan. Luonto-, ilmasto- ja maisema-arvot koettiin useimmiten itsestään selviksi osiksi metsänhoitoa. Kokemukset sähköisistä metsäpalveluista olivat pääosin positiivisia. Tärkeäksi koettiin palvelun helppokäyttöisyys, toimintojen keskittäminen yhteen palveluun ja mahdollisuus käyttää palvelua mobiilisti. Palvelussa haluttiin nähdä tulevat toimenpiteet ja kuviorajat. Lisäksi ns. infopaketti, kuviotiedot ja tieto sieni- ja marjapaikoista mainittiin toivotuiksi ominaisuuksiksi. Puutteita oli havaittu palvelujen eri karttatasojen yhteensopivuudessa. Arvio metsätilan kokonaisarvosta ei ollut metsänomistajille kovin tärkeä, sillä haastatellut eivät olleet suunnitelleet metsätilan myymistä. Haastatteluista nousi esiin kolme metsänomistajatyyppiä tiedonhankinnan ja palvelutarpeiden perusteella: tiedonhaluiset, valveutuneet ja heräilevät. Tiedonhaluiset metsänomistajat olivat käyneet metsäaiheisia kursseja ja koulutuksia, lukivat ahkerasti metsäalan julkaisuja ja olivat tutustuneet sähköisiin metsäpalveluihin. He olivat metsätaloudessaan kokeilunhaluisia ja miettivät aktiivisesti omaa metsäsuhdettaan. Valveutuneet olivat tavoitteiltaan melko perinteisiä. He pitivät huolta, että metsätilalla tehdään tarvittavat toimenpiteet oikeaan aikaan, ja olivat tietoisia siitä, keneen he voivat olla yhteydessä metsiin liittyvässä asioinnissa. Toisaalta he eivät olleet tiedonhankkijoina erityisen aktiivisia. Heräilevät taas nojautuivat pitkälti sukulaisiinsa ja ystäviinsä metsäasioiden hoidossa. He eivät olleet käyttäneet sähköisiä metsäpalveluja eivätkä osanneet selkeästi tunnistaa omia palvelutarpeitaan. He ymmärsivät metsänomistamiseen liittyvän vastuun, mutta eivät esimerkiksi hankalan elämäntilanteen vuoksi olleet ehtineet perehtyä metsänomistamiseen syvemmin. Vaikka suurin osa metsänomistajista uskoi pärjäävänsä pääsääntöisesti sähköisellä asioinnilla, haluttiin metsäammattilaisten kanssa olla myös henkilökohtaisessa kontaktissa päätöksenteon hetkellä ja puukauppoja suunnitellessa. Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä. Tutkimuksen perusteella uudet etämetsänomistajat ovat halukkaita hoitamaan metsiään parhaaksi kokemallaan tavalla.
-
(2014)Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan nopeuttaa karjan perinnöllistä edistymistä, mutta niiden käyttö myös lisää kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta lypsykar-jatilalla. Tarkastelukulmana oli karjan sisäisen lehmävalinnan tehostaminen. Tutkimuksessa arvioitiin, saadaanko lisäpanostus jalostukseen nettotuottoina takaisin lyhyellä, viiden vuoden tarkasteluperiodilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Maili-hankkeen kanssa ja tutkimuksessa oli mukana pohjoissa-volaisia maitotiloja C2-tukialueelta. Tiloja oli yhteensä 15 ja ne olivat noin 30-, 65- ja 130-lehmän karjoja. 30-lehmän karja edus-taa tämän hetken keskivertokokoa ja näillä tiloilla oli parsinavetta. Isommat karjat olivat automaattilypsyllä toimivia pihattoja. Läh-tötietoina käytettiin tilojen vuoden 2012 tuotosseurannan ja kirjanpidon tietoja. Tutkimustilojen keskituotos oli keskimäärin 9834 kg, jalostusarvojen ja odotusarvojen keskiarvo oli 4,2. Poistoprosentti oli tutkimustiloilla keskimäärin 29,8, vasikkakuolleisuus 7,5 prosenttia ja siemennyksiä yhtä poikimista varten tarvittiin keskimäärin 2,0. Tutkimusmenetelmänä käytettiin nettonykyarvolaskentaa, jossa nettokassavirrat diskontattiin nykyhetkeen, koska tulot ja menot kertyvät eri ajankohtina. Korkokantana käytettiin 5 prosenttia. Tarkastelussa käytettiin osittaisbudjetointia, jossa otetaan huomi-oon kassavirrat, joihin jalostusmenetelmät vaikuttavat. Lypsykarjalle genomisen valinnan käyttö aiheuttaa kustannuksia näyt-teidenoton ja -määritysten muodossa. Hyödyt puolestaan konkretisoituivat arvosteluvarmuuden paranemisena, joka vaikutti suo-raan perinnöllisen edistymisen suuruuteen. Tutkimuksessa käytettiin Illumina Bovine54K- ja Illumina Bovine3K-lastujen arvoste-luvarmuuksia, koska Illumina Bovine10K-lastun arvosteluvarmuus ei ollut tutkimushetkellä saatavilla. Hintoina on käytetty 54K- ja 10K-lastujen hintoja. 54K-lastua kutsutaan MD- eli medium density -lastuksi ja 10K- ja 3K-lastuja LD eli low density -lastuiksi. