Browsing by Title

Nitrous oxide (N₂O) is a powerful greenhouse gas, and its global warming potential is almost 300 times more compared to carbon dioxide. In the soil ecosystem, N₂O is mainly released into the atmosphere in the microbiological process, denitrification. Subarctic tundra soils are important sources of N₂O and due to global warming, N₂O can be released an increasing amount from these soils in the future. Snow cover and ice layers influence to production of greenhouse gases during winter. In this master’s thesis, active microbial communities and their functional genes were studied from subarctic tundra soils across the five different vegetation types in northern Finland in early April. Additionally, various environmental factors (pH, soil temperature, soil organic matter, soil water content, and snow depth) and gas fluxes of nitrous oxide, methane, and carbon dioxide were studied together with metatranscriptomic data. The study focuses on the genes involved in denitrification, as it is the main process of releasing N₂O. This study showed that microbial activity was notable already in early April and indicated that microorganisms stayed active in these subarctic soils in winter and can continue producing greenhouse gases throughout the year. Kilpisjärvi tundra soils are complex systems, and various environmental factors shaped the abundance and diversity of active denitrifiers, their functional genes, and the production of N₂O. Transcripts of genes involved in denitrification were active and N₂O fluxes ranged from -4 to 21 μg m-2 d-1. Overall production of N₂O from these tundra soils was small, yet evident, and the soils can be notable sources of N₂O in winter.

Conflicts are concern for the coexistence of wolves (Canis lupus) and humans, and injuries and deaths of domestic animals (i.e. depredations) are a concrete part of the conflicts. Even though wildlife researchers have studied characteristics, risk factors, and prevention methods of depredation for decades, the diversity and complexity of depredation phenomenon has ensured that there is still a long way to go before the knowledge and management of depredations reach a satisfactory level. The thesis is consisted of three parts that have a broader theme in the description of the depredation phenomenon from slightly different perspectives and so to serve the purpose of increasing the capacity of understanding and managing the depredation. The first part of the thesis gives a literature-based introduction to the problem of depredation and the factors that are likely to contribute to the depredation risk in general. The aim of the first part was to provide a foundation for the second and third parts. The second part of the thesis focuses on the large-scale depredation characteristics by surveying depredation records of Europe and North America via a literature review and personal data requests. The aims of the second part were to generalize the depredation characteristics on the large scale, to compare depredation datasets between study areas, and to study the relationship between depredations and possible large-scale explanatory factors of depredation. The third part of the thesis represents a collective study of wolf attacks on bear-hunting dogs in the states of Michigan and Wisconsin, US. The aim of the third part was to study the relationship between dog depredation rates and bear-hunting practices and to exemplify the benefits of the transregional research approach. The second part of the thesis represented depredation characteristics from 20 study areas in Europe and the US. Small- or medium-sized domestic animals dominated the depredation records. The percentages of depredated livestock stayed small. Sheep and goat depredations occurred more often than expected and bovine and equine depredations less than expected by the occurrence of the animals in the live population. The second part showed also that despite the large variability between the depredation datasets, the composition and number of depredations were geographically clustered. Europe was defined by extensive sheep and goat depredations whereas the US was defined by moderate bovine depredations. The results also showed that wolf abundance and domestic animal densities correlated significantly with the number of depredations and depredation rates (depredations/wolf) whereas the human population density and the forest and farmland coverages correlated less significantly with the depredation rates. The third part of the thesis showed that the depredation rates of bear-hunting dogs in Michigan and Wisconsin are partly influenced by the bear-hunting permits sold per wolf and hunter method. The greater dog depredation rates in Wisconsin compared to Michigan could be affected by the longer duration of bear-baiting and more concurrent timing of baiting with dog training in Wisconsin. The differences in the compensation schemes could also contribute to the differences in depredation rates between the states. In conclusion, the results of the second part indicated that some characteristics of depredation that have been previously identified on the more local scales are applicable also on the large scales. More research is needed to clarify the role of wolf abundance and domestic animal densities in determining the depredation likelihood on the large scales. The depredation records were highly variable in relation to the data collection procedures, and it would be important to set minimum standards for the depredation data. The depredation research and management should be improved also by increasing the transparency and availability of depredation records. The third part of the thesis showed how the differences in natural resources management between the states might have a significant role in defining depredation rates for hunting dogs. The study exemplifies well how the depredation research and management can benefit from the collection and distribution of depredation data across the administrative borders. As the depredation information hopefully increases in the future, the large-scale picture of the depredation characteristics across Europe and North America will also be further defined.