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä pystyttiin vaikuttamaan valinnan ankaruuteen. Tällöin tarvittiin pienempi määrä lehmiä ja hiehoja tuottamaan uudistukseen tarvittavat eläimet, koska lehmävasikoiden todennäköisyys nousi lajitellun siemenen ansiosta 49 prosentista 90 prosenttiin. Sukupuolilajiteltu siemen lisäsi kuitenkin kuluja, koska siemenannosten hinnat olivat lajittelematonta siemenannosta korkeampia. Kustannuksia lisäsi myös lajitellun siemenen heikompi tiineyttämiskyky perinteiseen verrattuna. X-lajitellun siemenen käyttö lisäsi lehmävasikoiden määrää, jolloin tilalta välitykseen menevien sonnivasikoiden määrä väheni. Laji-tellun siemenen käyttö mahdollisti liharotusiemennysten lisäämisen. Uusien jalostusmenetelmien vaikutusta tutkittiin arvioimalla niiden aikaansaamaa muutosta maitotuotokseen, hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja kestävyyteen yhden valintakierroksen aikana. Kustannukset ja tuotot laskettiin valintavuoden lisäksi viidelle seuraavalle vuodelle, jolloin valinnasta syntyvien jälkeläisten oletettiin tuottavan karjassa kolme tuotosvuotta. Maitotuotoksen muutoksessa huomioitiin muuttuva rehuntarve ja työmäärä. Navetan täyttöasteen oletettiin lehmien osalta pysyvän vakiona. Tar-kasteluajanjakso valittiin seuraamaan nopeaa takaisinmaksua, eikä perinnöllisen muutoksen kumulatiivista vaikutusta huomioitu. Myös jalostuseläinkauppa on tästä tarkastelusta rajattu pois. Tämän tutkimuksen mukaan uudet jalostusmenetelmät eivät olleet kannattavia vuoden 2013 hintatason mukaan. Lajitellun sie-menen käyttö ei ollut kannattavaa, koska sitä käytettäessä sonnivasikoiden määrä väheni ja sitä kautta välitysvasikkatulot piene-nivät. Tilojen kannattaisi maksaa lajitellusta siemenannoksesta keskimäärin 5,50 euroa alhaisempaa hintaa kuin lajittelematto-masta siemenannoksesta. Lajiteltua siementä käytettäessä liharoturisteytyssiemennyksiä voitiin lisätä noin 8 prosenttiyksikköä. Ilman lihasonnien käytön lisäämistä lajitellun siemen käyttö oli enemmän kannattamatonta. MD-lastulla genomisen valinnan kannattava enimmäishinta oli 36–43 euroa riippuen siitä, tehtiinkö määritettävissä eläimissä esivalintaa. LD-lastulla vastaavat enimmäishinnat olivat 34–41 euroa. Lajitellun siemenen käyttö yhdessä genomisen valinnan kanssa ei muuttanut MD-lastun enimmäishintoja, mutta LD-lastun kanssa enimmäishinnat putosivat 30–36 euroon.
-
(2014)Juuston valmistuksen toistettavuus ja laadun tasaisuus ovat tärkeimmät tekijät kannattavaan tuotantoon. Valmistuksen haasteena on erityisesti puuttuvat on-line mittausmenetelmät. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli löytää uusi ja luotettava juuston kuiva-ainetta mittaava on-line menetelmä. Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin juuston valmistukseen kuten raaka-aineisiin, maidon koostumuksen vuodenaikaisvaihteluun sekä isokoloisten juustojen valmistukseen ja ominaisuuksiin. Lisäksi etsittiin kirjallisuudesta viitteitä vuodenaikaisvaihtelun vaikutuksista juustojen valmistusprosesseihin ja koostumukseen. Valion Joensuun tehtaalle hankittiin uusi mikroaaltoihin perustuva juustoa rikkomaton mittalaite (HKMC). Uuden laitteen toiminta perustuu juuston läpi lähetettäviin mikroaaltoihin ja niiden muutoksen mittaamiseen. Vertailuna mitattiin kuiva-aine perinteisillä lämpökaappi- ja NIR – menetelmällä. Uusi laite kalibroitiin kolmen kanavan osalta. Kalibrointien jälkeen tuloksille suoritettiin tilastollisia testejä, joissa referenssiarvoina toimi kyseisten juustojen laboratoriossa määritetyt kuiva-ainepitoisuudet. Tilastolliset testit olivat parittainen t-testi, regressioanalyysi ja lineaarisuustarkastelu. Parittaisten t-testien tulosten perusteella millään kalibroidulla kanavalla ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kemiallisen kuiva-ainemäärityksen tuloksiin. Selitysaste kaikille regressiosuorille oli 90 %. Lineaarisuutta oli HKMC -laitteen kanavilla 1 ja 2 liikaa (yli 10 %). Todettiin, että laite mittasi luotettavasti juustojen kuiva-aineen.
-
(2007)The agro-environmental subsidy scheme is the most important agricultural environmental policy instrument used in Finland. The principal aim of the agro-environmental subsidy is to reimburse farmer the costs of using environmentally sounder farming practices and the measures that aim for preserving the environment. It also serves as an economic incentive for ensuring the large enough participation. The agro-environmental subsidy scheme is to be reformed in 2007. The main question answered in thesis was that whether farmers in Uusimaa region are ready to participate in the environmental subsidy scheme on the basis of the economical reasons or not. The focus is on farmers' opinions about how difficult it is to carry out measures of new environmental subsidy and do these measures change their ways of farming. The analysis is based on an empirical study of the farmers attitudes towards the new environmental subsidy scheme. The theoretical framework of this thesis is based on principal-agent theory and on the theory of the firm. In principal-agent theory environmental subsidy is interpreted as a deal in which farmers function as agents and government as a principal. Theory of the firm provides a theoretical framework for the analysis, through which we aim to analyse how rationally behaving farmer makes decisions by economical reasons to participate in the environment subsidy scheme. The thesis points out that presumably the participation percentage will stay high during the period of the new environmental subsidy scheme.
-
(2020)Paineistettu kuumavesiuutto on menetelmä, jossa rahkasammaleesta saadaan uutettua arvokkaita ainesosia veteen ympäristöystävällisesti. Rahkasammaleesta uutetulle nesteelle on olemassa monia jatkojalostusmahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kemikaalien raaka-aineena. Rahkasammaleen uuttoprosessissa syntyy uuton läpikäynyttä rahkasammalmateriaalia, jolle olisi taloudellisesti kannattavaa löytää jatkokäyttöä, mikäli rahkasammaleen uuttoa harjoitettaisiin teollisessa mittakaavassa. Kokeessa tutkittiin uuttoprosessin läpikäyneen rahkasammaleen sopivuutta kasvien kasvualustamateriaaliksi. Uutettua rahkasammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen 100:0, 75:25, 50:50, 25:75 ja 0:100 kuivapainon suhteessa ja niiden vedenpidätyskykyä, sähkönjohtokykyä ja pH:ta seurattiin kasvihuonekokeessa. Kontrollikäsittelynä toimi turve. Lisäksi seurattiin kasvualustan vaikutusta basilikan taimettumiseen, pituuskasvuun, lehtien lukumäärään sekä kuiva- ja tuorepainon kertymiseen. Viljelyn aikana seurattiin myös mahdollisten kasvua inhiboivien yhdisteiden poistumista kasvualustoista, kun niitä huuhdeltiin neljä kertaa laimealla lannoiteliuoksella. Jatkokokeessa seurattiin uutetun rahkasammaleen vaikutusta yksi-, kaksi- ja monisirkkaisten testikasvilajien taimettumiseen ja tuorepainon kertymiseen. Uutettu rahkasammal ei sopinut basilikan kasvualustaksi tai sen osaksi, sillä siinä kasvaneiden kasvien kasvu oli erittäin heikkoa. Sen sijaan käsittelemättömässä rahkasammaleessa basilika kasvoi yhtä hyvin kuin turpeessa. Uutetun sammaleen vedenpidätyskyky oli selvästi matalampi kuin käsittelemättömän rahkasammaleen. Jatkokokeessa yksi- ja kaksisirkkaisilla testikasvilajeilla parhaan tuorepainon tuotti käsittelemätön rahkasammalalusta, ja 25 % uutettua rahkasammalta sisältävä alusta tuotti paremman kasvun kuin turve ja 50 % tai enemmän uutettua rahkasammalta sisältäneet alustat. Monisirkkaisten kasvien kasvu ei heikentynyt, vaikka kasvualustassa oli 25 % uutettua sammalta. Useimpien kasvilajien taimettuminen oli heikompaa ja hitaampaa 100 % ja 75 % uutettua sammalta sisältäneillä kasvualustoilla kuin käsittelemättömässä rahkasammaleessa ja 25 % uutettua sammalta sisältäneessä kasvualustassa. Uutetun rahkasammaleen kasvua inhiboiva vaikutus ei täysin selity sen fysikaalisilla ominaisuuksilla, kuten esimerkiksi heikolla vedenpidätyskyvyllä. Uuttoprosessin aikana on saattanut syntyä jokin kasvua inhiboiva yhdiste, jonka pitoisuus alustassa ei vähentynyt riittävästi, vaikka uutettua sammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen.
-
(2017)Tutkielman kirjallisuusosiossa perehdyttiin vaahdonmuodostumisen mekanismeihin erityisesti hiilidioksidia sisältävissä juomissa sekä vaahdon hajoamisen eri mekanismeihin, kuten valumiseen, koalesenssiin ja kaasun vaihtoon kuplien välillä. Virvoitusjuomissa merkittävin kuplanmuodostumisen tyyppi on ei-klassinen kuplanmuodostuminen, sillä se on vastuussa kuplien muodostumisesta pitkään sen jälkeen, kun virvoitusjuoma on kaadettu lasiin. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin myös virvoitusjuomien raaka-aineiden rooleja vaahdonmuodostuksen eri vaiheissa. Kokeellisen työn tavoitteena oli selvittää eri makeuttajien ja kofeiinin vaikutusta vaahdonmuodostumiseen. Toisena mielenkiinnon kohteena oli selvittää onko vaahdonmuodostumiseen muita mahdollisia vaikuttavia seikkoja. Työssä käytetyt nesteet olivat hiilidioksidipitoisia makeuttajien ja kofeiinin vesiliuoksia. Juomat valmistettiin tiivisteistä juoma-automaatilla, jollaisia käytettään esimerkiksi pikaruokaravintoloissa. Jokaista juomaa laskettiin astioihin ja jokainen täyttötapahtuma valokuvattiin ja analysoitiin ajan funktiona. Virvoitusjuomien vaahtoutumista testattiin samalla menetelmällä keinotekoisia nukleaatiokohtia sisältävässä astiassa. Tämän maisterintutkielman merkittävin löydös oli, että juomassa käytetyn makeutusaineen tyypillä on selkeä vaikutus vaahdonmuodostamisen määrään. Hiilihydraattimakeuttajilla makeutetut juomat muodostivat huomattavasti vähemmän vaahtoa, kuin makeutusaineilla makeutetut juomat. Kofeiinin läsnäololla ei havaittu vaikutusta vaahdonmuodostumiseen hiilihydraattimakeutetuilla juomilla, mutta makeutusaineilla makeutettujen juomien kohdalla havaittiin suurempi vaahdonmuodostus kofeiinipitoisella juomalla kahdessa koesarjassa. Muilla osatekijöillä oli huomattavasti vähäisempi vaikutus vaahdonmuodostumiseen, ja niiden kohdalla tulokset olivat osittain ristiriidassa aikaisemmin julkaistun tiedon kanssa. Maailmanlaajuisen kulutuksen ja juoma-alan tulevaisuuden trendien tarkastelu osoittivat tutkimuksen tarpeellisuuden.