The amount of wooden multi-storey buildings has increased in Finland during the past years, but the volume remains low. The use of wood in the large building types has increased, because of ecological, environmental, architectural and pleasantness factors. Wood element production enables larger spans when building with wood. Because of the climate change, decreasing the carbon dioxide from the atmosphere is important. Wood is a sustainable material due to its carbon storage capability and low-carbon emissions from the production. The aim of this research is to explore the criteria that impact financing decisions in multi-storey residential buildings. The research examines what the criteria for financing wooden multi-storey residential buildings are, how financiers assess risks and opportunities in wooden multi-storey constructions (WMC) and what is the role of the sustainability in WMC. The research was conducted by interviewing people in the field of financing and real estate investing. Interviews were held during autumn 2022 as online meetings. The interview results show that financiers especially focus on the financial criteria. This included profitability of the financing, ability of the construction company and risk analysis. Other criteria mentioned were location, sustainability factors, apartment pre-marketing and maintenance costs. Building material was not seen as a significant factor as it is decided by the construction company, and it is part of the risk analysis. According to the results, the building time is the riskiest time for the financier because of the low value of unfinished buildings. As risks, respondents find the construction company’s capability for the project and the lack of references, but also their realized lifecycle costs compared to concrete buildings. As opportunities good availability of material in Finland, development of the element building to lower the prices, ecological material, and carbon binding qualities were mentioned. Sustainability was seen as an important part of the financing decision; however, all respondents did not have it as a part of the current financial criteria. In addition to organization’s own sustainability goals, sustainability is guided from the outside as regulations. As an example, the EU taxonomy is already in use and is being implemented in the financing and building industry. Green financing was identified as one of the tools that guide sustainability and by adapting its criteria, construction companies may receive better loan conditions. As a conclusion, financiers are interested to finance wooden multi-storey buildings, but they require more long-term usage and cost experiences. As future research topics the thoughts and opinions of construction companies regarding the financing are suggested. In addition, what are the impacts of embedding the EU taxonomy into financiers’ and their customers’ actions.

Norway spruce (Picea abies) and silver birch (Betula pendula) are widely spread in Europe. They are important raw materials for sawmill, pulp mill and paper industry. This industry utilizes merely 30-40% of the wood in the form of cellulose. Hemicelluloses, mainly galactoglucomannans (GGM) in spruce and glucuronoxylan (GX) in birch, comprise around 30% of the mass of wood. By far, this part has not been utilized as raw material but burnt as a source of energy. GGM and GX can be recovered from sawmills, paper making and pulping process, according to current knowledge, utilized as emulsion stabilizers. This study aims at evaluating the role of wood extractives present in hemicellulose isolates for emulsion stabilization. This study investigated the characterisation of wood extractives in isolated hemicelluloses and evaluated the role of wood extractives in stabilization of hemicelluloses emulsions during lipid oxidation. In the experimental section, eight different spruce galactoglucomannan (GGM) isolates and two birch glucuronoxylan (GX) isolates were characterized for their wood extractive composition and their antioxidant capacities were evaluated. The isolates were collected from thermomechanical pulping (TMP), by pressurized hot-water extraction (PHWE) or by mild alkali