-
(2023)Kartonkipakkausten ominaisuuksia voidaan parantaa päällystämällä niiden pinta muovilla. Muovit aiheuttavat kuitenkin ympäristöongelmia. Muovin osuutta pakkauksessa voidaan vähentää vaahdotuksella, jonka takia muovien vaahdotuksesta on tullut mielenkiintoinen tutkimuksen kohde. Elintarvikepakkausten tulisi joka tapauksessa aina täyttää elintarviketurvallisuuden asettamat vaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää aineiden kokonaismäärät, jotka siirtyvät elintarvikekontaktimateriaaleiksi tarkoitetuista vaahtopäällystetyistä kartonkipakkauksista elintarvikesimulantteihin. Hypoteesina oli, että vaahtopäällystetyistä kartonkipakkauksista ei pitäisi siirtyä kokonaissiirtymän raja-arvon ylittäviä määriä aineita. Hypoteesi pohjautui siihen, että Euroopan unioni määrittelee materiaalin valmistuksessa käytetyt ainesosat turvallisiksi, kun ne ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, siirtyykö vaahtopäällystetyistä kartonkipakkauksista haihtuvia tai puolihaihtuvia yhdisteitä, jotka voisivat vaikuttaa elintarvikkeiden aistinvaraisiin ominaisuuksiin. Tutkittavat materiaalit olivat PE-LD-muovivaahdolla päällystettyjä kartonkeja. Kartongit olivat ekstruusiopäällystetty ja vaahtorakenne PE-LD-muoviin oli saatu aikaan kemiallisilla vaahdotusaineilla. Lisäksi mukana oli PE-LD-kalvolla päällystetty kartonki ilman muovivaahtorakennetta. Tutkimuksessa testattiin kokonaismigraatioita eri elintarvikesimulanteilla. Lisäksi haihtuvia ja puolihaihtuvia yhdisteitä tutkittiin headspace-kiinteäfaasimikrouutto-kaasukromatografia-massaspektrometrilla. Aistinvaraisella tutkimuksella selvitettiin vaikuttaako muovivaahtorakenne ja siinä käytetyt vaahdotusaineet materiaalin hajuun. Aistinvarainen tutkimus toteutettiin kolmitesti erotustestinä kouluttamattomalla raadilla sekä asiantuntijaraadilla. Tutkimukselle asetettu hypoteesi toteutui ja vaahtopäällystetyistä kartongeista ei siirtynyt kokonaissiirtymän raja-arvon ylittäviä määriä aineita elintarvikesimulantteihin. Headspace-kiinteäfaasimikrouutto-kaasukromatografia-massaspektrometrilla vaahtopäällystetyistä kartongeista löytyi tyypillisiä kartongista ja muovista peräisin olevia haihtuvia yhdisteitä. Aistinvaraisen tutkimuksen perusteella muovivaahtorakenne ja siinä käytetyt vaahdotusaineet eivät aiheuta ihmisaistein havaittavaa muutosta materiaalin hajuun. Aistinvaraista tutkimusta voitaisiin kuitenkin jatkaa tarkastelemalla vaahtopäällystettyjen kartonkien hajuprofiilin muuttumista, kun ne ovat kosketuksissa elintarvikkeiden kanssa. Migraatiotesteissä ilmeni haasteita, jotka viittaavat siihen, että muovisten materiaalien kokonaismigraatiotestit eivät ole täysin optimoituja kartonkipohjaisille materiaaleille.