pressurized hot-water extraction (BLN). The isolates were either used as such (Con), after spray-drying (Spdr) or after ethanol precipitation (EtOH). The content and composition of phenolic residues and triterpenes in hemicellulose isolates were determined and their effect on the emulsion stability were investigated. In addition, radical scavenging activities and metal binding capacity were investigated to further understand the role of wood extractives against lipid oxidation in emulsions. Lipid oxidation in emulsions were investigated by monitoring the formation of primary and secondary oxidation products. For all of the studied GGM and GX, the content of phenolic residues ranged from 18 µg/g to 4 mg/g. The quantities of phenolic compounds in PHWE GGM and GX were higher than in TMP and BLNGGM and GX. Con GGM and GX exhibited higher amount of phenolic residues than the corresponding EtOH ones. Triterpenes were not detected which indicated their negligible contribution to emulsion stabilization. Con_TMP exhibited high iron binding capacity whereas the others exhibited average capacities. TMP GGM showed higher hydroxyl radical scavenging capacity compared to other GGM. The content of phenolic residues correlated with DPPH radical scavenging capacity for both GGM and GX: Radical scavenging capacity was greatest in samples having high number of phenolic residues. The average droplet size D[3,2] of emulsions stabilized by TMP GGM increased at a higher rate than that of stabilized by EtOH_GX. EtOH_GX was more stable due to its higher phenolic content and hydroxyl radical scavenging capacity compared to TMP GGM. Peroxide values and volatile oxidation products indicated that Con_TMP stabilized emulsion oxidized at a higher rate compared to EtOH_GX stabilized emulsion. This study showed the potential benefits to have coextracted wood extractives in hemicellulose isolates instead of removing them. Wood extractives clearly affect the stability of emulsions.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella laadullisten tutkimuskeinojen avulla keskeisten tekijöiden etenkin palkitsemisen vaikutusta word-of-mouth -viestintään. Teoriakatsauksen perusteella tutkimusaluetta lähestyttiin tarkastelemalla viittä eri aihealuetta, suosittelijan sisäistä motivaatiota, kokemusta tuotteen tai palvelun ominaisuuksista, suhdetta yrityksen kanssa ja suosituksen vastaanottajan kanssa sekä palkitsemista ja suosittelukampanjaa. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa avattiin käsite word-of-mouth -viestintä ja suosittelumarkkinointi sekä selvitettiin word-of-mouth -viestintään vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, jotta suosittelupäätökseen liittyviä tekijöitä olemassa olevan tutkimustiedon avulla. Empiirinen tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimuksen casena oli Agronomiliitto ry:n suosittelukampanja. Tutkimuksessa haastateltiin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan syksyn 2009 tutoreita koskien heille suunnattua jäsenhankintakampanjaa. Kampanjan tarkoituksena oli saada tutorit suosittelemaan Agronomiliiton jäsenyyttä uusille opiskelijoille. Parhaiten kampanjassa menestyneet tutorit palkittiin. Kahdeksasta haastateltavasta seitsemän oli Agronomiliiton jäseniä. Haastateltavista kolme palkittiin hyvästä menestyksestä kampanjassa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua ja henkilökohtaista teemahaastattelua. Haastatteluissa pyrittiin ennen kaikkea selvittämään haastateltavien ajatuksia liittyen word-of-mouth -viestintään sekä suosittelusta palkitsemiseen. Tutkimus antaa suuntaa, että sisäisellä motivaatiotekijöillä on suuri merkitys suositteluviestinnän tapahtumiselle. Suosittelijan tulee tunnistaa suositeltavasta tuotteesta tai palvelusta koetut hyödyt. Suosittelua myös edesauttaa jos suosittelija omaa mielipidejohtajan ominaisuuksia. Palkitseminen toimii kannustimena suositella, mutta palkitsemisjärjestelmä tulee miettiä huolellisesti, jotta suosittelija ei koe suosittelun vähentävän omaa tai suositteluviestin uskottavuutta. Tutkimuksen tulokset viittaavat molempien, suosittelijan ja suosittelun vastaanottajan palkitsemisen olevan paras palkitsemisjärjestelmä suosittelukampanjassa.

In early spring of 2014, a Yersinia pseudotuberculosis strain O:1 caused an outbreak via commercially distributed raw milk in Southern Finland. This was so far the most widespread raw milk outbreak detected in Finland. There are no earlier cases of Y. pseudotuberculosis infecting consumers via raw milk in Finland. Yersinia outbreaks caused by raw milk are also uncommon in other countries, and they are usually caused by Yersinia enterocolitica. Occurrence of pathogenic bacteria in milk is typically caused by fecal contamination during milking process. The contamination routes of Y. pseudotuberculosis in dairy farms have not been studied earlier. The goal of this study was to determine genotypes of the strains collected from the farm during the raw milk outbreak and in a follow-up study. Genotyping was conducted by using pulsed-field gel electrophoresis (PFGE) with two different restriction enzymes (SpeI and NotI). Based on genotyping results, some of the strains were selected to a 21-day cold growth assay in 3 °C. The growth parameters obtained during cold growth assay showed significant differences between strains from fecal or milk-related samples. PFGE genotyping revealed four different genotypes among the examined Y. pseudotuberculosis strains. Two of these strains were extracted only from fecal samples and the other two only from samples from packed milk, bulk tank milk or milk filter. The most prevalent genotype in milk-related samples (S1/N1) was identical to the epidemic strain genotyped by The Institute of Health and Welfare during the outbreak in 2014.The strains genotyped in this study were not uniform with strains collected and genotyped during previous Y. pseudotuberculosis outbreaks or follow-up studies. Strains extracted from cows’ feces were similar with a strain extracted from feces of an alpine ibex, whereas strains collected from milk-related samples formed their own, distinguishable genetic group. The observed differences in fecal and milk-related strains’ genotype and growth suggest their different origin. Yersiniae are known to be a part of normal flora in various small rodents and birds. In the dairy farm, which was the source of the raw milk outbreak, there had been several pest sightings of rats and wild birds during the initial epidemic investigation. The pest animals had had free access to cattle feed and other areas in the farm environment. Also the cows have most probably had some kind of role in the transmission of pathogens, as a Y. pseudotuberculosis strain, identical to patient samples, was prevalent in bulk tank milk and/or milk filters from April to November. The selection of the epidemic strain might have occurred in the milking system or bulk tank due to its cold tolerance properties. Due to partly insufficient sample material, the exact contamination routes of Y. pseudotuberculosis cannot be completely verified. The preservation of cold chain has been regarded as one of the cornerstones of food safety. However, it does not prevent the growth of psychrotropic bacteria, but rather offers them ideal growth environment. Although the Finnish regulation regarding production and microbial screening of raw milk has been defined in the beginning of 2018, it still focuses mainly on mesophilic pathogens. As the popularity of raw milk continues to grow, the microbial screening of this high-risk food should be extended to cover also the species that can thrive in cold storage conditions, such as yersiniae.

Tämän työn tavoitteena oli tutkia yhteisen biokaasulaitoksen tuotantovaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksessa vertailtavat tuotantokonseptit olivat lii-kennebiokaasu ja lannoitevalmisteet. Työssä tutkittiin myös laskentakorkokannan, investoinnin pitoajan, investointitukitason sekä syötemateriaalikustannusten muutos-ten vaikutusta taloudelliseen kannattavuuteen. Työ toteutettiin osana Biomestat-hanketta ja laitoksen suunniteltu toimintamalli perustui jatkuvatoimiseen kuivamädä-tystekniikkaan. Aineistona tutkimuksessa käytettiin Biomestat-hankkeen keräämää tietoa sekä aiem-paan tutkimukseen ja julkisiin tietolähteisiin pohjautuvaa tietoa. Menetelmänä käytet-tiin tapaustutkimusta, jossa tapaus A oli liikennebiokaasun tuotanto ja tapaus B oli lannoitevalmisteiden tuotanto. Tutkimuksen kannattavuusvertailu toteutettiin inves-tointianalyysiä käyttäen ja vertailua täydennettiin herkkyysanalyysin avulla. Työkalu-na tutkimuksessa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Tutkimuksen investointianalyysin perustuvien laskelmien mukaan on taloudellisesti kannattavampaa tuottaa lannoitevalmisteita, kuin liikennebiokaasua maatilojen yhteis-käyttöisessä kuivalantaa käsittelevässä biokaasulaitoksessa Etelä-Pohjanmaalla. Herkkyysanalyysin tulosten mukaan konseptissa A saavutetaan taloudellinen kannat-tavuus vasta, jos investoinnin pitoaikaa voidaan kasvattaa. Konseptin B osalta havait-tiin, että lähtötilanteen lisäksi se on kannattava myös korkeamman korkokannan ja matalamman investointituen tapauksissa. Herkkyysanalyysin avulla laskettiin lisäksi, ettei laitoksessa käytettävistä syötemateriaaleista kuutiokohtaisen korvauksen maksa-misella ole merkittävää vaikutusta laitoksen kannattavuuteen.