-
(2021)Kahvin vanhenemisen nopeus on riippuvainen säilytysolosuhteista, kuten lämpötilasta, hapesta ja kosteudesta. Väärissä säilytysolosuhteissa kahvin maku ja aromi muuttuvat herkästi, mutta oikein säilytettynä säilyvyysaika on yli 12 kuukautta. Yleensä kahvin säilymistä seurataan menetelmällä, jossa koulutettu raati seuraa huoneenlämpötilassa säilytetyn kahvin makua sen hyllyiän ajan. Menetelmän haittapuolia on sen kesto, minkä takia säilyvyyden seuraamista varten on tarve kehittää nopeutettu säilyvyyden seurantamenetelmä. Nopeutetussa säilyvyyden seurantamenetelmässä kahvin vanhenemisen reaktioita kiihdytetään olosuhteita muuttamalla. Menetelmän avulla säilyvyyttä voidaan arvioida useita kuukausia lyhyemmässä ajassa. Säilytyksen aikana tapahtuva aromiyhdisteiden haihtuminen ja hapettuminen ovat suurimpia syitä kahvin maun ja aromin muutoksiin. Kahvin haihtuvista yhdisteistä voidaan määrittää markkeriyhdisteet, joiden pitoisuudet muuttuvat säilytyksen aikana. Näiden yhdisteiden suhteiden muuttumista voidaan käyttää apuna kahvin laadunmuutosten mittaamisessa. Markkeriyhdisteparit ovat kuitenkin riippuvaisia kahvin koostumuksesta, paahtoasteesta ja pakkaustavasta. Tämän vuoksi sopivat yhdisteet täytyy määrittää kahvikohtaisesti. Tutkielman tavoitteena oli kehittää nopeutettu säilyvyyden seurantamenetelmä vaaleapaahdetulle jauhetulle kahville ja etsiä kahvityypille sopivat muutoksia kuvaavat markkeriyhdisteet. Työssä tutkittiin kahvin vanhenemista kolmessa eri olosuhteessa ja kolmessa erilaisessa pakkauksessa kahdeksan viikon säilytyksen aikana. Näytteistä tehtiin aistinvarainen arviointi sekä määritettiin haihtuvia yhdisteitä HS-SPME-GC-MS-menetelmällä. Haihtuvista yhdisteistä etsittiin markkeriyhdisteet, joiden suhdeluvut muuttuivat samalla tavalla aistinvaraisen arvioinnin tulosten kanssa. Viisi lupaavalta vaikuttavaa markkeriyhdisteyhdisteparia valikoitui jatkotarkastelua varten. Lopullinen arviointi yhdisteiden toimivuudesta vanhentumisen indikaattoreina tehdään lähellä näytekahvin hyllyiän päättymistä. Menetelmän avulla kahvin säilyvyyttä voidaan arvioida todellista säilyvyyttä nopeammin, mistä on apua erityisesti pakkauskehitystyössä. Valittujen markkeriyhdisteiden muutoksien mittaamista voidaan käyttää aistinvaraisen arvioinnin tukena kahvin laadun arvioimisessa.
-
(2008)Tutkielmassa käsitellään brändin rakentamista, brändiin liittyviä hyötyjä, imagon ja mielikuvien muodostumista sekä Marimekon brändin kehittymistä. Brändin rakentaminen on erityisen haastavaa vaatetusteollisuudessa, koska trendit ja kuluttajien mieltymykset vaihtuvat usein. Empiirisessä osuudessa selvitetään Marimekon imagoa ja siihen liittyviä mielikuvia. Tutkielman teoriaosuudessa käsitellään brändin hyötyjä, strategista johtamista, brändipääoman osa-alueita, imagoa ja mielleyhtymiä. Brändeistä on hyötyä sekä yrityksille että asiakkaille. Brändipääomaan kuuluu asiakkaan brändiuskollisuus, brändin tunnettuus, brändiin liitettävät mielleyhtymät sekä koettu laatu. Brändin imagolla tarkoitetaan kuluttajien brändiin liittämiä mielikuvia ja sitä, millaisen käsityksen he brändistä saavat. Tutkielmassa käsitellään myös Suomen vaatetusteollisuudelle tyypillisiä piirteitä ja vaatetusteollisuuden nykytilannetta sekä Marimekon kehittymistä eri vuosikymmenillä. Empiirisen tutkimuksen tavoitteena oli saada selville kuinka nuoret aikuiset kokevat Marimekon brändin ja tuotteet sekä millaisia mielikuvia Marimekkoon liitetään. Tavoitteena oli selvittää myös kuinka hyvin vastaajat sopivat Marimekon kohderyhmään. Kyselyyn vastasi 73 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan opiskelijaa. Tavoitteena oli rakentaa teorian ja empiirisen tutkimuksen pohjalta käsitys millainen Marimekon imago on tällä hetkellä nuorten aikuisten mielestä. Tutkimustulosten perusteella nuoret aikuiset eivät kuulu vahvasti Marimekon kohderyhmään etenkään vaatteiden osalta, erityisesti miehet kokevat merkin itselleen vieraaksi. Marimekon vaatteita pidetään liian kalliina, mallit eivät istu hyvin päällä ja niitä ei pidetä tarpeeksi nuorekkaina. Marimekon sisustustuotteita sen sijaan pidetään hyvinä ja laadukkaina. Vastaajat toivovat Marimekon lanseeraavan nuorille soveltuvan vaatemalliston, joka olisi nykyisiä mallistoja halvempi ja nuorekkaampi.
-
(2019)The aim of this study is to examine the consumerism of young people through the content of their dream wardrobe. The study takes an interest also on young consumers self-image building through closing. The material of the study consists of 76 essays gathered from a high school in Espoo, south of Finland. The study is a qualitative study and the narrative research approach is used to analyse the most repetitive themes among the stories. Finnish young people have grown in an atmosphere of diverse consumption opportunities and their consumerism contains multiple voices. Based on the analysis, it can be stated that the young people's clothing consumption dreams are mainly based on themes of identity, hedonism and sustainability. Young consumers do not experience contradiction between enjoyable, sensible and sustainable consumption. Clothes are seen as tools of self-expression, self-image and status. While young people recognize the ecological and ethical values associated with clothing consumption, their clothing patterns are driven by the lifestyle of the hedonistic consumption created by the media. Dressing etiquette and normality are still present in the lives of young people, and deviation from those is done with caution. Young people want to have more clothes and wish these to represent recognizable luxury. Among young consumers especially girls are open to supporting ecological and ethical values in their clothing purchase, but the behaviour supporting these values seems to be problematic in its implementation. Young people have an interest towards sustainable clothing, but the clothes favoured by such values must be fashionable and easily accessible.
-
(2006)Vadelman (Rubus idaeus L.) viljelyala on kasvanut Suomessa voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana. Vuonna 2005 vadelmaa viljeltiin 473 hehtaarilla. Vadelman satoindeksi on alhainen. Sen pääverso on pitkä, mikä hankaloittaa hoitotoimenpiteitä. Kasvin satoisimmat silmut ovat pääverson kärjessä, joten latvontaa ei kannata tehdä. Suomessakin haluttaisiin kehittää vadelman kasvihuonetuotantoa satokauden pidentämiseksi. Kasvihuonetuotannossa vegetatiivisen kasvun säätäminen on vielä tärkeämpää kuin avomaan viljelyssä. Proheksadioni-kalsium (ProCa) on gibberelliinisynteesi-inhibiittori, jonka on havaittu lyhentävän nivelvälejä sekä lisäävän versojen ja lehtien hiilihydraattipitoisuutta mm. omenalla (Malus domestica Borkh.). Tämän Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitoksella toteutetun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ProCa vaikuttaa kahden kesävadelmalajikkeen ensimmäisen vuoden versojen vegetatiiviseen kasvuun ja edelleen sadontuottokykyyn. Tässä pro gradu -työssä tutkittiin ProCa:n vaikutusta kahden kesävadelmalajikkeen vegetatiiviseen kasvuun, satopotentiaaliin sekä versojen ja silmujen hiilihydraattipitoisuuksiin kesällä 2005 ja talvella 2006. Koetaimina oli 120 Tulameen-lajikkeen ja 150 Glen Ample -lajikkeen tainta. Taimet käsiteltiin kesäkuussa ja käsittely uusittiin osalle taimista neljän viikon kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Koekäsittelyitä oli neljä: ProCa 100 ppm, ProCa 200 ppm, ProCa 100 ppm + ProCa 100 ppm ja ProCa 200 ppm + ProCa 200 ppm. Kontrollikäsittelyitä oli kaksi: vesi sekä vesi + vesi. Kesän aikana havainnoitiin pääverson pituuskasvua ja nivelien määrää. Kesän kasvatuskauden päätyttyä Glen Ample -lajikkeen silmujen ja versojen liukoiset hiilihydraatit ja tärkkelys määritettiin entsymaattisesti. Kylmävarastoinnin jälkeen (71 vrk) tammikuussa 2006 taimet siirrettiin hyötöön kasvihuoneeseen. Hyödön aikana havainnoitiin silmujen puhkeamista ja kukintaa. Hyödön päättyessä hanka- ja pääversojen kuivapaino sekä hankaversojen pituus mitattiin. Kesän 2005 aikana ProCa lyhensi uusien nivelvälien pituuksia väliaikaisesti 1 4 viikon kuluttua käsittelystä. Nivelien lukumäärässä ei tapahtunut suuria muutoksia. Tulameen-lajikkeella kasvu kiihtyi käsittelyn vaikutuksen loputtua. Nivelvälien lyhentymisen takia pääverson kokonaispituus jäi kontrolliin verrattuna 35 % lyhyemmäksi Glen Ample -lajikkeella (ProCa 200 + ProCa 200) ja 14 % lyhyemmäksi Tulameen-lajikkeella samalla käsittelyllä. Myös käsittely ProCa 200 vähensi pääverson pituutta 6 % kontrolliin verrattuna Tulameen-lajikkeella. ProCa-käsittely lisäsi versojen ja silmujen hiilihydraattipitoisuuksia, mutta tuloksissa oli paljon hajontaa. Glen Ample -lajikkeella kaksinkertaiset käsittelyt vähensivät puhjenneiden silmujen osuutta 8 15 päivän kuluttua hyödön aloittamisesta 24 29 %, mutta käsittelyiden väliset erot tasoittuivat hyödön loppuun mennessä. Lisäksi kaksinkertaiset ProCa-käsittelyt vähensivät kukkien määrää 29 44 % 33 65 päivää hyödön alusta, mutta erot tasoittuivat hyödön loppuun mennessä. Käsittelyt eivät vaikuttaneet Tulameen-lajikkeen silmujen puhkeamiseen ja kukintaan. Satopotentiaalissa ei ollut eroa ProCa-käsittelyiden välillä kummallakaan lajikkeella. Glen Ample -lajikkeella hankaversojen kokonaismäärä väheni 27 32 % kasveilla, joita oli käsitelty kaksi kertaa ProCa:lla. Hankaversot olivat kuitenkin vastaavasti 29 43 % pidempiä. Tulameen-lajikkeella ProCa 100 -käsittely vähensi hankaversojen määrää 15 %, mutta hankaversojen pituuteen käsittelyillä ei ollut vaikutusta. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta hankaversojen nivelvälien pituuteen kummallakaan lajikkeella. Tutkimuksen perusteella kesällä annetulla ProCa-käsittelyllä voidaan lyhentää pääverson pituutta, mutta satopotentiaaliin käsittelyllä ei ole vaikutusta. Käsittelyajankohta on kriittinen, koska kukkasilmujen kehitys näyttäisi häiriintyvän, jos ruiskutus tehdään loppukesällä.