Tutkimuksessa konkretisoidaan muutostarpeita maatalouden suojakaistojen käyttöönottoon liittyen, kun ulkoisvaikutukset huomioidaan ravinnehuuhtouman, eroosion, kasvihuonekaasupäästöjen, monimuotoisuuden sekä virkistyksen näkökulmista. Ulkoisvaikutuksien taloudellista mittaamista varten muodostetaan haitta- ja hyötyfunktiot soveltuvien tutkimusten perusteella. Tutkielmassa optimoidaan suojakaistan leveys ja rantapeltohehtaarien lannoitusmäärä ja tarkastellaan optimoinnin tuottamaa hyvinvointia (€/ha). Tarkastelussa muodostetaan kaksi hyvinvointiyhtälöä, joista toisessa on käytössä nurmipeitteisiä suojakaistoja ja toisessa luonnontilaisia suojakaistoja. Tapausesimerkkinä toimii Eurajoen pääuoma. Yksin ravinnehuuhtouman näkökulmasta on voinut olla perusteltua ohjata maanviljelijöitä kapeiden nurmipeitteisten suojakaistojen käyttöönottamiseen. Tämän tarkastelun mukaan suojakaistojen optimaalinen käyttöönotto selvästi muuttuu, kun useampi ulkoisvaikutus huomioidaan. Usean ulkoisvaikutuksen oloissa suurimman hyvinvoinnin Eurajoen pääuoman valuma-alueella tuotti luonnontilainen 86 metriä leveä suojakaista. Optimaalinen typpilannoitustaso vesistön viereisellä pellolla oli tällöin 83 kg N/ha. Lisäksi huomattiin, että kapeat alle kymmenen metriä leveät suojakaistat tuottavat aina hyvinvointitappion. Ulkoisvaikutuksista ilmastohaitta ja monimuotoisuushyöty vaikuttivat tuloksiin voimakkaimmin, ja ravinnehuuhtoumahaitta heikoiten. Herkkyysanalyysissä suojakaistan leveyteen vaikutti voimakkaimmin viljan markkinahinta ja hyvinvoinnin määrään puolestaan maksuhalukkuus monimuotoisuudesta. Nykyisten maataloustukien joukosta ei löydy tukivaihtoehtoa puustoisen suojakaistan säilyttämiseen. Tarkastelun perusteella maatalouden kannustimia tulisi muuttaa tukemaan luonnontilaisten suojakaistojen käyttöönottoa muuttamalla suojakaistoihin tai -vyöhykkeisiin liittyviä maataloustukia ja niiden ehtoja. Tarkastelun optimin saavuttamiseksi luonnontilaisen suojakaistan perustamisen tueksi laskettiin 681 €/ha ja nurmipeitteisen suojakaistan tueksi 580 €/ha. Typpilannoiteveroksi saatiin 0,44 €/kg N. Tarkasteluun liittyy useita oletuksia ja yksinkertaistuksia rajautuen saatavilla olevaan tutkimustietoon maatalouden suojakaistoilla. Esimerkiksi oletettu Eurajoen kasvillisuuden alkuperäisyys ja lajimäärä ovat karkeita arvioita. Lisäksi esimerkiksi luonnontilaisen suojakaistan ravinnehuuhtoumafunktioon hyödynnettiin metsätaloustutkimukseen perustuvaa tietoa, ja monimuotoisuuden rajahyötyä kuvaa kosteikkotutkimukseen liittyvä arvottamistieto.