-
(2018)Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten minimalistinen elämäntyyli näkyy kuluttajien arjessa ja millaisia ajattelutapoja minimalistiseen elämäntyyliin liittyy. Tutkimuksen kohderyhmä kyseenalaistaa kulutukseen ja tavaroihin perustuvan elämäntyylin. He pyrkivät luonnostaan tai tietoisesti muuttamaan omaa kulutustyyliään tai ainakin tarkastelevat sitä kriittisesti. Tutkittavat ovat sisäistäneet ajatuksen minimalistisesta elämäntyylistä, mikä näkyy heidän tapanaan elää arkielämää ja tehdä valintoja yhteiskunnassa. Minimalistisen elämäntyylin voidaan nähdä olevan yksi elämäntyyliratkaisu kulutuksen kohtuullistamisen keskustelussa. Tutkimuksen laadullisena tutkimusmenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto koostuu 11 haastattelusta, jotka on toteutettu joulukuussa 2017. Haastattelujen kohderyhmänä ovat minimalistiseen elämäntyyliin pyrkivät ja siitä kiinnostuneet henkilöt. Haastattelujen ja aiemman tutkimuskirjallisuuden avulla selvitetään kuluttajien näkemyksiä minimalismin ilmiöstä ja tarkastellaan kohderyhmän elämäntyyliä sekä kulutustottumuksia. Haastateltavien arjen käytäntöjen ymmärtäminen on hyödyllistä kulutustottumusten ja elintapojen muutospyrkimysten kannalta, kun tavoitteena ovat entistä kestävämmät kulutusmallit. Tutkimuksessa selviää, että minimalismi on kokonaisvaltainen elämäntyyli. Siinä arvostetaan ylimääräisen kulutuksen vähentämistä ja turhan epäjärjestyksen karsimista. Tätä toteutetaan erilaisten arjen käytäntöjen avulla. Minimalistiseksi koetut elämäntyylit vaihtelivat haastateltavien välillä järkevien kulutusvalintojen tekemisestä radikaaleihin elämäntyylimuutoksiin – aina kodin sisustusvalinnoista uusien tavaroiden ostamisen lopettamiseen. Kaiken kaikkiaan minimalismilla tavoitellaan hyvinvointia, tasapainoa ja arjen hallintaa. Tutkimus osoittaa myös, että minimalismi ei ole totaalikieltäytymistä materiasta. Tärkeäksi koettiin kuluttaa resursseja kohtuullisesti vain sen verran kuin tarvitsee.
-
(2024)Vähittäiskauppaketjut ovat vähitellen siirtäneet omia kanta-asiakasohjelmiaan digitaalisiin älypuhelimiin ladattaviin sovelluksiin. Tämä digitalisaation mahdollistama muutos tarjoaa vähittäiskauppaketjuille uusia keinoja toteuttaa omia asiakasuskollisuusohjelmiaan ja yksi näistä keinoista on pelillisyyden lisääminen kanta-asiakassovelluksiin. Tässä kontekstissa pelillistämisellä tarkoitetaan pelillisiin komponentteihin, kuten kilpailuihin ja saavutuksiin perustuvia palkitsemisia. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voidaanko pelillisten kanta-asiakasohjelmien avulla luoda tyytyväisempiä ja täten uskollisempia asiakkaita. Tutkimus tarjoaa sen toimeksiantavalle vähittäiskaupanalan yritykselle selityksen siitä, kuinka kanta-asiakasohjelmien pelillistämisellä rakennetaan asiakaskokemusta ja täten - uskollisuutta. Lisäksi tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka sovellusta voitaisiin kehittää, jotta nämä tekijät pääsisivät kehittymään entisestään. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella toimeksiantajan kanta-asiakassovelluksen kautta. Lomakkeen kysymykset koostuivat kahdeksasta monivalintakysymyksestä sekä kahdesta avoimesta kysymyksestä, joiden tekstimuotoiset vastaukset ovat tämän tutkimuksen pääosassa. Tutkimuksessa käytettiin pääasiassa laadullisia menetelmiä, mutta suuresta aineistosta (n= 73 380) johtuen analyysiin sisällytettiin myös määrällisiä elementtejä. Analyysimenetelminä käytettiin kvantifiointia, määrällistä sisällön erittelyä sekä teemoittelua, jotka helpottivat laajan aineiston käsittelyä sekä mahdollistivat sen objektiivisen käsittelyn. Avoimien vastausten perusteella löydettiin kolme selkeästi toistuvaa teemaa: tarjoukset, viihdyttävyys ja tyytymättömyys. Tulokset osoittavat, että suurin syy käyttää pelillistettyä etusovellusta on sen mahdollistamat tarjoukset, jotka saavat asiakkaan palaamaan sovellukseen kerta toisensa jälkeen. Kuitenkin tyytymättömyyttä tarjousten tasoon sekä sovelluksen käyttökokemukseen esiintyy jonkin verran. Toisaalta sovelluksen pelilliset elementit koetaan selkeästi myös viihdyttävinä niiden johtaessa jännittävämpään ja hauskempaan asiakaskokemukseen. Tällöin ominaisuudet ruokkivat käyttäjien niin kutsuttua sisäistä motivaatiota, joka johtaa kohti vahvempaa asiakasuskollisuutta. Tulosten mukaan sovellus siis aikaansaa vahvempaa asiakasukollisuutta mutta, mikäli uskollisuuden tasoa halutaan korottaa entisestään, tulee asiakaskokemusta parantaa esimerkiksi toimintojen nopeuttamisella ja tarjousten parantamisella esimerkiksi personoinnin keinoin.
-
(2020)Alternative research methods are needed to complement traditional dietary assessment methods in risk assessment, because traditional methods have bias related to misreporting and a short period of monitoring. The aim was to study whether food purchase data could be used in risk assessment to complement traditional food consumption data to estimate food intake. The study compared statistics from two different Finnish studies. This substudy of LoCard is based on the original grocery purchase data, a subsample provided by consenting retailer loyalty card holders (n=15 756) from 2017. FinDiet 2017 is a national dietary survey with individual level data based on two 24-h-dietary recalls (n=1 655). Four food groups were selected from both data sets: almonds and nuts, bananas, apples, and eggs. Post-stratification weights to correct selection bias for LoCard data were used and the degree of loyalty was taken into account. FinDiet data showed higher consumption of almonds and nuts, and apples than LoCard data. In LoCard data, banana consumption was relatively high compared to FinDiet data. When using post-stratification weights, the magnitude of differences did not change significantly. In conclusion, grocery purchase data cannot be used in risk assessment to estimate food intake as such, because bodyweight information is missing. Thus, consumption estimates per bodyweight cannot be executed. However, when combined with other food consumption data, purchase data have the potential to remediate some limitations of self-reported food consumption, such as misreporting and a short period of monitoring. Food purchase data also add timely information on population consumption and special dietary products. Future studies are needed to evaluate how food purchase data could practically be used in risk assessment process.
-
(2020)Tämä tutkielma tarkastelee, mitkä ovat ne mainosmuodot, jotka podcast ympäristössä välittävät mainostajan viestin kuluttajalle kaikista tuloksellisimmassa ja käyttäjäkokemukseltaan miellyttävimmässä muodossa. Toiseksi tutkimuksessa selvitetään, miten eri tavoin podcastissa tuotetut kaupalliset sisällöt vaikuttavat kuluttajien ostoaikomuksiin. Kolmantena tutkimuksen tavoitteena on selvittää se, johtaako mainosten välttäminen podcastin välttämiseen ja missä kulkee kuuntelijan ”ärsytysraja”. Tutkielman pääpaino on suomalaissa podcasteissa, joista ei toistaiseksi ole vielä tehty juurikaan tutkimuksia. Tavoitteeseen päästään analysoimalla ja vertailemalla tutkimuksen aineistoja, sekä tarkastelemalla aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia ja jo julkaistua kirjallisuutta. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta aktiivisesti podcasteja kuuntelevaa henkilöä. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina, käyden läpi viisi ennalta suunniteltua teemaa. Haastatteluiden teemat käsittelivät (1) kuuntelutottumuksia, (2) motiiveja kuunteluun, (3) podcastien sisältöä, (4) kaupallisuutta sekä (5) uskottavuutta. Tutkimuksen perustella näyttäisi siltä, että erityisen tärkeää on löytää vaikuttaja, jonka arvot ja kohderyhmä kohtaavat yrityksen edustamien arvojen kanssa, jotta kohdeyleisöä kiinnostaa vaikuttajan ja yrityksen tekemä yhteistyö. Toinen tulosten perusteella tärkeäksi noussut ominaisuus on aitous: on tärkeää että podcastaajan mainostama tuote tai palvelu sopii tälle itselleen tai muuten yhteistyö ei tunnu kuuntelijasta uskottavalta. Tehdyn kirjallisuustutkimuksen perusteella voidaan esittää, että luonnollisesti toteutettu tuotesijoittelu saa kuluttajat kiinnostumaan tuotteesta ja että halu tuotteen kokeiluun syntyy varmemmin kuin perinteisessä mainonnassa. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kvantitatiivista dataa esimerkiksi tietyn podcast-yhteistyön tuloksista
-
(2010)Julkisilla ateriahankinnoilla on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Julkisessa ruokahuollossa painotetaan erityisesti terveellisyyttä ja ravitsemusta. Julkisten ateriahankintojen kautta voidaan edistää terveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Ruokailutottumuksilla voidaan vaikuttaa myös kestävään kehitykseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kestävän kehityksen toteutumista julkisissa ateriahankinnoissa. Erityisesti huomiota kiinnitettiin kilpailutuksen toteutumiseen kestävän kehityksen näkökulmasta ja hinnan merkityksen analysointiin julkisissa ateriahankinnoissa. Sen lisäksi kartoitettiin informaation toimivuutta ruokahuollossa. Tämän tutkimuksessa käytetty aineisto perustuu loppukesällä 2008 tehtyyn kyselyyn, joka osoitettiin kuntien ruokapalveluista vastaaville henkilöille. Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin. Vastauksia saatiin 115 kunnasta, joten vastausprosentiksi muodostui 28. Vastauksista koottiin numeeriset perustiedot ja tuloksia tarkasteltiin prosentuaalisen jakauman perusteella. Kunnat jaoteltiin käyttämällä Tilastokeskuksen neljän kuntatyypin luokittelua: harvaan asuttu maaseutu, ydinmaaseutu, kaupunkien läheinen maaseutu ja kaupunki. Kuntatyyppivertailussa hyödynnettiin ei-parametrista varianssianalyysiä. Tutkimustulosten mukaan hinnalla oli keskeinen rooli julkisissa ateriahankinnoissa sekä kilpailutuskriteerinä että ateriapalvelujen suunnittelutyössä kaikissa kuntatyypeissä. Nykyajan palveluyhteiskunnassa tavoitellaan tehokkuutta ja taloudellisuutta, mikä on johtanut siihen, että myös julkisissa ateriahankinnoissa suositaan nopeasti ja helposti saatavia massatuotteita. Elintason nousun myötä ruoan saatavuus on lähes kaikille suomalaisille itsestään selvyys, mutta ruoan tuotanto ja sen alkuperä ovat jääneet kuluttajille etäisiksi. Tutkimustulokset osoittivat, että julkisten aterioiden taustoista kerrotaan kuluttajille varsin vähän, vaikka tämä olisi edullinen tapa nostaa julkisen ruokahuollon kestävyyttä.
Now showing items 3160-3179 of 3388