Yhteisluominen (co-creation) kuvaa yritysten ja kuluttajien yhteistä merkitysten kehittämistä ja arvon luontia. Kuluttajien ja yritysten roolit eivät ole niin selkeästi eroteltuja toisistaan kuin ennen, ja esimerkiksi palveluiden digitalisoituminen ja liiketoimintojen siirtyminen Internettiin on muuttanut kuluttajien merkitystä arvon luonnissa. Yhteisluomisessa arvon luontia ei tapahdu vain yritysten ja kuluttajien välillä, vaan myös siihen osallistuneiden kuluttajien kesken. Tänä päivänä kuluttajat markkinoivat tuotteita toisilleen, auttavat toisiaan tuotteiden käytössä ja osallistuvat monella tapaa sisällön tuottamiseen ja täten ainakin välillisesti myös tuotekehitykseen. Kuluttajien kanssa yhteistyössä luodut tuotteet todennäköisesti vastaavat kuluttajien todellisia tarpeita paremmin kuin ilman kuluttajia luodut. Kuitenkin arvon luominen voi olla tehokkaimmillaan vasta silloin, kun yritykset ymmärtävät, mikä motivoi kuluttajia osallistumaan ja sitoutumaan yhteisluomiseen. Jotta yhteisluomisella saavutettaisiin mahdollisimman hyvät tulokset, yritysten tulisi miettiä, kannattaako mukaan havitella mahdollisimman suurta joukkoa vai kannattaisiko mukaan valita vain pieni joukko kuluttajia, joilla on parhaimmat edellytykset yhteisluomiseen. Tämän maisterintutkielman aiheena on tutkia yhteisluomista elintarvikealan tuotekehityksessä kuluttajien näkökulmasta. Tutkimuksen pääpainona on tutkia nuorista koostuvan ikäryhmän (18-29 -vuotiaat eli Y-sukupolven) motiiveja osallistua yhteisluomiseen, heidän näkemyksiään sen haasteista ja mahdollisuuksista, siihen sitoutumista sekä tapaa tai välinettä, jolla kohderyhmään kuuluvat nuoret kuluttajat mieluiten yhteisluomiseen osallistuisivat. Yhteisluominen on aiheena ajankohtainen, sillä sitä käytetään tuotekehityksen tukena enenevissä määrin myös elintarvikealalla. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä nuorten 18-29 -vuotiaiden motivaatiosta ja sitoutumisesta yhteisluomista kohtaan erityisesti elintarvikealan yritysten hyödynnettäväksi. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin teemahaastatteluin ja sitä varten haastateltiin 10 kohderyhmään kuuluvaa nuorta. Tutkimuksessa selvisi, että yhteisluomisessa nuoria motivoi vaikuttamisen mahdollisuus, mielekäs tekeminen ja uusien asioiden kokeminen. Osaa nuorista motivoi lähinnä yhteisluomisesta saatava palkinto. Toisia houkuttelivat vuorovaikutustilanteet paikan päällä ja omien taitojen kehittyminen, toiset toivoivat voivansa tehdä yhteisluomista itsenäisesti esimerkiksi jonkin sovelluksen välityksellä. Kaikki haastateltavat olivat hyvin kiinnostuneita yhteisluomisesta elintarvikealalla, mikäli yritykset olisivat vastavuoroisesti valmiita sitoutumaan ja panostamaan yhteiseen tekemiseen. Mikäli yhteisluominen toteutettaisiin hyvin ja elämyksellisesti, olivat lähes kaikki haastateltavat valmiita sitoutumaan ja osallistumaan siihen ilman erillisiä palkintoja. Nuoret uskoivat, että heitä kuuntelemalla yritykset voisivat merkittävällä tavalla säästää resurssejaan ja olla aidosti asiakaslähtöisempiä. Ajatus yhteisluomista toteuttavista yrityksistä aiheutti haastateltavissa positiivisia mielleyhtymiä.

Yhteisöllisyys on saanut uusia muotoja ja modernisaatio on muuttanut ihmisten välisiä suhteita monimutkaisemmaksi ja monimuotoisemmaksi. Informaatioteknologian kehittyminen ja sosiaalisen median kanavien tuleminen on edes auttanut uusien yhteisöjen syntymistä. Tällaiset Facebookiin perustetut virtuaaliyhteisöt ovat hyödyllisiä ja edullisia yrityksille sekä lisäksi tarjoavat valtavasti tietoa kuluttajista. Yritykset voivat saada ajankohtaista tietoa liittyen yritykseen tai tuotteisiin. Parhaimmassa tapauksessa yritykset voivat saada selkeätä kilpailuetoa kilpailijoihin nähden. Tämän maisterintutkielman tavoitteena oli selvittää, mitä ominaispiirteitä liittyy virtuaaliseen yhteisöön ja minkälaiset motiivit ja ajurit sitouttavat kuluttajia virtuaaliseen yhteisöön. Tutkimusongelmaa lähestyttiin yhdistämällä kuluttaja- ja brändiyhteisöön liittyvää teoriaa, määrittelemällä brändiyhteisöön liittyvät ominaispiirteet sekä kuluttajan sitoutumiseen liittyviä motiiveja ja ajureita perustuen aikaisempiin tutkimuksiin. Teoriaosuus käsittelee myös sosiaalista mediaa ja Facebookia. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin käyttäen kahta tutkimusmenetelmää, netnografiaa sekä teemahaastattelua. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkija havainnoi syksyn 2018 aikana muutos-heimo Facebook –yhteisöä sekä haastatteli helmikuussa 2019 yhdeksää yhteisön jäsentä. Tarkastelun kohteena oleva Facebook –yhteisö toimii tukena muutos.net verkossa tapahtuvalle hyvinvointivalmennukselle. Kaikki elämäntapamuutosvalmennuksen ostaneet henkilöt liitetään Facebook –yhteisöön, jossa valmennuksessa mukana olevat voivat vapaasti keskustella keskenään sekä tarvittaessa esittää kysymyksiä valmentajille. Tavoitteena oli ymmärtää tutkimuskohdetta havaintojen sekä haastatteluiden kautta. Aineistoa tarkasteltaessa huomiota kiinnitettiin mm. keskusteluiden sisältöön, kuviin, kommentteihin ja yhteisön ilmapiiriin. Haastattelujen tavoitteena oli ymmärtää kuluttajien motiiveja ja sitoutumiseen liittyviä ajureita. Tutkimuksessa tarkasteltiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja yhteisöjen ominaispiirteitä. Ominaispiirteillä on vaikutusta yhteisössä tapahtuvaan jokapäiväiseen vuorovaikutukseen ja toimintaan. Lisäksi tarkasteltiin viittä sitoutumiseen liittyvää ajuria kuten informaatiota, viihdettä, hyötyä, sosiaalista vuorovaikusta ja saavutuksia. Kuluttajien sitoutumiseen vaikuttaa useita tekijöitä. Yhteisöön liittymisen taustalla on kuluttajan henkilökohtainen motiivi liittyä yhteisöön ja usein yhteisössä olevia kuluttajia yhdistää kiinnostus tuotetta tai palvelua kohtaan. Tässä tutkimuksessa kuluttajia yhdisti halu tehdä elämäntapamuutos. Yhteisön ominaispiirteissä oli havaittavissa erovaisuuksia verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin. Kaikki edellä mainitut ajurit korostuivat tutkittavassa yhteisössä tavalla tai toisella.